Uutiset

Aurinkomyrskyjen vaikutukset näkyvät maassa

Vieraileva professori Eija Tanskanen päätyi tutkijaksi, kun ei saanut kysymyksiinsä riittäviä vastauksia.
eija_tanskanen_photo_by_lasse_lecklin_www_fi.jpg

Aalto-yliopiston radiotieteen- ja tekniikan laitoksella vierailevana professorina aloittanut Eija Tanskanen vetää Suomen Akatemian ReSoLVE-huippuyksikköön kuuluvaa MAGNETIC tiimiä. Tiimi tutkii Auringossa tapahtuvia myrskyjä ja niiden magneettisia vaikutuksia Maassa.

– ReSoLVE keskittyy Auringon pitkäaikaisen toiminnan vaikutuksiin. Tutkimme erityisesti, miten aurinkomyrskyt ovat vaihdelleet menneisyydessä ja miten ne vaihtelisivat tulevaisuudessa. Tämä on tärkeää tietoa, sillä aurinkomyrskyistä aiheutuva hiukkaspurkaus näkyy magneettisina häiriöinä satelliittien toiminnassa, avaruusasemalla sekä maan päällä sähköverkoissa ja maakaasuputkissa, Tanskanen toteaa.

Aurinkomyrskyistä aiheutuneet muuntajahäiriöt ja niistä seuraavat sähkökatkot eivät ole yleistyneet, mutta niitä on havaittu ja erityisesti lentoliikenteessä säteilyvaikutukset tiedetään napalennoilla. Lentojen uudelleen reitittäminen aurinkomyrskyjen vaikutusten johdosta on jo rutiininomaista. Suomessa aurinkomyrskyistä on tehty kansallinen riskiarvio. Onko magneettisten häiriöiden uhkaa syytä pelätä?

– Pelkääminen on turhaa, mutta varautua kannattaa. Olemme menossa kohti heikommin tunnettuja Auringon aktiivisuuden aikoja. Tutkimustyömme on osoittanut, että Auringon aktiivisuus ei ole arvioitavissa pelkästään auringonpilkkujen lukumäärän perusteella.

Uteliaisuus vei tutkijaksi

Tanskanen päätyi tutkijaksi, kun ei saanut kysymyksiinsä riittäviä vastauksia.

– Uteliaisuus on vienyt minua aina eteenpäin. Tunne on edelleen sama, mitä alkuaikoina. Tuntuu että avoimia kiinnostavia kysymyksiä löytyy aina lisää, hän naurahtaa.

Tutkijan työn yhtenä motivaatiotekijänä hän pitää kansainvälistä keskustelua ja yhteistyötä. Ilmatieteen laitokselta vierailevaksi professoriksi Aaltoon siirtynyt Tanskanen on hankkinut kokemusta muun muassa NASA:n Goddardin avaruustutkimuskeskuksesta kolmen vuoden ajan sekä Bergenin yliopistosta, jossa tutki ja opetti lähes kuuden vuoden ajan.

– Suomessa tehdään loistavaa avaruusfysiikkaa, mutta silti pidän ulkomaan komennuksilla saamaani kokemusta erittäin tärkeänä. Käyn edelleen aktiivisesti opettamassa erilaisilla kesä- ja talvikursseilla, muun muassa Huippuvuorilla kerran vuodessa.

Tanskasella on myös opettajankoulutus ja hän pitää opetusta tärkeänä osana alan kehitykselle. Hän peräänkuuluttaa uusia opetusmenetelmiä ja uudenlaisia kursseja myös avaruusfysiikan alalla.

– Uskon, että Aalto on hyvä paikka uusille tutkimuksen ja opetuksen avauksille.

Mitä neuvoja antaisit tuleville opiskelijoille?

– Sanoisin, että yrittämättä ei opi. Kannatan myös avoimuutta uusille tutkimussuunnille ja korostan vielä kerran kansainvälisen kokemuksen ja yhteistyön merkitystä.

Kuva: Lasse Lecklin

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Ursula von der Leyen pitämässä avajaispuhetta
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

New European Bauhaus -festivaali toi yhteen Euroopan päättäjiä ja monialaisen kestävän kehityksen asiantuntijoita

Aalto-yliopisto oli mukana New European Bauhaus -festivaalilla kestävää rakentamista käsittelevällä näyttelyllään Time out! Rethinking construction.
Olli Ikkana in Otaniemi, photo by Lasse Lecklin.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Bioinspiroituja värejä ja olosuhteisiin sopeutuvia materiaaleja – Professori Olli Ikkalan kolmas EU-hanke pohjaa eläviin systeemeihin

Teknillisen fysiikan professori Olli Ikkala on saanut kolmannen kerran Euroopan tutkimusneuvoston Advanced Grant -rahoituksen. Rahoituksen suuruus on 2,5 miljoonaa euroa, ja hanke kestää viisi vuotta.
Professori Antti Oulasvirta. Kuva: Aalto-yliopisto / Jaakko Kahilaniemi
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat selvittävät, miten tekoäly saadaan ymmärtämään ihmistä paremmin

Antti Oulasvirta on saanut 2,5 miljoonan euron Euroopan tutkimusneuvoston Advanced Grant -rahoituksen käyttäjämallien tutkimiseen.
Kuvituskuva, jossa kirkkain värein piirretty tyttö katsoo graafista kuviota.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomen kaksivuotisen esiopetuskokeilun toteutus voi toimia mallina maailmalle

Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu on erinomainen esimerkki siitä, miten hallitukset voivat ennakoida ja testata politiikkaansa ennen sen laajamittaista käyttöönottoa. Suomi on kokeiluille mitä otollisin paikka.