Digialustojen hyödyntäminen on vähäistä Suomessa
Aalto-yliopistontekniikan kandidaatti Klaus Castren, DI Aleksi Kortelainen ja tutkijatohtori Timo Seppälä analysoivat Suomen 51 Mittelstand-yritystä, jolla tarkoitetaan globaalisti 249–500 henkilöä työllistäviä suomalaisia teollisuuskonserneja. Heidän mukaansa näistä yrityksistä yksikään ei hyödynnä digitaalisia alustoja osana tarjoomaansa, ainakaan siten, että alustan ”pelisäännöt” olisi julkisesti saatavilla. Tutkimuksen tulokset julkaistiin Digibarometri 2016 –selvityksessä.
Digitaalisen alustan voi mieltää perinteisen torin virtuaaliseksi versioksi. Alustoille on tyypillistä, että eri toimijat luovat, tarjoavat ja ylläpitävät toisiaan täydentäviä tuotteita ja palveluita eri jakelukanaviin. Monet maailman arvostetuimmista brändeistä liittyvät kuluttaja-alustoihin ja niiden käyttö onkin arkipäiväistynyt. Tunnettuja alustoja ovat esimerkiksi innovaatioalustat Google Play ja Applen Appstore jotka ovat sovelluskauppoja, sekä välitysalustat Uber ja Airbnb.
– Yritysten tulisi sisäistää ymmärrys digitaalisuudesta itselleen mitä nopeimmin. Yksi suurimmista puutteista on, että yrityksillä itsellään ei ole omia resursseja ja tuntumaa siihen kuinka digitaalisuus koskettaa koko yrityksen kilpailukenttää, Aalto-yliopiston ja ETLA:n tutkijatohtori Timo Seppälä sanoo.
Monet yrityksistä tarjoavat tuotteisiinsa kytkeytyviä ylläpito- ja muita palveluita. Laitteen reaaliaikainen tarkkailu ja ohjaus sekä ennakoivat huoltotoimenpiteet ovat mahdollisia sensoreiden ja muiden älykkäiden komponenttien myötä. Vaikka näitä palveluita tarjottaisiinkin avoimen tietoverkon yli, edelleen kyse on yksittäisten yritysten palomuurien sisäpuolella toimivista intra- tai extraneteistä eikä digitaalisista alustoista.
Tutkijoiden mukaan pelkona on, että teollisen internetin digialustojen perusratkaisut tulevat määritellyiksi muualla maailmassa ja suomalaisten toimijoiden on lopulta sopeuduttava muiden määrittelemiin ratkaisuihin ja hyödynnettävä alustoja, jotka ovat ulkomaisessa kontrollissa ja omistuksessa.
- Hälytyskellojen pitäisi soida, vaikka b2b-puolella alustojen merkitys saattaa jäädä kuluttajapuolta vähäisemmäksi, ensimmäisenä laajaan käyttöön tulevan alustan asemaa on vaikea horjuttaa, tutkijat sanovat.
Tutkijat kuitenkin uskovat, että suomalaisilla yrityksillä olisi hyvät valmiudet ja mahdollisuudet avata yhteistoiminnallisia ja teknisiä rajaresurssejaan niin sisäiseen kuin ulkoiseen käyttöön.
Suomen digitaalista asentoa kuvaava ja ennustava Suomen Digibarometri julkaistiin nyt kolmatta kertaa. Sen toteutti Etlatieto Oy. Digibarometrin ovat tilanneet Kaupan liitto, liikenne- ja viestintäministeriö, TEKES, Teknologiateollisuus ry ja Verkkoteollisuus ry.
Digibarometri 2016-selvitysladattavissa verkosta osoitteessa digibarometri.fi
Lue lisää uutisia
Väitöstutkimus selvitti, miksi kestävän liiketoiminnan läpilyönti yritysmaailmassa on ollut hidasta, miten sitä voisi kiihdyttää – ja samalla tehdä tuottoisaa tulosta
Kaupallinen ja sopimusjohtaminen on yritysjohdon strateginen työväline, jota käyttäen yritys voi saavuttaa sekä ympäristöllisesti kestävät että taloudelliset tulostavoitteensa, ilmenee tällä viikolla tarkastettavasta väitöskirjasta.
Tulevaisuuden rakennukset ovat sekä energian tuottajia että käyttäjiä
Aalto-yliopistossa kehitetty uusi innovatiivinen rakenne parantaa levylämmönvaihtimen tehokkuutta jopa 20 prosenttia. Lämpöpumppuun kytkettynä sillä on lukuisia käyttökohteita aina kotien käyttöveden lämmityksestä maalämpölaitoksiin ja rakennusten ilmanvaihtoon.
Jopa 80 prosenttia rakennustyömailla tehtävästä työstä on tehotonta – jatkuvat keskeytykset vaikuttavat myös turvallisuuteen
Valtaosa rakennustyömailla tehtävistä töistä ei suoraan vaikuta työn varsinaiseen edistymiseen. Tuore väitöstutkimus löysi kuitenkin helpon keinon parantaa rakentamisen tuottavuutta ja samalla myös hyvinvointia: työntekijöiden toiminnan seuranta.