Uutiset

Avaruudessa kaikki hyvin – Suomi 100 -satelliittiin saatiin ensimmäinen yhteys

Satelliitin sijaintia voi seurata Suomi 100 -satelliitin verkkosivulla.
Suomi 100 signaali

Ensimmäinen satelliitista saatu signaali kuvaruudulla.

Eilisiltana avaruuteen laukaistuun juhlavuoden satelliittiin saatiin ensimmäinen yhteys tänä aamuna.

”Meillä on nyt toimintakykyinen satelliitti avaruudessa, ja voimme odottelun sijaan keskittyä työn tekemiseen”, iloitsee hanketta Aalto-yliopistossa vetävä professori Esa Kallio.

Suomi-100 laukaistiin avaruuteen Falcon 9 –kantoraketilla klo 20.32 Suomen aikaa ja vapautettiin hieman puolenyön jälkeen. Pian vapauttamisen jälkeen satelliitti avasi antenninsa, alkoi ladata akkujaan aurinkopaneeleista tulevalla sähköllä ja lähettää radiollaan niin sanottua majakkasignaalia. 

Signaali otettiin vastaan tiistaiaamuna klo 9.17 Aalto-yliopiston maa-asemalla, kun satelliitti tuli radallaan ensimmäisen kerran kuuluviin.

”Erityisen ilahduttavaa on, että voimme seurata komentokeskuksemme seurantaruuduilta kahta aaltolaista satelliittia: Suomi 100:a ja lähes puolitoista vuotta avaruudessa ollutta Aalto-1:tä. Lisäksi kartalla vilahtaa myös Otaniemessä tehty Hello World", Esa Kallio sanoo.

Satelliitti vastaa radiokutsuihin

Satelliittiin voidaan olla yhteydessä vain, kun se on näkyvissä horisontin yläpuolella. Radallaan se tulee Suomen päälle muutaman kerran päivässä, jolloin siihen voidaan olla yhteydessä noin 10 minuutin ajan.  

Tyypillisesti sopivia ylilentoja tapahtuu kaksi tai kolme peräjälkeen. Lentojen välissä satelliitti tekee yhden, noin puolitoista tuntia kestävän, kierroksen maapallon ympäri.

Suomi 100 –satelliitin nettisivulla on kartta, joka näyttää satelliitin sijainnin sekä sen, milloin siihen voidaan olla yhteydessä Otaniemestä.  

Aamun ensimmäisellä ylilennolla satelliittitiimi kuunteli Suomi 100:n majakkasignaalia saadakseen varmuuden satelliitin toiminnasta. Seuraavalla ylilennolla tiimi lähetti satelliitille signaalin, johon se vastasi. 

Molemminpuolisen yhteyden saamisen jälkeen tiimi voi nyt aloittaa satelliitin järjestelmien tarkistuksen ja satelliitin valmistamisen havaintojen tekoon, mikä kestää vähintään muutaman päivän. Seuraava vaihe on satelliitin havaintolaitteiden eli avaruussäätä tutkivan mittalaitteen sekä kameran käyttöönotto. 

Aalto-yliopiston kumppani Suomi100-satelliittin kehityksessä on Ilmatieteen laitos, joka on osallistunut satelliitin tietokoneohjelmiston ja instrumenttien valmistukseen ja on mukana tieteellisessä tutkimusohjelmassa

Lisätietoja

Professori Esa Kallio
p. 050 420 5857
[email protected]

Suomi 100 -satelliitin verkkosivut

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kerrostalo ja kallioita
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

LÄHIÖPRIDE-hankkeessa tutkitaan lähiömielikuvien ja rakennetun ympäristön suhdetta

Monitieteinen hanke yhdistää arkkitehtuurin historian, sosiologian, kriittisen kulttuuriperinnön ja maisema-arkkitehtuurin tutkimuksen. Tutkimukseen ja työpajoihin pohjaava hanke tähtää lähiöiden kestävään tulevaisuuteen.
Professorineuvosto
Mediatiedotteet Julkaistu:

Aalto-yliopiston professorineuvosto huolissaan Business Finlandin rahoitusperusteista

Aalto-yliopiston professorineuvosto on huolissaan siitä, että Business Finlandin viennin edistämisvaatimukset tekevät nyt ja tulevaisuudessa mahdottomaksi suurimman osan yliopistojen innovaatiotoiminnasta.
The low-temperature plate inside of the refrigerator. The team attaches their bolometers here. Credit: Aalto University.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Suomen kvanttiosaajat tiivistävät yhteistyötään

Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja VTT:n InstituteQ tuo yhteen alan kärkitutkimuksen ja -koulutuksen sekä edistää innovaatioiden syntymistä.
Battery recycling_photo Valeria Azovskaya
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Onko akkukierrätys oikeasti ekologista? Tutkimus osoitti, että Aallon kierrätysprosessi nipistää akkumetallien hiilikuormasta ainakin 38 prosenttia

Sähköautojen yleistyminen lisää tarvetta tehokkaammalle kierrätykselle, mutta myös kierrätyksen omista ympäristövaikutuksista tarvitaan lisää tietoa, korostavat Aalto-yliopiston tutkijat.