Uutiset

CEMAT Venäjän Talousnäkymät 1/2012 on julkaistu

CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 -raportti on julkaistu huhtikuussa 2012.

Raportin on tuottanut CEMATin tiimi Riitta Kosonen, Erja Kettunen, Simo Leppänen, Sinikka Parviainen, Petri Järvikuona ja Mikko Hietikko.

Kokonainen raportti on luettavissa osoitteessa:
http://cemat.aalto.fi/fi/electronic/prospects/russia/

Venäjän odotettua nopeampi talouskasvu öljynviennin, vähittäiskaupan ja ulkomaisten autonvalmistajien varassa; suomalaisyritysten odotukset pääsääntöisesti positiivisia

Venäjän bruttokansantuote (BKT) kasvoi viime vuonna 4,3 % eli hieman odotettua nopeammin. BKT:n kasvu kiihtyi loppuvuodesta tehdasteollisuuden, vähittäiskaupan ja rakennusalan nostattamana. Kasvun moottorina oli erityisesti autoteollisuus, jossa tuotanto lisääntyi peräti 25 %. Lisäksi kulutuskysyntä kasvoi edelleen, kuten koko kriisin jälkeisen ajan, mikä ylläpiti vähittäiskaupan myynnin hyvää kehitystä. Kaupan elpymistä edesauttoi myös historiallisen alhainen inflaatio (6,1 %), mikä johtui ennen kaikkea elintarvikkeiden hintojen aiempaa maltillisemmasta kasvusta.

Talouskasvua kuitenkin varjostivat sekä sisäiset että ulkoiset riskit, erityisesti joulukuisten vaaliprotestien kiihdyttämä pääomapako sekä vientimarkkinoiden kasvun hidastuminen edelleen keväällä 2012 kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden myllerryksessä. Kaiken kaikkiaan talouden elpyminen on ollut hitaampaa kuin vuoden 1998 ns. ruplakriisin jälkeen: esimerkiksi kiinteiden investointien taso on edelleen alempana kuin ennen vuoden 2009 romahdusta.

Venäjän talouskasvu onkin erittäin herkkä epävarmalle globaalille kehitykselle, ja vuodelle 2012 annetut BKT:n kasvuennusteet vaihtelevat 2,3–4,2 %:n välillä. Uhkana on edelleen mahdollisesti jatkuva pääomapako, mikä on johtanut mm. Venäjän pankkisektorin likviditeettipulaan. Tämä puolestaan saattaa vaikeuttaa yritysten rahoituksen saantia investointeja tehtäessä. Samalla venäläisten luottamus pankkisektoriin on vajonnut erittäin alas, lukuun ottamatta suurimpia valtionpankkeja, mikä on ollut omiaan vahvistamaan valtion roolia paikallisella pankkisektorilla.

Venäläisittäin alhaisesta inflaatiosta huolimatta kansalaisten tulojen reaalikasvu on ollut hidasta. Palkkojen reaaliarvo romahti vuonna 2009 talouskriisin seurauksena, ja samaan aikaan eri toimialojen väliset palkkaerot ovat kaventuneet julkisen sektorin palkankorotusten myötä. Eläkeuudistuksen ansiosta eläkkeet kasvoivat vuosina 2008–2010 reaalisesti lähes 80 %, ja kuluvana vuonna tullaan toteuttamaan armeijan palkkareformi. Myös työllisyys on kehittynyt suotuisasti, ja arvioiden mukaan Venäjän työttömyysaste on noin 6,5 % eli lähes kaksi prosenttiyksikköä alemmalla tasolla kuin kriisin aikana. Suopea työllisyyskehitys on samalla koventanut kilpailua osaavasta työvoimasta.

Viime vuoden budjetti toteutui lopulta hieman ylijäämäisenä (0,8 % BKT:stä) eli selvästi odotuksia paremmin. Budjetin tulopuolta kohensi öljyn hinnan pysyminen korkeana koko vuoden. Öljytulojen lisäksi työnantajien palkkakulujen perusteella määräytyvien sosiaalivakuutusmaksujen nousu kasvatti osaltaan valtion tuloja. Menopuolella lisääntyivät etenkin terveydenhuoltoon, tieinfrastruktuuriin, puolustukseen ja koulutukseen liittyvät menot. Eläkemenojen kasvu puolestaan pysähtyi kolme vuotta kestäneen rajun nousun jälkeen.

Venäjän ulkomaankaupan arvo nousi jo selvästi suuremmaksi kuin ennen kriisiä, mutta samalla riippuvuus energiaviennistä kasvoi lähes entiseen huippuunsa. Erilaisten polttoaine- ja energiatuotteiden osuus viennin arvosta oli peräti 68 %, joskin valtio tähtää jalostusarvon kasvattamiseen nostamalla vientitulleja esim. raskaalle polttoöljylle. Venäjän energiasektori on kärsinyt myös maakaasun vientiongelmista Valko-Venäjän ja Ukrainan kautta Eurooppaan erilaisten hintakiistojen vuoksi. Vaikka Kiina on noussut viime vuosina Saksan ohi Venäjän tärkeimmäksi kauppakumppaniksi, Venäjä on tiivistänyt yhteistyötään etenkin IVY-maiden kanssa helpottaakseen kauppaa näille tärkeille vientimarkkinoille.

Talousintegraatio on edennyt lisäksi monenvälisellä tasolla, kun vuosikausia käydyt neuvottelut Venäjän liittymisestä Maailman kauppajärjestöön saatiin joulukuussa päätökseen. Jäsenyys takaa siirtymäaikojen puitteissa ulkomaisille tuotteille Venäjällä saman kohtelun kuin paikallisille tuotteille, mikä tulee pidemmällä aikavälillä parantamaan myös suomalaisten yritysten kilpailuasetelmia. Tämä onkin hyvä uutinen suomalaisviejille, sillä Suomen vienti Venäjälle on talouskriisin jälkeen elpynyt melko hitaasti, kun tuonnin arvo puolestaan on ollut nopeassa kasvussa öljyn hinnan nousun vuoksi.

Hyvässä nosteessa olleesta öljynviennistä huolimatta Venäjän energiasektori kaipaa kipeästi investointeja, jotta vanhentuva kapasiteetti saataisiin uusittua. Maan johto haluaa kuitenkin pitää strategisen alan tiukasti ohjissaan, ja samalla ulkomaisten sijoittajien kiinnostus on vähäistä Venäjän tunnetusti hankalan investointi-ilmapiirin vuoksi. Suorat ulkomaiset sijoitukset Venäjälle ovatkin pääasiassa veroparatiisien kautta kierrätettyä venäläistä pääomaa, ja kaiken kaikkiaan Venäjälle suuntautuu hyvin vähän todellisia ulkomaisia investointeja. Kansainvälisessä vertailussa Venäjä arvioitiin vastikään investointien riskisyydessä lähelle Pakistania.

Suomesta tehdyt investoinnit Venäjälle ovat kuitenkin olleet kasvussa. Suomalaisyritysten odotukset tälle ja ensi vuodelle ovat edelleen pääsääntöisesti positiivisia, vaikkakin talven vaalimellakat lisäsivät ajoittain epävarmuuden tunnelmia. Oman toiminnan odotetaan nyt kasvavan hieman aiempaa hitaammin.

Ulkomaisten investointien houkutteleminen onkin ollut viime vuosina yksi Venäjän johdon talouspolitiikan prioriteeteista. Venäjän tuoreen 2020-strategian päätavoitteita ovat raaka-aineriippuvuuden vähentäminen sekä siirtyminen jälkiteolliseen, palveluihin ja innovaatioihin perustuvaan talousmalliin. Lisäksi tarkoituksena on parantaa liiketoimintaympäristöä ja lisätä Venäjän investointikiinnostavuutta karsimalla sääntelyä ja tukiaisia, sekä houkutella maahan korkeasti koulutettua ja Venäjän työmarkkinoiden pullonkauloja helpottavaa työvoimaa.

Lisätietoja:
Johtaja, Prof. Riitta Kosonen, [email protected] ja tutkimuspäällikkö Erja Kettunen-Matilainen, [email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

White Aalto logo with exclamation mark standing in the middle of Otaniemi campus in the summertime
Kampus, Yliopisto Julkaistu:

Aalto-korkeakoulusäätiö laskee liikkeeseen kaksi joukkovelkakirjalainaa yhteismäärältään 150 miljoonaa euroa

Joukkovelkakirjalainoista saatavat varat käytetään pääasiassa kiinteistöinvestointien rahoittamiseksi otettujen lainojen jälleenrahoitukseen sekä lisäksi yleisiin tarpeisiin.
kuva pikku finlandian puupilarista ja teksti time out
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopisto ravistelee rakentamisen käytäntöjä New European Bauhaus -festivaaleilla Brysselissä

Koko eurooppalaista rakennusalaa kestävään muutokseen kirittävä näyttely Time Out! on esillä Brysselissä 9.–13.4.2024 osana NEB-festivaalia.
Two of the awardees and their robotic arm all holding colorful mugs. Aalto Open Science Award, Honorary mention.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston avoimen tieteen palkinnon 2023 kolmas sija – Älykkään robotiikan ryhmän Robotic Manipulation of Deformable Objects -projekti

Haastattelimme Aallon ensimmäisen avoimen tieteen palkinnon kolmannen sijan saavuttaneita Älykkään robotiikan ryhmän jäseniä.
Aalto Squad students on campus
Opinnot Julkaistu:

Hakijoiden määrä Aalto-yliopistoon kasvoi kevään toisessa yhteishaussa

Suomen- ja ruotsinkielisiin kandidaattikoulutuksiin oli 13 500 hakijaa