Uutiset

Digitalisaatio ei lisännyt tuottavuutta odotetusti - tutkijat esittävät ratkaisuja tuottavuuden nostoon

Alakohtaiset erot tuottavuudessa ovat suuria. Erityisesti valmistavassa teollisuudessa ja rakentamisessa on parantamisen varaa.
A magician is waving his wand and hype terms big data, 5G, IoT appear from his hat

Big data, esineiden internet (IoT), teollinen internet ja Teollisuus 4.0 sekä vähän myöhemmin 5G ja tekoäly on esitetty tuottavuuden ajureina, ja asiantuntijat ovat ennustaneet teollisuuden ja palveluiden tuottavuuden kasvavan tuntuvasti digitalisaation ansiosta. Esimerkiksi Accenture povasi tekoälyn yksin tarjoavan 2 prosentin vuosittaisen arvonlisäyspotentiaalin Suomeen. 

Todellisuudessa kasvuharppauksissa on ollut valtavia alakohtaisia eroja.

”Vaikka työn tuottavuus suomalaisessa teollisuudessa kokonaisuutena on parantunut 22 prosenttia vuosikymmenessä, on koneiden ja laitteiden valmistuksessa ollut kasvua kymmenessä vuodessa vaivaiset 4 prosenttia ja rakentamisessa 8 prosenttia”, kertoo tutkimusprofessori Heikki Ailisto VTT:ltä. Informaatio- ja viestintäaloilla tuottavuus on sen sijaan kasvanut 38 prosenttia  ja rahoitus- ja vakuutustoiminnassa 35 prosenttia. Myös yritysten väliset erot samalla toimialallakin ovat suuria. 

Digitalisaation tuottavuushyöty vaihtelee rajusti toimialoittain

Teollisuuden digitaalinen murros -konsortio on tutkinut digitalisaation vaikutusta suomalaiseen yhteiskuntaan. Tutkijoiden näkemyksen mukaan tuottavuuden alakohtaisia eroja voidaan selittää seuraavasti:

  • Informaatio-, viestintä- ja rahoitusala ovat digitalisaation hyödyntämisen pioneereja, jotka ovat kyenneet kasvattamaan tuottavuuttaan. Kansainväliset tutkimukset vahvistavat näkemystä, että erot johtuvat eri alojen kyvystä hyödyntää digitalisaatiota: pankkitoiminta on helpompi digitalisoida kuin rakennustyömaa. OECD:n julkaisemassa raportissa informaatio- ja rahoitusalat luokitellaan pisimmälle digitalisoituneiksi. Digitalisaation hyödyntäminen on näillä aloilla myös välttämätöntä yritysten kilpailukyvyn kannalta, koska alat ovat avoimia myös kansainväliselle kilpailulle ja kilpailijat hyödyntävät digitalisaatiota. 
  • Rakentaminen sekä koneiden ja laitteiden valmistus eivät kokonaisuutena ole digitalisaation eturintamassa, vaikka monissa yrityksissä on tehty jo paljon. Rakentaminen on OECD:n raportissa luokiteltu matalan digitalisaation alaksi. Rakentaminen on tyypillinen kotimarkkinasektori, jossa kansainvälinen kilpailu ei luo tehostamispainetta. Työvoimavaltaisella rakennusalalla työvoimakustannuksiin on vaikuttanut edullisen ulkomaisen työvoiman tulo markkinoille, mikä vähentää painetta tuottavuuden kehittämiseen. 
  • Vaikka valmistavassa teollisuudessa on vuosikymmenten perinteet automaatiossa ja 2010-luvulla teollisen internetin ja Teollisuus 4.0 -investointien odotettiin parantavan tuottavuutta tuntuvasti, ala on OECD:n ja McKinseyn arvioiden mukaan digitalisaatiossa keskitasolla. 

Tuottavuuskehitys ratkaisee Suomen tulevan hyvinvoinnin

Yhteiskunnassa tehdyn työn määrän lisääminen esimerkiksi työllisyysastetta tai maahanmuuttoa kasvattamalla kasvattaa toki kansantuotetta. Työllisyysasteen kasvu kohdistuu todennäköisesti kuitenkin erityisesti matalan tuottavuuden aloille ja voi jopa vaatia yhteiskunnan tukia, esimerkiksi palkkatuen muodossa. Nettovaikutus valtion tuloihin on siis pieni tai pahimmillaan negatiivinen.

Suomen hyvinvoinnin kehitys ja vauraus riippuu teollisuuden ja muiden alojen kyvystä saada työt tehtyä vähemmällä työvoimalla, varsinkin väestön ikääntyessä. Siksi työn tuottavuuden parantaminen on tarpeen. Työn tuottavuus paranee kasvattamalla tuotannon, siis tuotteen tai palvelun arvoa, tai toisaalta tehostamalla tuotantoa. Digitalisaatio voi vaikuttaa näihin molempiin. Tuotteen arvo asiakkaalle voi kasvaa esimerkiksi integroimalla tuotteeseen digitalisaation avulla tuotettavia palveluita. Tehostaminen taas tapahtuu usein integroimalla digitalisaatio tuotantoprosessiin, sitä sujuvoittamaan tai automatisoimaan rutiineja.

”Aika on nyt kypsä valmistavan teollisuuden ja rakentamisen digitalisaatiolle ja sitä kautta tuottavuuden nostolle”, painottaa työelämäprofessori Timo Seppälä Aalto-yliopistosta.

Tutkijat suosittelevat päättäjille seuraavia toimenpiteitä tuottavuuden nostamiseksi:

  • Analysoidaan julkisrahoitteiset digitalisaation edistämiseen tähdänneet hankkeet tuottavuuskehityksen näkökulmasta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (VN-TEAS) on hyvä keino teettää puolueeton analyysi.
  • Käynnistetään digitalisaation avulla tapahtuvaan tehostamiseen tähtääviä kehitys- ja tutkimushankkeita valmistavassa teollisuudessa ja rakennusalalla ensimmäisen suosituksen tuottaman analyysin oppeja hyödyntäen.
  • Kehitetään tuotteiden arvoa lisääviä digitaalisia ominaisuuksia ja palveluita tutkimus- ja kehitysprojekteissa, jotta valmistavan teollisuuden ja rakentamisen tuotteiden arvo kasvaa.  
  • Koska digitalisaatio vaatii uusia taitoja, tuetaan erityisesti täydennyskoulutusta, jonka avulla digitalisaatiota ja uuden teknologian käytön, soveltamisen ja implementoinnin taitoja opetetaan myös jo työelämässä oleville.

Politiikkasuositus Kuinka Suomen kävi - lunastiko digitalisaatio siihen asetetut toiveet? on luettavissa ja ladattavissa alta. 

Lisätietoja

Heikki Ailisto
Tutkimusprofessori, VTT
[email protected]
040 555 0726

Kari Hiekkanen
Research Fellow, Aalto-yliopisto 
[email protected]
050 573 0389

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

ARTS open science roadshow, pic of the session
Tutkimus ja taide Julkaistu:

European Open Science Cloud (EOSC) Finnish Forumin webinaari 25.1.2021

Yksi puhujista on Karel Luyben, European Open Science Cloudin (EOSC) ensimmäinen puheenjohtaja ja Aalto-yliopiston hallituksen jäsen.
Installation Talk 2020, Jarkko Niiranen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Jarkko Niiranen: Rakenteiden suunnittelun perustana ovat matemaattiset mallit

Laskennallisen rakennetekniikan vakituiseen associate professor -tehtävään nimitetty Jarkko Niiranen käsittelee esityksessään laskennallista mekaniikkaa.
Dronen ottama kuva Otakaari 1:sestä, kuva: Mikko Raskinen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Mistä tietää ilman GPS-signaalia, missä lennokki lentää?

Jouko Kinnarin väitöstutkimuksessa dronen sijainti selviää karttatietojen sekä antureiden avulla.
Apulaisprofessori Jukka Luoma. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ideologinen onttous auttaa kapitalismin voittoihin

Apulaisprofessori Jukka Luoma ja kollegansa löysivät yllättävän yhteyden organisaatio-oppimisen ja poliittisten taustaideologioiden väliltä.