Jokaisen eläin- ja kasvisolun elämän rakenneosina ovat DNA:n neljä nukleotidia, joita kuvataan kirjaimilla A, T, G ja C. Pienetkin muutokset niillä kirjoitetussa koodissa voivat merkittävästi muuttaa elävien organismien toimintaa ja ominaisuuksia. Tutkijat etsivät keinoja voidakseen muokata solujen geneettistä koodia sekä ohjata ja muuttaa geenejä, jotta voisimme ymmärtää niiden monimutkaiset tehtävät entistä paremmin. Tehokkaan geenimuuntelun avulla voimme löytää uusia sovelluksia maatalouden, ekologian ja biolääketieteen käyttöön.
Johtavat tiedelehdet Science ja Nature ovat nostaneet vuoden 2015 tieteelliseksi läpimurroksi ns. CRISPR-tekniikan (Clustered Regularly Interspaced Short Palindromic Repeats), jonka avulla eliöiden genomia voidaan tehokkaasti muokata.. CRISPR-tekniikkaa on kehitetty joitakin vuosia, ja nyt se mullistaa biologian tutkimuksen. Tekniikka nopeuttaa mm. geenien siirtoa lääkekehityksen solu- ja eläinmalleissa, ja siksi sen odotetaankin edistävän ihmisen geneettisten sairauksien tutkimista. CRISPR-tekniikalla on pitkälle ulottuvia seurauksia, mikä edellyttää myös eettisten ohjeiden ja lainsäädännön kehittämistä.
Vuonna 2015 tehtiin useita tieteellisiä läpimurtoja. Esimerkeiksi sopivat New Horizons ‑luotaimen uskomattomat kuvat pienoisplaneetta Plutosta ja kokeellisesti vahvistettu, hämmästyttävä kahden kaukana toisistaan olevan hiukkasen tilojen lomittuminen eli kvanttikorrelaatio. Suuriin saavutuksiin kuuluu myös suomalaisten tutkijoiden tekemä havainto nisäkkäiden imusuonien välittämän immuunijärjestelmän ulottumisesta myös aivoihin. Ebola-rokotteen kehittämisessä onnistuttiin, ja monia muita läpimurtoja tehtiin.
Jotkut filosofit esittävät, että tiede etenee uusien, vallankumouksellisten löydösten ja teorioiden muutosten kautta, joiden väliin jää pitkiä hitaamman kehityksen jaksoja. Olen eri mieltä tästä näkemyksestä. Yleensä tiede ottaa askelia eteen ja taakse, löytöjen ja epäonnistumisten kautta, ja vain aika kertoo uusien löydösten ja tekniikoiden todellisen arvon. Tiede kuitenkin edistyy.
Risto Nieminen
Dekaani, Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Robotiikka tarvitsee turvallisia käyttäytymismalleja
Robotiikka ja autonomiset järjestelmät kehittyvät nopeasti. Algoritmit, jotka kestävät häiriöitä ja epävarmuustekijöitä järjestelmässä ja ympäristössä, ovat kehityksen kannalta kriittisiä.
Pyörävarkaudet lisääntyneet kampuksella – muista lukita pyöräsi kunnolla
Kevään myötä pyörävarakaudet Aalto-yliopiston kampuksella ovat kasvaneet.
Kuinka helpottaa tekstin näpyttelyä puhelimella? Tutkijat loivat ensi kertaa ihmisen tekstinsyöttöä simuloivan tekoälymallin
Malli auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät sujuvoittavat ja mitkä puolestaan vaikeuttavat puhelimen näpyttelyä erilaisilla käyttäjäryhmillä.