Uutiset

CEMAT Kiinan Talousnäkymät 1/2012 on julkaistu

CEMAT Kiinan talousnäkymät 1/2012 -raportti on julkaistu kesäkuussa 2012.

Raportin on tuottanut CEMATin tiimi Riitta Kosonen, Erja Kettunen, Simo Leppänen ja Anu Penttilä.

Raportti on luettavissa osoitteessa:
http://cemat.aalto.fi/fi/electronic/prospects/china/

Kiinan talouden haasteina länsimarkkinoiden hyytyminen ja kotimaisen kysynnän hidas kasvu; suomalaisyritykset edelleen optimistisia

Kiinan taloutta uhannut ylikuumeneminen on kääntynyt hidastuvan kasvun trendiin, ja bruttokansantuote kasvoi kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 8,1 %. Taustalla ovat maailmanmarkkinoiden hiljeneminen ja toisaalta Kiinan pari vuotta jatkunut talouspolitiikan kiristäminen. Ennustelaitokset arvioivat Kiinan talouden kasvavan lähivuosina edelleen noin kahdeksan prosenttia vuodessa. Myös Kiinan päättäjät ovat viestineet pyrkivänsä nyt aiempaa hitaampaan, mutta laadukkaampaan 7,5 %:n kasvuun. Samalla talouden rakenteita pyritään uudistamaan kulutusvetoisemmiksi ja vähentämään vienti- ja investointiriippuvuutta. Toisaalta, sisäisistä ja ulkoisista paineista johtuen kasvun hidastuminen on ollut toivottua jyrkempää ja talouden kiristämisvaiheesta ollaan jälleen siirtymässä elvyttävään politiikkaan.

Teollisuustuotannon kasvu oli Kiinassa reilut 10 % eli aiempaa hitaampaa mm. vientimarkkinoiden heikon kysynnän takia. Samalla yritysten toimintaedellytykset ovat vaikeutuneet rahoituksen ja työvoiman saatavuuden sekä kustannusten nousun vuoksi, ja teollisuuden voitot ovat kääntyneet laskuun. Tuotannon kasvu hidastui eniten valtion yrityksissä ja ulkomaalaisomisteisissa teollisuusyrityksissä. Nopeinta kasvu oli kaivannaisteollisuudessa ja puunkäsittelyssä. Myös vähittäiskaupan kasvu oli maltillista; vaikka nimellinen kasvu ylittikin hallituksen 15 %:n tavoitteen, reaalinen vähittäiskaupan kasvu jäi reiluun 10 %:iin. Esimerkiksi autojen vähittäismyynnin kasvu hiipui. Autojen hinnat ovat laskeneet, ja hallitus on julkistanut mm. autojen ostamiseen kannustavan tukipaketin, jolla kysyntää pyritään piristämään.

Kiinan suurimpia sisäisiä haasteita on kotimaisen kysynnän hidas kasvu, joten talouskasvua tultaneen pitämään yllä vanhoilla keinoilla, kuten infrastruktuuri-investoinneilla. Kiinteät investoinnit kasvoivat viime vuonna yhä nopeasti, vaikkakin hitaammin kuin elvytystoimenpiteiden aikana. Kiihkeä investointitahti on kuitenkin velkaannuttanut pahasti niin maakunnat kuin esimerkiksi rautatieministeriön. Rakennusalalla odotetaan investointien merkittävää hidastumista sen jälkeen, kun keskeneräiset kohteet on saatu valmiiksi.

Valtion velka kasvanee jatkossakin budjettivajeen myötä. Budjetti pysyy alijäämäisenä, kun kotimaista kulutuskysyntää yritetään kasvattaa verouudistuksilla ja sosiaaliturvan parannuksilla. Samalla on epäselvää, miten esimerkiksi eläkejärjestelmä rahoitetaan tulevaisuudessa, kun väestö vanhenee Kiinan tapauksessa jo ennen kuin maa on ehtinyt vaurastua. Näyttää siltä, että Kiinan tulisi uudistaa talousmalliaan, mutta toisaalta laajan vallanvaihdon tilanteessa pyritään varmistamaan poliittisen järjestelmän jatkuvuus.

Inflaatio on painunut alle hallituksen asettaman neljän prosentin tason, kun mm. aiemmin ennätyskorkealla olleet elintarvikkeiden hinnat kääntyivät laskuun. Myös kiinteistöjen hinnoissa nähtiin keväällä ensimmäinen koko maan kattava, parin prosentin hintojen vuosilasku. Kiinteistökuplan puhkeamisen sijaan päättäjät halunnevat nähdä asuntohintojen laskevan hallitusti 10–30 %, ennen kuin asuntomarkkinoiden kiristystoimia aletaan purkaa. Samaan aikaan palkkojen kasvu on jatkunut nopeana. Kustannusten kasvaessa ja osaavan työvoiman saatavuuteen liittyvien ongelmien vuoksi näyttää siltä, että halpatuotannon aikakausi Kiinassa on päättymässä. Kiina kannustaakin yrityksiä muuntautumaan korkeamman jalostusarvon tuottajiksi tai siirtämään massatuotantoa sisämaahan.

Luotonanto on ollut heikkoa, sillä talletusten määrä on laskussa, lainojen kysyntä hyytymässä ja pääomia virtaa ulos Kiinasta. Arvioiden mukaan Kiinan suurpankkien lainakannasta jopa 15 % on huonoja lainoja, vaikka tilastojen perusteella osuus on 1 %. Riski huonojen lainojen määrän kasvamisesta on suuri, sillä Kiinan talouskasvua on pidetty yllä aluehallintojen lainarahoitteisilla, kannattamattomilla infrastruktuuriprojekteilla. Pahimmassakin tapauksessa Kiinan valtio kuitenkin pitänee pankkisektorinsa pystyssä. Lainojen heikon saatavuuden takia Kiinaan muodostunutta ns. varjopankkisektoria on alettu suitsia: meneillään on rahoitusreformikokeilu, jossa osa harmaiden lainamarkkinoiden toimijoista rekisteröidään pankeiksi. Lisäksi maan rajojen ylittävää lainanottoa helpotetaan. Myös yuanin vaihteluväliä on laajennettu, ja valuutasta kaavaillaan vapaasti vaihdettavaa lähivuosina.

Kiinan ulkomaankaupan kasvu on hidastunut selvästi aiemmasta, kun Euroopan kriisi ja Yhdysvaltojen ontuva toipuminen ovat syöneet Kiinan vientiä. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vienti EU:hun laski pari prosenttia. Kiinan pahin ulkoinen uhka onkin sen tärkeimpien ulkomaisten markkinoiden hyytyminen. Suuria viennin kasvulukuja rekisteröitiin kuitenkin Aasian ja BRIC-maihin. Vientituoteryhmistä kovaa kasvua takoivat enää matkapuhelimet ja niiden osat. Tuonnin osalta heikoin kehitys koski Japania, josta tuonti Kiinaan pieneni 10 % tammi-maaliskuussa. Tuonti EU:sta kuitenkin kasvoi 10 % ja ASEAN-maista 6 %. Yhdysvaltojen kanssa käyty kauppa oli alkuvuodesta vielä alamaissa, mutta piristyi selvästi toukokuussa.

Kiinan vastaanottamat suorat ulkomaiset investoinnit olivat viime vuonna ennätyskorkealla tasolla, mutta investointitahti hidastui ja kääntyi negatiiviseksi kuluvan vuoden alussa yhtäältä korkean vertailuarvon, mutta toisaalta myös maailmantalouden heikkouden vuoksi. Suomesta Kiinaan suuntautuneet investointivirrat olivat miinuksella todennäköisesti eurokriisin ja voittojen kotiuttamisen vuoksi, mutta suomalaisyritysten kokonaisinvestointien Kiinassa arvioidaan saavuttaneen jo noin 10 miljardin euron tason. Viisivuotissuunnitelmansa mukaisesti Kiina pyrkii siirtämään ulkomaisten investointien painopistettä korkean teknologian ja jalostusarvon aloille. Toimintaympäristön haasteista huolimatta valtaosa esimerkiksi yhdysvaltalaisista ja suomalaisista yrityksistä aikoo tehdä lähiaikoina lisäinvestointeja Kiinaan.

Myös kiinalaisyritykset investoivat entistä enemmän ulkomaille pyrkien hankkimaan raaka-aineita, markkinoita ja osaamista. Investointeja tehtiin viime vuonna 60 mrd. dollarin arvosta. Tyypillisesti ulkomaille investoivat valtion omistamat tai kontrolloimat kiinalaisyritykset. Nykyisessä investointiaallossa kiinalaisyritykset tavoittelevat yritysostojen kautta teknologiaa, liiketoimintaosaamista, markkinapositioita ja aineetonta omaisuutta kuten brändejä. Viime vuonna tehdyistä yritysostoista kolmannes suuntautui Eurooppaan, neljännes Aasiaan ja viidennes Pohjois-Amerikkaan. Suomeen kiinalaisinvestointeja on kuitenkin rantautunut vain vähän.

Lisätietoja:
CEMATin johtaja, professori Riitta Kosonen ja tutkimuspäällikkö Erja Kettunen-Matilainen, [email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu