Big data saapui yhteiskuntatieteisiin

Kun käytät Facebookia, todennäköisesti ajattelet lähinnä sitä, mitä haluat kavereidesi tietävän sinusta. Mutta samalla tuotat dataa – suuria määriä. Tuo ja moni muu tuottamasi data kiinnostaa kavereidesi lisäksi yhä enemmän myös tutkijoita. Big datasta löytyy vastauksia ja malleja siihen, miten yhteiskunta toimii.

Koska kyse on sosiaalitieteistä, tutkijat syventyvät yhteiskunnallisten toimijoiden luonteeseen ja näiden keskinäisiin suhteisiin. Välineet ovat kuitenkin perinteisesti tutumpia luonnontieteiden puolelta. Laskennalliset sosiaalitieteet analysoivat ja mallintavat yhteiskunnallisia ilmiöitä suurista datamääristä tietoa laskien. Tutkijat ovat ottaneet välineikseen muun muassa tietokonesimulaatiot, tekoälyn ja erilaisia monimutkaisia tilastollisia menetelmiä.

Sosiaalinen media oli hyvin läsnä konferenssin aikana. Tviittejä voi lukea Twitterissä: #ICCSS2015.

Big data kiinnostaa tutkijoita, koska sosiaalitieteillä on perinteisesti ollut iso ongelma kokemusperäisen tiedon keräämisessä. Kyselylomakkeilla tai muulla seurannalla voidaan yleensä saada selvyyttä vain kohtuullisen pienen ryhmän käytöksestä.

Erityisen kiehtovaa on saada tutkimustietoa siitä, miten ihmiset toimivat sosiaalisessa mediassa. Siinä näkee, miten kavereiden ja muiden ympärillä olevien ihmisten toiminta vaikuttaa yksilön toimintaan.

Laskennalliset sosiaalitieteet esiin ensimmäistä kertaa

Tieteenala on melko uusi, mutta Aalto on ottanut siihen otteen tuoreeltaan. Aalto-yliopisto isännöi kesäkuun alussa laskennallisten sosiaalitieteiden kansainvälistä konferessia, ICCSS 2015..

Ainutlaatuista on se, että paikalle oli saatu ensimmäistä kertaa suuri joukko ykkösasiantuntijoita eri tieteiden alueelta. Konferenssi kokosi paikalle tutkijoita niin sosiologian, käyttäytymistieteiden, kognitiotieteen, agenttimallinnuksen teorian, tietojenkäsittelyn, taloustieteen, matematiikan kuin fysiikankin aloilta. Yleensä alan konferensseissa on etupäässä vain esimerkiksi sosiologeja tai tietojenkäsittelytieteen tutkijoita.

– Saimme järjestettyä konferenssin ensimmäisenä maailmassa, koska Suomessa eri tahot tekevät yhteistyötä hyvin keskenään. Yliopistot ja yritykset ovat mieluusti yhdessä tukemassa hyvää hanketta, josta on maassa kaikille hyötyä, kertoo konfrenssin järjestelyistä vastannut professori Santo Fortunato Aalto-yliopistosta.

Aalto on ollut mukana tutkimusalueella myös lähes koko sen kehittymisen ajan. Verkostoja on syntynyt hyvin ja nyt niitä käytettiin.

Finlandia-talolla pidetty konferenssi on ollut Aallolta merkittävä ponnistus. Nelipäiväiseen konferenssiin oli saapunut yli 400 henkeä yli 40 eri maasta.

Santo Fortunato on tyytyväinen lopputulokseen.

Aalto alan etujoukossa

Aalto-yliopistossa on käynnissä useita laskennallisen tieteiden tutkimushankkeita.

Fortunato on itse jo pitkään etsinyt eri tutkimuksissa yhteisöjä verkostojen sisältä. Fortunato on muun muassa analysoinut datasta, kuinka kauan tieteilijältä kestää ennen kuin hän voi toivoa saavansa Nobel-palkinnon. Tuo aika on venynyt viime vuosikymmeninä yhä pidemmäksi.

Kimmo Kaski, Jari Saramäki, János Kertész, ja Robin Dunbar ovat etsineet kaveriverkostoja 8 miljoonasta käyttäjästä. Tutkijat analysoivat, miten ikä, sukupuoli ja maantieteellinen sijainti vaikuttavat kaveriverkostojen muodostumiseen.

Rafael Barrio, Kimmo Kaski ja Robin Dunbar ovat myös tutkineet mielipiteen leviämisen malleja – miten mielipide leviää ihmisten muodostamassa verkostossa ja miten verkostorakenne kehittyy. Tutkimuksessa on myös tarkkailtu, miten ihmiset valehtelevat toisilleen mielipiteistään.

Katso lisää kuvia konferenssin Flickr-sivuilta.

Lue lisää esitelmistä ja katso videoita luennoista:

Kuvat: Aalto University / Mikko Raskinen & Sinem Kayacan.