Uutiset

Camilla Hollanti, auttaako matikkapää arjessa?

Camilla Hollanti ei ottanut lainaa pankista, jossa ei tiedetty prosentin ja prosenttiyksikön eroa.
Camilla Hollanti, photo: Lasse Lecklin.
Kuva: Lasse Lecklin.

Missä tilanteissa olet vapaa-ajalla kiitollinen siitä, että sinulla on matematiikka hallussa?

Yleensä ne liittyvät pankkiasioihin. Esimerkiksi pyytäessäni eräästä pankista lainatarjousta selvisi, että tarjouksen tekijä ei tiennyt, mitä eroa on prosentilla ja prosenttiyksiköllä. En ottanut lainaa kyseisestä pankista. Matematiikka on jatkuvasti hyödyksi arjessamme. Ei siksi, että koko ajan tarvitsisi laskea jotain, vaan ylipäätään loogisen ajattelun, abstrahointikyvyn ja kokonaisuuksien hahmottamisen kannalta.

Yllätytkö koskaan kaupan kassalla ostosten loppusummasta?

Yllätyn. En ole kovin hyvä päässälaskija, mistä äitini aina naljaileekin minulle.

Onko matikkapäästä apua peleissä, eli lyötkö rahoiksi kasinolla?

Ehdottomasti on hyötyä. En ole kuitenkaan rikastunut. Hyödyin korttien laskemisesta ja muistamisesta pelatessamme pidroa ja kasinoa kymmenpennisillä lukiossa. Toisaalta velipuoleni sai porttikiellon kasinolle, koska pärjäsi liian hyvin laskiessaan kortteja.

Onko sinulla lempimatemaatikkoa?

Kyllä: Évariste Galois, joka eli vuosina 1811–1832. Hän oli ranskalainen matemaatikko ja vallankumouksellinen anarkisti, joka vietti hetken elämästään vankilassa ja kuoli jo 21-vuotiaana kaksintaistelussa. Galois kehitti polynomiyhtälöiden ratkeavuutta käsittelevän rikkaan teorian, jota opetin hiljattain laitoksellamme. Teoria luo kauniin sillan matemaattisten ryhmien ja kuntien välille.

Onko tieteenalalla trendejä?

Epäjatkuvia rakenteita tutkiva diskreetti matematiikka nostaa koko ajan suosiotaan digitaalisen viestinnän myötä. Esimerkiksi digitaalisissa tv-lähetyksissä voidaan hyödyntää hyvinkin sofistikoituneita diskreetin matematiikan menetelmiä, erityisesti algebraa ja lukuteoriaa.

Sana matemaatikko juontaa juurensa kreikasta, jossa mathematikós tarkoittaa ”halukas oppimaan”. Miten alan opetusta tulisi kehittää, että entistä useampi olisi halukas oppimaan?

Tulisi keskittyä enemmän todelliseen ymmärtämiseen kuin ulkoa opetteluun ja kaavojen hallintaan. Esimerkiksi lukiossa käsitellään nykyään huomattavasti useampia matematiikan osa-alueita kuin ennen, mutta niihin ei perehdytä yhtä syvällisesti. Osaaminen jää melko pinnalliseksi. Ymmärtäminen herättäisi motivaation oppia lisää.

Tutkit myös langatonta tiedon siirtoa. Mihin ongelmaan toivot ratkaisua?

Pyrin rakentamaan moniantenniviestintään soveltuvia aika-avaruuskoodeja, joilla voidaan kasvattaa datanopeutta ja pienentää vastaanotossa tapahtuvien virheiden todennäköisyyttä. Kyseisten koodien kompleksisuus on suurin este niiden laajemmalle soveltamiselle, joten tutkimusryhmämme työskentelee juuri kompleksisuuden vähentämisen parissa. Haluaisin tietää, mikä on perustavanlaatuinen raja sille, kuinka paljon kompleksisuutta voidaan pienentää ilman, että koodien tietyt hyvät ominaisuudet katoavat. Myös salakuuntelukanavat ovat kiinnostava tutkimuskohde.

Onko kotisi jo riisuttu ylimääräisistä piuhoista?

Ikävä kyllä ei, ei todellakaan.

Juttu on julkaistu Aalto University Magazine -lehdessä toukokuussa 2013.

Lue lisää Camilla Hollannin työstä uudemmassa haastattelussa (europeanwomeninmaths)

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

kuva pikku finlandian puupilarista ja teksti time out
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopisto ravistelee rakentamisen käytäntöjä New European Bauhaus -festivaaleilla Brysselissä

Koko eurooppalaista rakennusalaa kestävään muutokseen kirittävä näyttely Time Out! on esillä Brysselissä 9.–13.4.2024 osana NEB-festivaalia.
Two of the awardees and their robotic arm all holding colorful mugs. Aalto Open Science Award, Honorary mention.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston avoimen tieteen palkinnon 2023 kolmas sija – Älykkään robotiikan ryhmän Robotic Manipulation of Deformable Objects -projekti

Haastattelimme Aallon ensimmäisen avoimen tieteen palkinnon kolmannen sijan saavuttaneita Älykkään robotiikan ryhmän jäseniä.
Hymyilevä Raili Pönni seisoo neuvotteluhuoneessa, taustalla näkyy ikkunasta Dipolin piha-aluetta.
Nimitykset Julkaistu:

Aalto-yliopiston kehitysjohtajaksi on nimitetty Raili Pönni

Raili Pönni on toiminut aiemmin yliopiston suunnittelupäällikkönä ja väliaikaisena kehitysjohtajana.
Sinipaitainen silmälasipäinen mies istuu ja katsoo kameraan hymyillen
Nimitykset Julkaistu: