Uutiset

Demoskene hyväksyttiin elävän perinnön kansalliseen luetteloon

Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös luetteloon pääsemisestä on askel kohti laajempaa tavoitetta saada demoskene Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.
Ruutukaappaus suomalaisen Fit-ryhmän Boy-demosta (2008) / A screenshot of the demo Boy (2008) by the Finnish group Fit
Ruutukaappaus suomalaisen Fit-ryhmän Boy-demosta (2008)

Demoskene on kansainvälinen harrastajayhteisö, joka on keskittynyt demojen eli ohjelmointia, grafiikkaa ja ääntä luovasti yhdistävien reaaliaikaisten audiovisuaalisten esitysten tekemiseen.

Huhtikuussa 2020 Opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyi Suomen demoskenen elävän perinnön kansalliseen luetteloon, ensimmäisenä digitaalisen kulttuurin muotona. Museoviraston ylläpitämässä kansallisessa luettelossa on nyt yhteensä 64 kohdetta — kaikkea sahansoitosta nukketeatteriin ja iltasatuperinteeseen. 

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun median laitoksen yliopistonlehtori Markku Reunanen osallistui aktiivisesti Suomen pelimuseon koordinoimaan työryhmään, joka jätti hakemuksen luetteloon pääsemisestä. Reunanen sekä kirjoitti hakemustekstin että hankki suurimman osan sen tukijoista.

Suomen hakemus on osa laajempaa kansainvälistä Art of Coding -hanketta, jonka tavoitteena on saada demoskene Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.

Suomiskene

Suomiskene koostuu sadoista eri demoryhmistä, jotka tapaavat toisiaan erilaisissa tapahtumissa vuoden varrella. Skenellä on läheisiä yhteyksiä useisiin suomalaisiin peliyrityksiin, etenkin niistä kaikkein vanhimpiin. Jotkut edelleen aktiiviset jäsenet ovat aloittaneet jo 1980-luvun puolivälissä.

Demoskene tuottaa monenlaista digitaalista sisältöä: demoja, pieniä demoja (introja), musiikkia, grafiikkaa, videoita, levykelehtiä ja myös pelejä. Näitä teoksia jaellaan ilmaiseksi, yhteisö arvostelee ja vertailee töitä sekä keskustelee niistä omissa medioissaan. Erilaiset kilpailut, joissa jäsenet voivat kilpailla toisiaan vastaan ohjelmoinnissa, piirtämisessä tai säveltämisessä, ovat elimellinen osa kulttuuria. Kilpailut liittyvät usein partyihin, skenen kokoontumisiin, joiden skaala ylettyy pikku tapaamisista tuhansien kävijöiden tapahtumiin. Esimerkiksi Assembly, Helsingissä järjestettävä digitaalisen kulttuurin festivaali, aloitti vuonna 1992 demopartynä.

30 vuoden historiallaan suomalainen demoskene on eräs vanhimpia elossa olevia digitaalisen kulttuurin muotoja. Se on omaleimainen yhteisö, jolla on paikallisia erityispiirteitään, kuten slangi ja perinteet. Nuorten poikien tietokoneharrastuksesta alkunsa saanut yhteisö on ajan myötä jatkuvasti muuttunut monimuotoisempaan ja avoimempaan suuntaan. Kasvussa oleva, nostalgian sävyttämä retrotietokoneiden suosio on tuonut takaisin menneiden vuosien skenereitä, jotka eivät osallistuneet toimintaan vuosikausiin. Nykyisen digitaalisen kulttuurin valtava kirjo on kuitenkin haaste demoskenen tulevaisuudelle: miten erottua joukosta ja houkutella uusia jäseniä mukaan?

Lue lisää aineettomasta kulttuuriperinnöstä täältä.

Lisätietoja:
Median laitoksen yliopistonlehtori Markku Reunanen
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Designs for a Cooler Planet 2020: Race for the Future
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Designs for a Cooler Planet — Helsinki Design Week Otaniemessä

YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden inspiroimia tulevaisuuden konsepteja.
Learning Centre graphics
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Dawsonera-tietokannan toiminta on päättynyt

Dawsonera-tietokannan toiminta on päättynyt palveluntarjoajan selvitystilan vuoksi.
Woman wearing an orange-colored dress and standing on the grass in between birch trees
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Pienestä kuplasta toiselle puolelle maapalloa

Avleen Malhin nuoruudessa hänen maailmaansa ei mahtunut muuta kuin opiskelu ja vanhemmat. Nyt hän asuu toisella puolella maailmaa, suunnittelee autoilijoiden Airbnb:tä ja kannustaa naisia saavuttamaan tavoitteensa.
Magnetic materials
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Uusi harppaus kohti magneettien ominaisuuksien äärimmäisen tarkkaa hallintaa

Aalto-yliopiston apulaisprofessori Jose Lado oli mukana tutkimuksessa, jossa keksittiin uusi tapa suunnitella eksoottisia turhautuneita magneetteja.