Uutiset

Dekaanilta: Here comes the sun – saan aurinkoo

Syksyn tullessa lamaannumme helposti.

Lyhyemmät päivät, pimeämmät illat ja jokapäiväinen puurtaminen kesäloman jälkeen - on monta syytä synkistellä.Ihmisen mielialan kausittaiset vaihtelut ovat ymmärrettäviä ja täysin anteeksiannettavia. Tutkimus on kuitenkin osoittanut, että hyvinvoinnin kannalta pitkällä aikavälillä kannattaa olla optimisti. Myönteisesti ajattelevat ihmiset elävät pidempään ja parempaa elämää.

Median ja monien tutkijoiden yleisestä pessimismistä huolimatta asiat menevät parempaan suuntaan. Yhteiskunnalla on monia haasteita – paljon velkaa, työttömyyttä, heikkenevä väestörakenne, kehno infrastruktuuri, epätasa-arvo ja niin edelleen. Jokainen sukupolvi on kuitenkin pärjännyt noin kolmanneksen paremmin kuin edeltäjänsä, eikä periaatteessa ole mitään syytä miksei näin voisi jatkua.

Matt Ridley väittää kirjassaan The Evolution of Everything: How Ideas Emerge, että korkean elintason keskeinen tekijä on innovointi ja että se on lisääntyvä ominaisuus ihmiskunnan kehityksessä ja on siksi aina läsnä.  Useimmat teolliset keksinnöt eivät ole olleet harvojen visionäärien kehittämiä, vaan edistystä ovat vieneet eteenpäin lukuisat kansalaiset luomalla ja myymällä tuhansia arkielämää helpottavia parannuksia. Ridley väittää, että teknologian kasvu, mukaan lukien terveysvallankumous, maatalouden satojen nelinkertaistuminen, tietokone ja internet, matkapuhelinvallankumous ja Aasian kasvu, kiihtyy entisestään.

Myös moni muu elämän osa-alue on paranemassa. Rikosten määrä vähenee ja rikkaimpien maiden elinajanodote on kasvanut kuudella vuodella 25 viime vuoden aikana. Entäpä sitten ympäristö? Liikakansoitus, biologisen monimuotoisuuden väheneminen, ilmastonmuutos ja luonnonvarojen hupeneminen ovat vakavia kysymyksiä mutta eivät anna aihetta maailmanlopun maalailuun.  Vastuullinen teknologia ja vapaa yrittäjyys voivat ratkaista ihmiskunnan ongelmat.

Ehkäpä ihminen kehitti kyvyn kuvitella kauheita tapahtumia välttääkseen tulevia katastrofeja ja selviytyäkseen niistä. Jatkuva katastrofien pelko on kuitenkin epäkäytännöllistä ja vääristää arvostelukykyämme. Maailma on täynnä mahdollisuuksia ja sen resurssit ovat runsaat. Parannuksia tapahtuu vähitellen ja ne pääsevät harvoin otsikoihin mediassa. Sitä vastoin suuronnettomuudet ja kriisit vangitsevat huomiomme ja voivat vääristää näköalojamme.

Meidän tulee keskittyä niihin asioihin, joita voimme hallita, ja moniin edessämme oleviin mahdollisuuksiin. Kautta historian rohkeat edelläkävijät ovat nousseet esiin, mutta tuomiopäivän ennustajat ovat unohtuneet. Siksi on monta syytä olla optimistinen.

Risto Nieminen
Dekaani, Perustieteiden korkeakoulu

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Professori Maria Sammalkorpi
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutustu meihin: Professori Maria Sammalkorpi

Sammalkorpi on väitellyt tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2004. Väiteltyään Sammalkorpi on toiminut tutkijana mm. Princetonin ja Yalen yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa.
Prinsessalle esitellään luonnollisia väriaineita
Yliopisto Julkaistu:

Thaimaan prinsessa Maha Chakri Sirindhorn vieraili Aalto-yliopistossa

Prinsessa seurueineen tutustui mm. tekstiilisuunnitteluun, Startup Saunaan, Aalto-yliopisto Junioriin sekä Aalto Ice Tankin toimintaan.
Kuva: Tima Miroschnichenko, Pexels.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkimus: Matalan hierarkian organisaatioissa isoja periaatekysymyksiäkin ratkotaan porukalla Slackissa

Aalto-yliopiston alumni, vieraileva tutkijatohtori Lauri Pietinalho New Yorkin yliopiston Sternin kauppakorkeakoulusta ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela selvittivät tuoreessa tutkimuksessa, miten matalan hierarkian organisaatiot käsittelevät yhteisiä toimintaperiaatteita vastakkainasettelutilanteissa ja miten auktoriteetti niissä toimii.
bakteereja ohjataan magneettikentän avulla
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä

Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.