Uutiset

Botit olivat laiskoja Twitterissä kuntavaalien alla

ELEBOT-2021-tutkimushankkeen loppuraportin mukaan sosiaalisessa mediassa toimivien automatisoitujen bottitilien yritykset vaikuttaa kevään kuntavaaleihin jäivät vähäisiksi.
Illustration with the Twitter logo and social networks
Kuvitus: Matti Ahlgren

Sosiaalisessa mediassa toimivia automatisoituja bottitilejä on viime vuosina käytetty vaalivaikuttamisen välineenä ympäri maailmaa. Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksen ja Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan tutkijoiden yhteisessä ELEBOT-2021-hankkeessa tutkittiin Twitterissä esiintyvää automatisoitua toimintaa kuntavaalien aikaan touko-kesäkuussa 2021. Tutkimushankkeessa selvitettiin myös, missä määrin Twitterissä käydyssä poliittisessa keskustelussa esiintyi alustan jäädyttämiä tai poistamia pysäytettyjä tilejä. 
 
Aalto-yliopiston julkaiseman raportin tulosten mukaan botin kaltaisia tilejä oli vähän ja niiden vaikuttavuus poliittiseen keskusteluun jäi matalalle tasolle. Asiassa ei ole tapahtunut suurta muutosta, sillä myös vuoden 2019 eduskuntavaalien aikaan bottien määrä ja vaikuttavuus oli vähäistä. 

Kuntavaaleissa boteiksi luokiteltujen tilien tuottamasta sisällöstä 11,7 prosenttia uudelleentviitattiin ainakin kerran. Nämä tulokset eroavat esimerkiksi vuoden 2018 Yhdysvalloissa järjestettyjen kongressin välivaalien tuloksista, joissa käytettiin samaa työkalua bottien tunnistamiseen. Niissä jopa 35 prosenttia bottien tekemistä tviiteistä sai osakseen ainakin yhden uudelleentviittauksen.

Bottien kaltaisten tilien määrä vaihteli mielipidekuplien välillä

Hankkeessa selvitettiin myös botin kaltaisten tilien ja pysäytettyjen tilien yhteyttä erilaisiin mielipidekupliin.

Mielipidekuplia syntyy, mikäli poliittiset asenteet ovat polarisoituneet niin, että ihmiset jakautuvat mielipiteiltään vastakkaisiin leireihin. Aikaisemmissa tutkimuksissa on huomattu, että mielipidekuplat voivat olla alttiita bottien vaikutusyrityksille. 

Raportissa tarkasteltiin kuplia, jotka liittyvät suurimpiin puolueisiin sekä kahteen temaattiseen kokonaisuuteen, ilmastonmuutokseen ja ympäristöön sekä maahanmuuttoon. 

Analyysi paljasti, että botin kaltaiset tilit olivat yleisimpiä kuplissa, joissa kannatetaan perussuomalaisia ja kokoomusta sekä vastustetaan vihreitä ja vasemmistopuolueita. Botteja muistuttavat tilit olivat yleisempiä myös ilmastopolitiikkaan ja maahanmuuttoon kriittisesti kuin positiivisesti suhtautuvien joukossa. 

Maahanmuuttoon positiivisemmin suhtautuvassa ryhmässä (puolesta) botteja oli 2,5 prosenttia ja maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvassa joukossa (vastaan) 4,7 prosenttia. Erot ovat melko pieniä, mutta tilastollisesti merkitseviä. 

Pysäytettyjä tilejä esiintyi kuntavaalien yhteydessä hyvin vähän. Eduskuntavaalien 2019 aikaan niitä oli havaittavissa enemmän. Alla olevasta kuvasta näkee, miten bottien ja pysäytettyjen tilien määrä erosi eduskuntavaalien ja kuntavaalien alla käydyssä keskustelussa maahanmuuttoon liittyvissä mielipidekuplissa.

These two graphs illustrate how the amount of bots and frozen accounts had changed from 2019 to 2021.
Maahanmuutto-teemaan liittyvät mielipidekuplat vuoden 2019 eduskuntavaalien ja kevään kuntavaalien yhteydessä. Kuvasta näkee, että eduskuntavaalien alla esiintyi enemmän pysäytettyjä tilejä, eli esimerkiksi Twitterin sääntöjä rikkoneita tilejä.

Bottien tunnistamiseen tarvitaan suomea ymmärtäviä työkaluja

Helsingin yliopiston puolelta tutkimukseen osallistuneen yliopistotutkijan Antti Gronowin mukaan sellaisia ”nollatuloksia”, joissa jotain asiaa ei löydetä, pidetään usein tylsinä, mutta tulokset kertovat jotain hyvinkin tärkeää.

”Tämä on poliittisen järjestelmän kannalta erittäin toivottava tulos: meillä ei esiinny laajamittaista automatisoitua vaalivaikuttamista esimerkiksi vieraan vallan toimesta”, Gronow sanoo.

Tietotekniikan laitoksen apulaisprofessorin Mikko Kivelän mukaan bottien automaattiseen tunnistamiseen liittyy teknisiä haasteita, koska botteja kehitetään jatkuvasti hankalammin tunnistettaviksi.

”Kaikkia botteja ei välttämättä tunnistettu. Toisaalta myös tavallisia käyttäjiä voidaan vahingossa luokitella väärin, jos heidän tileissään on boteille tyypillisiä piirteitä.”

Tutkimuksessa käytettiin kansainvälisesti yleisesti käytössä olevaa työkalua. Jatkossa olisi kuitenkin tärkeää kehittää työkaluja suomen kieltä käyttävien bottien tunnistamiseen, jotta bottien määrää ja toimintaa voidaan paremmin seurata tulevien vaalien yhteydessä.

Tutkijat keräsivät 1 124 550 Twitter-viestistä koostuvan aineiston touko-kesäkuussa 2021. ELEBOT-2021-hankkeen rahoitti Oikeusministeriö.
 
Linkki ELEBOT-2021 loppuraporttiin.

Lisätiedot: 
 
Apulaisprofessori Mikko Kivelä, Aalto-yliopisto, tietotekniikan laitos, [email protected]

Yliopistotutkija Antti Gronow, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, [email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Tummaan paitaan pukeutunut vaalea lyhyttukkainen nainen seisoo kädet ristissä rinnan edessä, taustalla korkeakoulun tiloja
Nimitykset, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Professori Arja Karhumaa: ”Meidän on ymmärrettävä paremmin, kuinka tekstejä katsotaan”

Vakinaistetut professorit esittäytyvät: visuaalisen viestinnän muotoilun professori Arja Karhumaa tutkii kielen ja tekstin visuaalisen muodon välistä suhdetta eli miltä teksti kulloinkin näyttää, ja miten se vaikuttaa meihin ihmisinä.
Konsta Laakso and Elsi Sloan act in the short film of Oasis of Radical Wellbeing
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aallossa kuvattu lyhytelokuva kertoo opiskelijan vaikeasta valinnasta

Aalto-yliopiston Oasis of Radical Wellbeing -hankkeen rahoittama Myötätunto III -lyhytelokuvan kuvaukset alkoivat Otaniemessä 17.3. Valmiin elokuvan ensi-iltaa päästään katsomaan 30.5. Green Minds, Healthy Hearts – Social Sustainability Symposium -tapahtumassa Aalto-yliopiston Oppimiskeskuksessa.
Keltainen viljapelto ja sininen taivas
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkimus: Lisääntyneet sään ääri-ilmiöt heikentävät eri viljelykasvien satoja maailmanlaajuisesti, vehnä suurin kärsijä

Viljelijöiden riski kohdata sään ääri-ilmiö kasvoi tutkimusjaksolla joka puolella maailmaa.
Kuvituskuva pörssikursseista
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Viisi asiaa, jotka päättäjien pitäisi tietää omistajuudesta Suomessa

Miten pärjäämme omistajuudessa Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan verrattuna? Maailman ensimmäinen omistajuuden professori Samuli Knüpfer listaa haasteet – ja kertoo, miksi ne on tärkeä saada ratkaistua.