Uutiset

Digialustojen hyödyntäminen on vähäistä Suomessa

Aalto-yliopiston tutkijoiden tarkastelussa kävi ilmi, että teollisuuden Mittelstand-yritykset eivät hyödynnä digitaalisia alustoja.

Aalto-yliopistontekniikan kandidaatti Klaus Castren, DI Aleksi Kortelainen ja tutkijatohtori Timo Seppälä analysoivat Suomen 51 Mittelstand-yritystä, jolla tarkoitetaan globaalisti 249–500 henkilöä työl­listäviä suomalaisia teollisuuskonserneja. Heidän mukaansa näistä yrityksistä yksikään ei hyödynnä digitaalisia alustoja osana tarjoomaansa, ainakaan siten, että alustan ”pelisäännöt” olisi julkisesti saatavilla. Tutkimuksen tulokset julkaistiin Digibarometri 2016 –selvityksessä.  

Digitaalisen alustan voi mieltää perinteisen torin virtuaaliseksi versioksi. Alustoille on tyypillistä, että eri toimijat luovat, tarjoavat ja ylläpitävät toisiaan täydentäviä tuotteita ja palveluita eri jakelukanaviin. Monet maailman ar­vostetuimmista brändeistä liittyvät kuluttaja-alustoihin ja niiden käyttö onkin arkipäiväistynyt. Tunnettuja alustoja ovat esimerkiksi innovaatioalustat Google Play ja Applen Appstore jotka ovat sovelluskauppoja, sekä välitysalustat Uber ja Airbnb.

– Yritysten tulisi sisäistää ymmärrys digitaalisuudesta itselleen mitä nopeimmin. Yksi suurimmista puutteista on, että yrityksillä itsellään ei ole omia resursseja ja tuntumaa siihen kuinka digitaalisuus koskettaa koko yrityksen kilpailukenttää, Aalto-yliopiston ja ETLA:n tutkijatohtori Timo Seppälä sanoo.

Monet yrityksistä tarjoavat tuotteisiinsa kytkeytyviä ylläpito- ja muita palveluita. Laitteen reaaliaikainen tarkkailu ja oh­jaus sekä ennakoivat huoltotoimenpiteet ovat mahdollisia sensoreiden ja mui­den älykkäiden komponenttien myötä. Vaikka näitä palveluita tarjottai­siinkin avoimen tietoverkon yli, edelleen kyse on yksittäisten yritysten pa­lomuurien sisäpuolella toimivista intra- tai extraneteistä eikä digitaalisista alustoista.

Tutkijoiden mukaan pelkona on, että teollisen internetin digialustojen perusratkaisut tulevat määritellyiksi muualla maailmassa ja suomalaisten toimijoiden on lopulta sopeuduttava muiden määrittelemiin ratkaisuihin ja hyödynnettävä alusto­ja, jotka ovat ulkomaisessa kontrollissa ja omistuksessa.

- Hälytyskellojen pitäisi soida, vaikka b2b-puolella alustojen merkitys saattaa jäädä kuluttajapuolta vähäisemmäksi, ensimmäisenä laajaan käyttöön tulevan alustan asemaa on vaikea horjuttaa, tutkijat sanovat.

Tutkijat kuitenkin uskovat, että suomalaisilla yrityksillä olisi hyvät valmiudet ja mahdolli­suudet avata yhteistoiminnallisia ja teknisiä rajaresurssejaan niin sisäiseen kuin ulkoiseen käyttöön.

Suomen digitaalista asentoa kuvaava ja ennustava Suomen Digibarometri julkaistiin nyt kolmatta kertaa. Sen toteutti Etlatieto Oy. Digibarometrin ovat tilanneet Kaupan liitto, liikenne- ja viestintäministeriö, TEKES, Teknologiateollisuus ry ja Verkkoteollisuus ry.

Digibarometri 2016-selvitysladattavissa verkosta osoitteessa digibarometri.fi

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Ursula von der Leyen pitämässä avajaispuhetta
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

New European Bauhaus -festivaali toi yhteen Euroopan päättäjiä ja monialaisen kestävän kehityksen asiantuntijoita

Aalto-yliopisto oli mukana New European Bauhaus -festivaalilla kestävää rakentamista käsittelevällä näyttelyllään Time out! Rethinking construction.
Olli Ikkana in Otaniemi, photo by Lasse Lecklin.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Bioinspiroituja värejä ja olosuhteisiin sopeutuvia materiaaleja – Professori Olli Ikkalan kolmas EU-hanke pohjaa eläviin systeemeihin

Teknillisen fysiikan professori Olli Ikkala on saanut kolmannen kerran Euroopan tutkimusneuvoston Advanced Grant -rahoituksen. Rahoituksen suuruus on 2,5 miljoonaa euroa, ja hanke kestää viisi vuotta.
Professori Antti Oulasvirta. Kuva: Aalto-yliopisto / Jaakko Kahilaniemi
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat selvittävät, miten tekoäly saadaan ymmärtämään ihmistä paremmin

Antti Oulasvirta on saanut 2,5 miljoonan euron Euroopan tutkimusneuvoston Advanced Grant -rahoituksen käyttäjämallien tutkimiseen.
Kuvituskuva, jossa kirkkain värein piirretty tyttö katsoo graafista kuviota.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomen kaksivuotisen esiopetuskokeilun toteutus voi toimia mallina maailmalle

Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu on erinomainen esimerkki siitä, miten hallitukset voivat ennakoida ja testata politiikkaansa ennen sen laajamittaista käyttöönottoa. Suomi on kokeiluille mitä otollisin paikka.