Uutiset

Covid-19-toimien vahvistamisella on kiire

[1] Taloustieteilijät Martti Hetemäki ja Bengt Holmström sekä Suomen Pankin neuvonantaja Juhana Hukkinen esittävät toimia koronakriisin linjan vahvistamiseksi.
Kauppakorkeakoulussa on pohjakerroksen lisäksi kolme ylempää kerrosta

Hallitukset arvioivat Covid-19-linjaansa rokoteaikataulun, tautikehityksen, uusien virusversioiden tuomien riskien, ihmisten käyttäytymisen sekä yhteiskunnallisten ja oikeudellisten rajoitteiden oloissa. On selvää, että arvion pohjaksi tarvitaan monien alojen tietoja sekä eri riskien johdonmukaista huomioon ottamista.

Koronakriisin edetessä Oseanian ja useiden Aasian maiden taudin estämislinjan edut näyttävät kasvavan. Tautihuippua tasaava linja taas muistuttaa yhä enemmän kytevää metsäpaloa, jonka kausivaihtelu tai uusi virusversio voi nopeasti roihauttaa liekkeihin. Sen taloudelliset ja sosiaaliset kustannukset ovat isot, kun taudin pysyminen väestössä pitää kuluttajat ja yritykset epävarmuudessa, mikä lykkää talouden elpymistä.

Kriisin toinen opetus on ennakollisten toimien tarve. Kunnon riskiarvioiden puuttuessa monet EU-maat tyytyivät ensin lähinnä tilanteen tarkkailuun. Kun taudin palo sitten pääsi irti, pakotti se ne koviin toimiin. Tiedon merkitystä ennakollisten toimien tarpeen arvioinnissa valottaa esimerkki taudin kausivaihtelusta.

Tuore, vielä julkaisematon artikkeli [2], jonka tekijöinä ovat myös Helsingin yliopiston professorit Anu Kantele, Antti Sajantila ja Olli Vapalahti toteaa johtopäätöksessään seuraavaa: Covid-19-taudin vakavuus aleni kevään tulon myötä, mikä maalaa synkän kuvan tulevalle talvelle, ja se viittaa siihen, että sekä taudin vakavuus että sen aiheuttama kuolleisuus voivat kasvaa merkittävästi.

Tutkimus perustuu 6 914 Covid-19-potilaan aineistoon 8 sairaalassa, joista yksi oli Suomessa. Lisäksi tutkijat arvioivat 37 187 Covid-19 -tautiin sairastuneen henkilön oireiden kehitystä. Covid-19-taudin vakavuus lieveni aineistoissa eri mittareilla mitaten maaliskuusta toukokuuhun selvästi. Tutkijat selvittävät huolellisesti, ettei tähän ole voinut olla syy potilaiden ikä, sairaaloiden sisäänottoehdot tai hoitojen paraneminen. Tutkijoiden analyysin mukaan kausitekijät ovat uskottavin syy taudin selvään lieventymiseen viime kevään edetessä.[3]

Vaikka Covid-19-hoidot ovat parantuneet, selittävät ne tutkijoiden mukaan vain pienen osan taudin viime kevään lieventymisestä. Tässä tutkijat viittaavat myös Australiaan, jonka Covid-19-tapauskuolleisuus oli ensimmäisessä aallossa 0,5 % ja toisessa aallossa 3,1 %. Australia koki tuon toisen aallon, kun siellä oli talvi, kausivaihtelun mukaisesti.

Edellä esitetyn perusteella Eurooppa oli onnekas, että Covid-19 saapui talven päättyessä. Suomi oli erityisen onnekas, koska olimme perässä muuta Eurooppaa tautikehityksessä. Kausivaihtelu tuli ilmeisesti apuun ennen kuin Covid-19 ehti aiheuttaa enemmän kuolemia viime keväänä. Nyt kevääseen on pitkä aika.

Lopullinen tieteellinen totuus ja käytännön päätöksenteko ovat kaksi eri asiaa. Jälkimmäinen ei voi jäädä odottamaan ensimmäistä. Kausivaihtelun paino päätöksissä riippuu sen riskin ja seurausten arvioinnista. Nyt syntyvät tartunnat määrittävät vakavasti sairaiden koronapotilaiden määrän edessä olevalla, ehkä koronakriisin vaarallisimpana aikana.

Kolme vaaraa ennen kuin väestö on laajasti rokotettu

Väestön nopea rokottaminen on nyt tärkein asia. Ennen sitä vakavien Covid-19-tapausten kasvun riskiä laskee vain tartuntojen rajoittaminen. Se on kuitenkin kolmesta syystä nyt vaikeampaa kuin viime keväänä.

Ensinnäkin viime keväänä kausitekijät olivat painamassa tartuntoja alas, päinvastoin kuin nyt. Toiseksi uutena riskinä ovat herkästi leviävät virusmuunnokset, jotka voivat tehdä tartuntojen rajoittamisesta aiempaa selvästi vaikeampaa. Kolmas vaara tulee lähempää. Sen kehitys on todennäköisesti myös tärkein sen kannalta, miten koronakriisi päättyy Suomessa.

Tuo kolmas vaara on oma käyttäytymisemme. Verrattuna viime kevääseen se on nyt huolettomampaa, vaikka monet ymmärtävät, että käsillä on kausi-infektiotautien vaarallisin vaihe. Keväällä kauppakeskukset, ravintolat, baarit, kylpylät jne. olivat joko kiinni tai tyhjillään. Nyt on toisin. Tämä lisää riskiä tartuntojen selvästä kasvusta. Jos riski toteutuu, myös kotitalouksien ja yritysten epävarmuus kasvaa.

Saksan syndrooma

Suomella voi olla sama ongelma kuin Saksalla. Saksan tartuntatautiorganisaation johtaja Lothar Wieler totesi joulukuun alussa, että Saksa on varhaisen Covid-19-menestyksensä uhri. Hänen mukaansa saksalaiset eivät ole ottaneet riittävän vakavasti fyysisen etäisyyden pitämisen ja karanteenien tärkeyttä. Saksalla onkin nyt suuria vaikeuksia saada tartuntoja takaisin matalalle tasolle ja Covid-19-kuolemat ovat kaksinkertaisella tasolla viime kevään huippuun verrattuna.

Suomen uusien Covid-19 tartuntojen ilmaantuvuus on yhä matala muihin EU-maihin nähden. Yhtenä syynä tähän saattaa olla, että kesällä taudin ilmaantuvuus painui Suomessa lähes nollaan. Kun syksy saapui, taudilla oli olematon kotimainen kasvualusta, mutta nyt sekin on jo merkittävä.

Vaikka kukaan ei voi tehdä luotettavaa ennustetta tautikehityksestä, ovat kausitekijät, virusmuunnokset ja oma käyttäytymisemme nyt selviä riskitekijöitä. Suomen tartuntojen kasvupainetta lisää myös lähialueiden tilanne. Ilmaantuvuusluvut ovat hyvin korkeat Ruotsissa, Virossa ja muissa Baltian maissa sekä Venäjällä.

Mitä tehdä?

Uuden-Seelannin hallituksen linja painottaa kansalaisten oikeuksien ohella heidän velvollisuuksiaan. Siinä kansalaiset ovat toimijoita, eivät kohteita. Linjan tuki on vankka ja sen tulokset puhuvat puolestaan.

Uudella-Seelannilla on neliportainen Covid-19-hälytysjärjestelmä. Sen ytimessä ovat kansalaisten toimet. Kun jokainen on hoitanut vastuunsa, on se palauttanut kaikkien elämän lähelle normaalia.  

Suomen kolmiportaisessa järjestelmässä kansalaisen rooli on epäselvä. Ehkä sen tarkoitus onkin, että viranomaiset viestittävät lähinnä toisilleen, ollaanko taudin perus-, kiihtymis- vai leviämisvaiheessa.

Toimien tiukkuus viestii ehkä puheita paremmin viranomaisten tilannekuvasta. Oxfordin yliopiston Covid-19-rajoitusten tiukkuusindeksin arvo on Suomessa nyt 50,5, kun se on Ruotsissa 71,3 ja Saksassa 82,4.

Viranomaiset ovat perustellusti korostaneet kansalaisten oman käyttäytymisen merkitystä, mutta viestin terää vievät viranomaisten omat toimet sekä viittaukset Suomen tautitilanteen suhteelliseen rauhallisuuteen. Suomen Covid-19-tartuntojen ilmaantuvuus on nyt kuitenkin yli 10 – kertainen syyskuun alkuun verrattuna.

Koronakriisi on siitä harvinainen kriisi, että sen voittamisessa jokaisen panos on tärkeä. Viranomaiset toistavat tämän viestin usein, mutta vaikuttaa siltä, ettei sen tärkeyttä ole kansan keskuudessa riittävästi omaksuttu.

Perusohjeissakin voi olla miettimistä. Ne eivät juuri muutu, vaikka tautitilanne muuttuu. Se voi tuntua monesta siltä, ettei hänen toimintansa ole kovin tärkeää.

Perusohjeet ovat myös ajalta, jolloin Covid-19-taudin luultiin leviävän ihmisten kesken vain pisaratartunnan kautta. Tutkimukset ovat kuitenkin jo pitkään viitanneet taudin leviävän myös aerosolien kautta. Tämä on poikinut Stop Swapping Air-kampanjan USA:ssa, joka voisi vapaasti kääntäen olla ”Älä jaa ilmaa-kampanja”.

Nykylinjaa vahvistavien toimien on oltava nopeasti toteutettavissa. Taulukko 1 listaa esimerkkejä niistä.

 

Taulukko 1. Esimerkkejä toimista Covid-19-linjan vahvistamiseksi
Tärkeysjärjestys Rokotteen nopea jakelu väestölle, ennakolliset toimet, kansalaiset toimijoiksi
Testaus Pikatestauksen lisäys (ml. oireettomat) mm. uusien virusvarianttien löytämiseksi 
Jäljitys Tartuntaketjujen kattava jäljitys uusien virusvarianttien leviämisen estämiseksi
Valppaus Kampanja herkästi tartuttavien tilanteiden välttämiseksi (”Älä jaa ilmaa”)
Selkeys Selkeä hälytysjärjestelmä, jossa kaikki tietävät, mitä tehdä kussakin vaiheessa
Kohdennus Korkean tartuntariskin paikkojen (yleiset tilat, joissa vietetään aikaa) sulkeminen

 

Saksa ja Tanska olivat vielä vähän aikaa sitten Covid-19-politiikan mallimaita. Suomella on vielä edellytykset olla liittymästä entisiin mallimaihin, jotka tyytyivät toimiin, jotka eivät enää riittäneet uudessa tilanteessa.

Covid-19 linjan ajoissa muuttamisen sekä muiden virheistä ja hyvistä käytännöistä oppimisen pahin este on tähänastinen menestys, vaikka tuo menestys olisikin riippunut paljon aiemmin vallinneista olosuhteista.

Eri maiden Covid-19-kokemukset puhuvat riskiperusteisen ja ennakollisen linjan puolesta. Ne korostavat myös kansalaisten roolia tuon linjan toimijoina.

 

[1] Kiitämme Niku Määttästä ja Otto Toivasta hyvistä kommenteista myös 22.12.2020 kirjoitukseen.
Linkki edelliseen kirjoitukseen Helsinki GSE:n sivuilla: https://www.helsinkigse.fi/news/suomen-tautitilanne-on-nyt-tasolla-jolta-se-on-lahtenyt-kovaan-kasvuun-eu-maissa-yleisesti/

Linkki edelliseen kirjoitukseen Aalto-yliopiston sivuilla: https://www.aalto.fi/fi/uutiset/suomen-tautitilanne-on-nyt-tasolla-jolta-se-on-lahtenyt-kovaan-kasvuun-eu-maissa-yleisesti

[2] Kifer D. et al (n. 50 henkilöä) (2020), Effects of environmental factors on severity and mortality of COVID-19. medRxiv preprint doi: https://doi.org/10.1101/2020.07.11.20147157

[3] Esitimme omat tutkimustuloksemme kausivaihtelusta Princetonin yliopiston seminaarissa 22.10.2020.

https://bcf.princeton.edu/wp-content/uploads/2020/11/Combined-2.pdf

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Ligniinillä käsitelty tuoli
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Biopohjainen puunsuoja päihittää perinteiset synteettiset vaihtoehdot

Myrkyttömästä teollisuuden sivutuotteesta on kehitetty hyvin kulutusta kestävä, auringonvalolta ja tahroilta suojaava puunsuoja.
Scehmatic of a heavy fermion on graphene
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Grafeenista loihdittu kvanttimateriaali ilmentää samoja ominaisuuksia kuin harvinaisten maametallien yhdisteet

Uusi tutkimusartikkeli osoittaa, että raskaita fermionimateriaaleja voidaan luoda grafeenista edullisesti ja ilman radioaktiivista säteilyä
The picture shows Derin Kent.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Miten löytää työlle merkitys kriisin jälkeen?

Kriisin keskellä on luonnollista tuntea oma työnsä merkityksettömäksi. Apu löytyy luovuudesta ja vahvasta visiosta, sanoo Warwick Business Schoolin apulaisprofessori Derin Kent.
Työelämäprofessori Janne Seppänen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Työelämäprofessori Janne Seppänen: Energia-alan osaajatarve kasvaa

Ilmastoneutraalin yhteiskunnan tavoittelu aiheuttaa suuren murroksen energiajärjestelmään.