Uutiset

Dominik Baumann haluaa tehdä tutkimuksellaan hyvää

Apulaisprofessori Dominik Baumann tutkii järjestelmiä ja ohjausteoriaa koneoppimisen ja viestintäverkkojen avulla.
Dominik Baumann, photo: Jaakko Kahilaniemi / Aalto University
Apulaisprofessori Dominik Baumann. Kuva: Jaakko Kahilaniemi / Aalto-yliopisto.

Dominik Baumann on sähkötekniikan ja automaation laitoksen apulaisprofessori. Hän mieleensä ovat jääneet erityisesti ne hetket, jolloin hän on tutkimusryhmänsä kanssa tehnyt läpimurron tutkimuksessa. Hänen mukaansa ne hetket myös kantavat tutkijaa vaikeampien vaiheiden yli, jolloin tutkimus ei etene toivottuun tahtiin. 

Mitä tutkit ja miksi?

Yleisellä tasolla tutkimukseni teemana on verkkopohjaisten moniagenttijärjestelmien oppiminen ja hallinta. Se tarkoittaa fyysisiä järjestelmiä, kuten robotteja, jotka ovat yhteydessä (langattomaan) verkkoon. Niiden on myös vaihdettava tietoa verkossa jonkin yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Aiheella on valtavat mahdollisuudet tuoda innovaatioita teollisuutteen sekä auttaa ihmiskuntaa esimerkiksi katastrofeihin liittyvissä toimissa. Lisäksi tutkimusaiheella voidaan saada parempi käsitys ryhmädynamikan kehittymisestä, mikä on todella kiehtovaa. 

Miten sinusta tuli tutkija?

Opintojeni jälkeen päätin jatkaa väitöskirjatutkijaksi. Sen jälkeen minusta tuli tutkijatohtori ja myöhemmin apulaisprofessori täällä Aallossa. Halusin tutkijaksi, koska suhtaudun intohimoisesti tutkimusaiheisiini ja haluan vaikuttaa yhteiskuntaan myönteisesti. Pidän myös akateemisen maailman tarjoamasta vapaudesta.

Mitkä ovat olleet urasi kohokohtia?

Yleisesti kohokohtia ovat ollee hetket, kun olemme saaneet jotain toimimaan tutkimusryhmissä. Kun mietitään yksittäisiä hetkiä, Aallon apulaisprofessoriksi pääseminen on ollut yksi urani kohokohdista. Mieleeni on jäänyt myös se, kun olin tutkijatohtorina Saksassa ja pääsin suunnittelemaan ja toteuttamaan tekoälyn ja robotiikan etiikan kurssin. Kurssin valmistelu, siitä vastuussa oleminen ja opiskelijoiden palaute olivat todella mukavia kokemuksia! 

Millaisia ominaisuuksia tutkija tarvitsee?

Tutkijoita on monenlaisia. Osa heistä on käytännöllisempiä ja osa teoreettisempia. Jotkut työskentelevät useiden alueiden solmukohdassa, toiset loikkivat aiheesta toiseen ja toiset kaivautuvat todella syvälle tietylle alueelle. Kaikki nämä erilaiset tutkijat ovat tärkeitä ja he tarvitsevat erilaisia ominaisuuksia. Mielestäni tutkijan on kuitenkin tärkeää motivoitua siitä, kun esimerkiksi saa kokeilun toimimaan tai todistaa teoreeman oikeaksi. Tämän ominaisuuden avulla pääsee niiden pidempien vaiheiden yli, kun tutkimus ei näytä etenevän, mikä on sekin osa tutkijan elämää. 

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Toivon voivani rakentaa tutkimusryhmän täällä Aallossa, lisätä yhdessä tieteellistä tietoa ja edistää yhteiskuntaa paremmaksi. Haluaisin myös osallistua keskusteluihin siitä, miten kehittämiämme teknologioita kannattaisi käyttää, jotta niistä olisi hyötyä yhteiskunnalle.

Image

Sähkötekniikan ja automaation laitos

Sähkötekniikan ja automaation laitoksen tutkimus keskittyy mikrosysteemitekniikan eri aloihin, sähkötekniikkaan ja automaatioon. Tutkimusalojamme ovat voimajärjestelmät ja muuntaminen, ohjaus, robotiikka ja autonomiset järjestelmät, terveysteknologia ja älykäs asuinympäristö ja teollisuuselektroniikka ja -informatiikka.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Suvi Hirvonen-Ere
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Väitöstutkimus selvitti, miksi kestävän liiketoiminnan läpilyönti yritysmaailmassa on ollut hidasta, miten sitä voisi kiihdyttää – ja samalla tehdä tuottoisaa tulosta

Kaupallinen ja sopimusjohtaminen on yritysjohdon strateginen työväline, jota käyttäen yritys voi saavuttaa sekä ympäristöllisesti kestävät että taloudelliset tulostavoitteensa, ilmenee tällä viikolla tarkastettavasta väitöskirjasta.
Viima-rakennuksen pääsisäänkäynti
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tulevaisuuden rakennukset ovat sekä energian tuottajia että käyttäjiä

Aalto-yliopistossa kehitetty uusi innovatiivinen rakenne parantaa levylämmönvaihtimen tehokkuutta jopa 20 prosenttia. Lämpöpumppuun kytkettynä sillä on lukuisia käyttökohteita aina kotien käyttöveden lämmityksestä maalämpölaitoksiin ja rakennusten ilmanvaihtoon.
Construction worker looking straight to camera
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Jopa 80 prosenttia rakennustyömailla tehtävästä työstä on tehotonta – jatkuvat keskeytykset vaikuttavat myös turvallisuuteen

Valtaosa rakennustyömailla tehtävistä töistä ei suoraan vaikuta työn varsinaiseen edistymiseen. Tuore väitöstutkimus löysi kuitenkin helpon keinon parantaa rakentamisen tuottavuutta ja samalla myös hyvinvointia: työntekijöiden toiminnan seuranta.
Ylös vievät betoniset portaat, vasemmalla puolelle seinällä taideteos
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu: