Uutiset

Aurinkomyrskyjen vaikutukset näkyvät maassa

Vieraileva professori Eija Tanskanen päätyi tutkijaksi, kun ei saanut kysymyksiinsä riittäviä vastauksia.
eija_tanskanen_photo_by_lasse_lecklin_www_fi.jpg

Aalto-yliopiston radiotieteen- ja tekniikan laitoksella vierailevana professorina aloittanut Eija Tanskanen vetää Suomen Akatemian ReSoLVE-huippuyksikköön kuuluvaa MAGNETIC tiimiä. Tiimi tutkii Auringossa tapahtuvia myrskyjä ja niiden magneettisia vaikutuksia Maassa.

– ReSoLVE keskittyy Auringon pitkäaikaisen toiminnan vaikutuksiin. Tutkimme erityisesti, miten aurinkomyrskyt ovat vaihdelleet menneisyydessä ja miten ne vaihtelisivat tulevaisuudessa. Tämä on tärkeää tietoa, sillä aurinkomyrskyistä aiheutuva hiukkaspurkaus näkyy magneettisina häiriöinä satelliittien toiminnassa, avaruusasemalla sekä maan päällä sähköverkoissa ja maakaasuputkissa, Tanskanen toteaa.

Aurinkomyrskyistä aiheutuneet muuntajahäiriöt ja niistä seuraavat sähkökatkot eivät ole yleistyneet, mutta niitä on havaittu ja erityisesti lentoliikenteessä säteilyvaikutukset tiedetään napalennoilla. Lentojen uudelleen reitittäminen aurinkomyrskyjen vaikutusten johdosta on jo rutiininomaista. Suomessa aurinkomyrskyistä on tehty kansallinen riskiarvio. Onko magneettisten häiriöiden uhkaa syytä pelätä?

– Pelkääminen on turhaa, mutta varautua kannattaa. Olemme menossa kohti heikommin tunnettuja Auringon aktiivisuuden aikoja. Tutkimustyömme on osoittanut, että Auringon aktiivisuus ei ole arvioitavissa pelkästään auringonpilkkujen lukumäärän perusteella.

Uteliaisuus vei tutkijaksi

Tanskanen päätyi tutkijaksi, kun ei saanut kysymyksiinsä riittäviä vastauksia.

– Uteliaisuus on vienyt minua aina eteenpäin. Tunne on edelleen sama, mitä alkuaikoina. Tuntuu että avoimia kiinnostavia kysymyksiä löytyy aina lisää, hän naurahtaa.

Tutkijan työn yhtenä motivaatiotekijänä hän pitää kansainvälistä keskustelua ja yhteistyötä. Ilmatieteen laitokselta vierailevaksi professoriksi Aaltoon siirtynyt Tanskanen on hankkinut kokemusta muun muassa NASA:n Goddardin avaruustutkimuskeskuksesta kolmen vuoden ajan sekä Bergenin yliopistosta, jossa tutki ja opetti lähes kuuden vuoden ajan.

– Suomessa tehdään loistavaa avaruusfysiikkaa, mutta silti pidän ulkomaan komennuksilla saamaani kokemusta erittäin tärkeänä. Käyn edelleen aktiivisesti opettamassa erilaisilla kesä- ja talvikursseilla, muun muassa Huippuvuorilla kerran vuodessa.

Tanskasella on myös opettajankoulutus ja hän pitää opetusta tärkeänä osana alan kehitykselle. Hän peräänkuuluttaa uusia opetusmenetelmiä ja uudenlaisia kursseja myös avaruusfysiikan alalla.

– Uskon, että Aalto on hyvä paikka uusille tutkimuksen ja opetuksen avauksille.

Mitä neuvoja antaisit tuleville opiskelijoille?

– Sanoisin, että yrittämättä ei opi. Kannatan myös avoimuutta uusille tutkimussuunnille ja korostan vielä kerran kansainvälisen kokemuksen ja yhteistyön merkitystä.

Kuva: Lasse Lecklin

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

men talking
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Korjausrakentaminen on riskialtista - Nyt tutkimus esittää keinoja sen parempaan hallintaan

Energiaremontit, modernisointi ja käyttötarkoituksen muutokset lisäävät korjausrakentamisen tarvetta. Korjausrakentaminen on kuitenkin tunnetusti riskialtista liiketoimintaa. Building 2030 konsortion tutkimus tutki, miten esivalmistus ja digitaalinen tiedonhallinta voisivat tehdä siitä hallitumpaa.
Alustatalouden faktat ja myytit jakso 8 studiossa Annukka Berg, Juhani Järvensivu, William von der Pahlen ja Robin Gustafsson
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Olisiko alustataloudesta hävikinpoistajaksi? Alustatalouden F&M -podcast pureskelee kiertotalouden kysymyksiä

Alustataloudella voisi olla ratkaisun avaimia kiertotalouden tehostamiseksi, mutta niiden hyödyntämisessä ollaan vielä kaukana.
RDM & Open Science training
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimusdatan hallinnan ja avoimen tieteen koulutukset keväällä 2023

Kaikille avoimien koulutusten ilmoittautuminen on avattu.
Microscopic image of giant gas vesicles.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat loivat tehokkaan varjoaineen kuorruttamalla kuplia proteiinilla

Bakteerien solunsisäisten kelluntakuplien inspiroimat tutkijat kehittivät samanlaisen tekniikan pienten kaasuvesikkelien kuorruttamiseen sienistä saatavalla proteiinilla. Lopputuloksena syntyvät kuplat ovat turvallisia ja erittäin stabiileja, minkä ansiosta niitä voidaan käyttää esimerkiksi ultraäänitutkimuksen varjoaineena.