Uutiset

Botit olivat laiskoja Twitterissä kuntavaalien alla

ELEBOT-2021-tutkimushankkeen loppuraportin mukaan sosiaalisessa mediassa toimivien automatisoitujen bottitilien yritykset vaikuttaa kevään kuntavaaleihin jäivät vähäisiksi.
Illustration with the Twitter logo and social networks
Kuvitus: Matti Ahlgren

Sosiaalisessa mediassa toimivia automatisoituja bottitilejä on viime vuosina käytetty vaalivaikuttamisen välineenä ympäri maailmaa. Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksen ja Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan tutkijoiden yhteisessä ELEBOT-2021-hankkeessa tutkittiin Twitterissä esiintyvää automatisoitua toimintaa kuntavaalien aikaan touko-kesäkuussa 2021. Tutkimushankkeessa selvitettiin myös, missä määrin Twitterissä käydyssä poliittisessa keskustelussa esiintyi alustan jäädyttämiä tai poistamia pysäytettyjä tilejä. 
 
Aalto-yliopiston julkaiseman raportin tulosten mukaan botin kaltaisia tilejä oli vähän ja niiden vaikuttavuus poliittiseen keskusteluun jäi matalalle tasolle. Asiassa ei ole tapahtunut suurta muutosta, sillä myös vuoden 2019 eduskuntavaalien aikaan bottien määrä ja vaikuttavuus oli vähäistä. 

Kuntavaaleissa boteiksi luokiteltujen tilien tuottamasta sisällöstä 11,7 prosenttia uudelleentviitattiin ainakin kerran. Nämä tulokset eroavat esimerkiksi vuoden 2018 Yhdysvalloissa järjestettyjen kongressin välivaalien tuloksista, joissa käytettiin samaa työkalua bottien tunnistamiseen. Niissä jopa 35 prosenttia bottien tekemistä tviiteistä sai osakseen ainakin yhden uudelleentviittauksen.

Bottien kaltaisten tilien määrä vaihteli mielipidekuplien välillä

Hankkeessa selvitettiin myös botin kaltaisten tilien ja pysäytettyjen tilien yhteyttä erilaisiin mielipidekupliin.

Mielipidekuplia syntyy, mikäli poliittiset asenteet ovat polarisoituneet niin, että ihmiset jakautuvat mielipiteiltään vastakkaisiin leireihin. Aikaisemmissa tutkimuksissa on huomattu, että mielipidekuplat voivat olla alttiita bottien vaikutusyrityksille. 

Raportissa tarkasteltiin kuplia, jotka liittyvät suurimpiin puolueisiin sekä kahteen temaattiseen kokonaisuuteen, ilmastonmuutokseen ja ympäristöön sekä maahanmuuttoon. 

Analyysi paljasti, että botin kaltaiset tilit olivat yleisimpiä kuplissa, joissa kannatetaan perussuomalaisia ja kokoomusta sekä vastustetaan vihreitä ja vasemmistopuolueita. Botteja muistuttavat tilit olivat yleisempiä myös ilmastopolitiikkaan ja maahanmuuttoon kriittisesti kuin positiivisesti suhtautuvien joukossa. 

Maahanmuuttoon positiivisemmin suhtautuvassa ryhmässä (puolesta) botteja oli 2,5 prosenttia ja maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvassa joukossa (vastaan) 4,7 prosenttia. Erot ovat melko pieniä, mutta tilastollisesti merkitseviä. 

Pysäytettyjä tilejä esiintyi kuntavaalien yhteydessä hyvin vähän. Eduskuntavaalien 2019 aikaan niitä oli havaittavissa enemmän. Alla olevasta kuvasta näkee, miten bottien ja pysäytettyjen tilien määrä erosi eduskuntavaalien ja kuntavaalien alla käydyssä keskustelussa maahanmuuttoon liittyvissä mielipidekuplissa.

These two graphs illustrate how the amount of bots and frozen accounts had changed from 2019 to 2021.
Maahanmuutto-teemaan liittyvät mielipidekuplat vuoden 2019 eduskuntavaalien ja kevään kuntavaalien yhteydessä. Kuvasta näkee, että eduskuntavaalien alla esiintyi enemmän pysäytettyjä tilejä, eli esimerkiksi Twitterin sääntöjä rikkoneita tilejä.

Bottien tunnistamiseen tarvitaan suomea ymmärtäviä työkaluja

Helsingin yliopiston puolelta tutkimukseen osallistuneen yliopistotutkijan Antti Gronowin mukaan sellaisia ”nollatuloksia”, joissa jotain asiaa ei löydetä, pidetään usein tylsinä, mutta tulokset kertovat jotain hyvinkin tärkeää.

”Tämä on poliittisen järjestelmän kannalta erittäin toivottava tulos: meillä ei esiinny laajamittaista automatisoitua vaalivaikuttamista esimerkiksi vieraan vallan toimesta”, Gronow sanoo.

Tietotekniikan laitoksen apulaisprofessorin Mikko Kivelän mukaan bottien automaattiseen tunnistamiseen liittyy teknisiä haasteita, koska botteja kehitetään jatkuvasti hankalammin tunnistettaviksi.

”Kaikkia botteja ei välttämättä tunnistettu. Toisaalta myös tavallisia käyttäjiä voidaan vahingossa luokitella väärin, jos heidän tileissään on boteille tyypillisiä piirteitä.”

Tutkimuksessa käytettiin kansainvälisesti yleisesti käytössä olevaa työkalua. Jatkossa olisi kuitenkin tärkeää kehittää työkaluja suomen kieltä käyttävien bottien tunnistamiseen, jotta bottien määrää ja toimintaa voidaan paremmin seurata tulevien vaalien yhteydessä.

Tutkijat keräsivät 1 124 550 Twitter-viestistä koostuvan aineiston touko-kesäkuussa 2021. ELEBOT-2021-hankkeen rahoitti Oikeusministeriö.
 
Linkki ELEBOT-2021 loppuraporttiin.

Lisätiedot: 
 
Apulaisprofessori Mikko Kivelä, Aalto-yliopisto, tietotekniikan laitos, [email protected]

Yliopistotutkija Antti Gronow, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, [email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Enriqueta Noriega Benitez and Thuy-Linh Phi
Nimitykset Julkaistu:

Enriqueta Noriega Benitez ja Thuy-Linh Phi aloittivat data-agentteina kemian tekniikan korkeakoulussa

Kaksi uutta data-agenttia liittyi Aallon datanhallintaverkostoon keväällä 2023.
Lennart Engels, Karolin Kull, Ágnes László, Julia Postrzech and Valenti Soler won the Habitare Design competition 2023.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Aalto-yliopiston sisustusarkkitehtuurin ja nykymuotoilun opiskelijatiimi voitti Habitare-suunnittelukilpailun 2023

Habitare-suunnittelukilpailu on tarkoitettu taiteen, muotoilun ja arkkitehtuurin opiskelijoille Suomessa. Tämän vuoden teemana kilpailussa oli ”Yhteisöllisyyden työkalut”. Teeman tarkoituksena oli rohkaista kilpailijoita muotoilemaan ja toteuttamaan uudenlaisia tapoja edistää yhdessäoloa ja vuorovaikutusta ihmisen mittakaavassa tai laajemminkin
mika_sillanpaa_11_en.jpg
Nimitykset Julkaistu:

Mika A. Sillanpää: Olisi hyödyllistä, jos meillä olisi laboratoriossa pari mustaa aukkoa

Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen kiertämisestä kvanttigravitaation osoittamiseen – professori venyttää kvanttifysiikan rajoja.
ITP-opiskelijoita kesällä 2020. Kuva: Petri Anttila
Opinnot Julkaistu:

ITP kuuluu Aalto-yliopiston kesään

Jälleen kesällä 2023 Information Technology Program -kurssin opiskelijat ratkoivat erilaisia liiketoimintahaasteita.