Uutiset

Digitalisaatio tuo rakennusalalle tuottavuutta ja laatua

Visio 2030 -konsortion tavoitteena on lisätä alan luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä.

Suomen rakennusalalle luodaan uutta, tehokkaampaa toimintamallia, mikäli Visio 2030 onnistuu tavoitteissaan. Toimialalle halutaan lisää luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä uudistamalla johtamiskäytäntöjä ja ottamalla käyttöön uusia prosessioppeja ja digitaalisia työkaluja.

”Rakennusalaa on toistuvasti moitittu heikosta laadun ja tuottavuuden kehityksestä. Alan yritykset ja Aalto-yliopiston rakentamisen tuotantotalouden asiantuntijat suunnittelevat nyt alan yhteistä visiota vuodelle 2030. Visio 2030 tarjoaa yrityksille yhteisen tavoitetilan, jota kohti ne voivat suunnata omaa kehitystoimintaansa. Kiinteistö- ja rakennusalan asiakkailla on lupa odottaa tehokkaampaa ja laadukkaampaa toimintaa koko alalta”, toteaa Tuomas Särkilahti, Skanska Oy:n toimitusjohtaja ja Visio 2030 -toimitusjohtajaryhmän puheenjohtaja.

”Laajan kansainvälisen vertailututkimuksen mukaan esimerkiksi rakennusajan puolittaminen useissa hanketyypeissä olisi jo nyt mahdollista”, kertoo professori Olli Seppänen Aalto-yliopiston rakennustekniikan laitokselta.

”Sekä suunnittelussa että työmailla työntekijän ajasta menee hukkaan jopa 70 % muun muassa edellisten työvaiheiden tai materiaalien odotteluun, informaation etsimiseen tai asioiden selvittelyyn. Tehokkaammilla johtamisjärjestelmillä ja digitaalisten työkalujen avulla rakentamisessa on mahdollista ennakoida ongelmia ja ratkaista ne riittävän ajoissa, jolloin yllättäviä lisäkustannuksia tai viivästymisiä ei synny. Tällöin myös lopputuotteet ovat laadukkaita ja valmistuvat ajallaan ja budjetissa”, Seppänen lisää.

”Rakennusala on kärsinyt liian pitkään rikkinäisistä puhelimista. Nyt pöydälle on nostettu ensimmäistä kertaa informaation virtaus ja arvon tuotto projektiprosessissa. Näitä kehittämällä ja digitaalisia työkaluja hyödyntämällä voimme parantaa suunnittelun ja rakentamisen tuottavuutta ja luotettavuutta huomattavasti” , toteaa A-Insinöörit Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Keinänen.

Visio 2030 -konsortioon kuuluu Aalto-yliopiston lisäksi 13 rakennusalan yritystä. Konsortion ohjausryhmän jäseniä ovat A-Insinöörit, Fira, Haahtela, Rakennusliike U. Lipsanen, Skanska ja YIT. Konsortiossa ovat mukana myös Granlund, Lujatalo, Parma, Ramboll, SRV, Tocoman ja Trimble. Visio 2030 pohjautuu kansainvälisiin vertailuihin, parhaiden käytäntöjen omaksumiseen muilta aloilta sekä teknologian ja digitalisaation mahdollistamiin toimintatapojen muutokseen. Konsortio on luonteeltaan avoin ja toivottaa tervetulleeksi muutkin rakennusalan kehittämisestä kiinnostuneet organisaatiot. http://civileng.aalto.fi/en/research/projects/vision2030/

Lisätietoja:

Aalto-yliopisto
Professori Olli Seppänen
[email protected], puh. 050 368 0412

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Henry Tirri. Kuva: Terhi Ollikainen
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

Henry Tirri: Teknologialiiketoiminnan skaalaaminen vaatii vahvaa strategista ja psykologista osaamista

Hyvä professori tai liiketoimintajohtaja jakaa viisautta, joka karttuu vain vuosien myötä.
Aallon osasto Slushissa
Yhteistyö, Yliopisto Julkaistu:

Viisi asiaa, jotka päättäjien tulisi tietää yliopistojen vaikuttavuudesta

Yliopistot unohtuvat usein, kun puhutaan taloudellisesta kilpailukyvystä. Ei kannattaisi – me kerromme miksi.
Maria Lehto graduation photo
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

Alumni Maria Lehto: Harrastuksillani oli iso vaikutus uraan ja sen kautta sain ensimmäiset johtamiskokemukseni

Maria Lehdon polku nykyisiin tehtäviin Engagement Specialistiksi Kauppakorkeakoulun partneriyritys Konecranesille ei ole ollut täysin suoraviivainen, mutta kokemuksilla on kuitenkin ollut paikkansa ammatillisessa kehityksessä. Hän haluaakin kehottaa opiskelijoita rohkeasti seuraamaan omia kiinnostuksen kohteitaan ja luottamaan siihen, että ne kyllä johtavat lopulta oikeaan suuntaan.
Leikkuupuimuri vehnäpellossa.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tuore tutkimus paljastaa, missä maailman ruoantuotanto on haavoittuvinta

Analyysi osoittaa, missä ja miten teollinen maatalous on kaikkein herkimmillään häiriöille.