Portaalissa voi myös tehdä esimerkiksi kielianalyysia ja tutkia, miten paljon tiettyjä sanoja liitetään erilaisiin ihmisiin. ”Sieltä näkee esimerkiksi sen, että naiskansanedustajista kertovissa elämäkerroissa käytetään hyvin paljon sanoja ’lapsi’ tai ’perhe’, mutta jos mennään katsomaan ihan vastaavia mieskansanedustajia, niissä puhutaan hyvin harvoin perheasioista.”
Jotkut yhteydet eri ihmisten välillä ovat hämmentäviäkin. ”Jos katsoo vaikkapa Tapio Rautavaaran egosentristä verkostoa, huomaa, että hänellä on suora yhteys akateemikko ja runoilija Aale Tynniin – mikä tuntuu vähän oudolta. Biografiasammosta kuitenkin selviää, että he voittivat molemmat Lontoon olympialaisissa kultamitalin. Aale Tynni sai mitalin lyriikasta – se oli silloin olympialaji.”
Uusin sampo paljastaa, miten keskiaikaiset kirjoitukset ovat vuosisatojen aikana liikkuneet maailmalla
Sampo-sarjan uusin tulokas on Mapping Manuscript Migrations (MMM). Se julkaistiin tammikuun 2020 lopussa Washington DC:ssä, ja siitä on hyötyä etenkin historioitsijoille.
MMM tuo yhteen tietoa yli 200 000 käsin keskiajalla ja renessanssin ajalla kirjoitetusta dokumentista ja 900 000 niihin liittyvästä tapahtumasta. Dokumentit on koottu kolmesta valtavasta lähteestä: Oxfordin yliopiston kuuluisasta Bodleian-kirjastosta, yhdysvaltalaisesta Schoenberg-instituutista ja ranskalaisesta IRHT-tutkimusinstituutista.
”Keräsimme yhteen tiedot näistä eri organisaatioista, jotta käsikirjoituksia olisi helpompi tutkia. Nämä ovat kansainvälisesti liikkuvia käsikirjoituksia ja samoja käsikirjoituksia mainitaan eri tietokannoissa. Tässä projektissa tiedot eri tietokannoista yhdistettiin, jotta pystyttäisiin luomaan asiasta globaali näkemys”, Hyvönen kertoo.
Palvelusta voi esimerkiksi katsoa, milloin tietty käsikirjoitus on laadittu ja kuka sen on tehnyt. Mukana on muun muassa yli 2 000 keskiajalla tehtyä kopiota antiikin kreikkalaisen filosofin Aristoteleen kirjoittamista dokumenteista. Koska monet tekstit ovat kopioita, niiden sisältö on voinut muuttua alkuperäisestä.
”Esimerkiksi Marco Polon seikkailuista on olemassa monenlaisia versioita. Uusi kopioija tai kustantaja, joka on halunnut tehdä bisnestä, on voinut lisätä sinne muutaman hauskan stoorin lisää”, Hyvönen sanoo nauraen.
Uuden sammon yhtenä ideana oli, että portaalin karttanäkymistä näkisi, miten dokumentit ovat maailmanlaajuisesti liikkuneet. Myös siihen on integroitu helppokäyttöisiä data-analyysityökaluja, joita voi alkaa käyttää ilman erillistä opettelua. ”Jos tutkija ei ole tyytyväinen meidän visualisointeihimme vaan haluaa käyttää vaikkapa jotain muuta karttaohjelmaa, hän voi valita itseään kiinnostavan datajoukon ja ladata sen taulukkolaskentamuodossa.”
Kun MMM:n julkistuksesta oli kulunut reilu kuukausi, sillä oli ollut noin 1 500 käyttäjää. Ottaen huomioon, että se on suunnattu nimenomaan muinaisten käsikirjoitusten tutkijoille, määrä on melko korkea.
Onko sinulla jotain historiataustaa, kun olet näin omistautunut näille aiheille? ”No kyllähän historia tietysti kiinnostaa, ja olen aina ihaillut renessanssin ihmisten monialaista työtä, mutta ihan täältä Teknillisen korkeakoulun tietotekniikka- ja sähköosastoilta olen valmistunut”, Hyvönen sanoo.
Hänen mielestään aihe sopii hyvin semanttiseen tutkimukseen. ”Vaikka emme ole ammattihistorioitsijoita, pystymme kuitenkin ymmärtämään yleisellä tasolla näitä asioita, mikä tekee tästä meille ja opiskelijoille ymmärrettävän tutkimusaiheen. Syvällisempää asiantuntemusta hankkeisiin saamme niissä aina mukana olevilta humanististen alojen tutkijoilta. Yhteistyö Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan Digitaalisten ihmistieteiden keskuksen HELDIG:n kautta on tärkeä osa työtämme.”