Uutiset

Asukkaita ei enää unohdeta putkiremonteissa

Asukkaiden tarpeet ja remontin vaikutukset asumisen arkeen huomioidaan yhä paremmin, tuore väitöstutkimus osoittaa.

Luovat yhteissuunnittelun keinot auttoivat asukkaita ja kiinteistö- ja rakennusalan ammattilaisia ymmärtämään toistensa kokemuksia ja näkemyksiä.

Korjausrakentamisessa on käynnissä systeeminen muutos teknispainotteisesta työstä asukaslähtöiseen palveluliiketoimintaan, osoittaa Katja Soinin Aalto-yliopistolle tekemä väitöstutkimus. Putkiremonteissa otetaan yhä paremmin huomioon asukkaiden tarpeet ja remontin vaikutukset asumisen arkeen. Rakennus- ja kiinteistöala on sitoutunut toimintakulttuurin muutokseen.

Soinin tutkimus lähti liikkeelle Ympäristöministeriön 2004–2005 rahoittamasta IKE (Ihmisten ja kiinteistöjen elämänsyklit) -projektista. Siinä määriteltiin korjausrakentamisen kehitystarpeet ja luotiin tavoite asukaslähtöiseen perusparantamiseen.

Asukkaiden ja ammattilaisten kohtaamiset luovat yhteisymmärrystä.

– Asukaslähtöisessä perusparantamisessa asukasta kuunnellaan. Hänelle kerrotaan selkokielellä remontin vaihtoehdoista, kustannuksista, vaikutuksista ja etenemisestä, ja hän voi myös vaikuttaa siihen. Asukkaiden ja ammattilaisten kohtaamiset luovat yhteisymmärrystä, josta kaikki hyötyvät, Soini kertoo.

Keskeistä IKE-projektissa oli yhteissuunnittelun soveltaminen korjausrakentamisen kehittämisessä.

– Seurasimme ja dokumentoimme käyttäjätutkimuksen keinoin asukkaiden kokemuksia eri vaiheissa olleista putkiremonteista. Järjestimme työpajoja asukkaille ja korjausrakentamisen ammattilaisille. Yhteisiä tavoitteita hahmotettiin visualisoinnin ja tarinallistamisen keinoin.

Seitsemän vuoden seuranta

Seurantatutkimuksessa Soini analysoi, kuinka IKE-projektissa kiteytetty asukaslähtöisen perusparantamisen ajatus uudisti suomalaista korjausrakentamista vuosina 2004–2011. Haastattelujen ja laajan dokumenttiaineiston mukaan 69 prosenttia projektiin osallistuneista oli omaksunut asukaslähtöisyyden vuoteen 2011 mennessä.

– Yhteistä tavoitetta hyödynnettiin 50:ssä yksityisen ja julkisen sektorin hankkeessa ja ratkaisussa. Tämä edisti sitoutumista systeemiseen muutokseen. Nyt on itsestään selvää, että asukkaat otetaan alusta lähtien huomioon korjaushankkeissa. Ala on alkanut huomioida asukkaat asunto-osakeyhtiöiden hallitusten lisäksi.

Väitöstyö tarjoaa näkökulmia systeemisen muutoksen mahdollistamiseen tutkijoille sekä muotoilun ja rakentamisen ammattilaisille. Kirja antaa myös katsauksen suomalaisen korjausrakentamisen lähihistoriaan. 

Väitöstilaisuus

Katja Soinin väitöskirja ”Facilitating change - Towards resident-oriented housing modernisation with collaborative design” tarkastetaan Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa perjantaina 8.5.2015 klo 12, Hämeentie 135 C, Sampo-sali, Helsinki. Vastaväittäjänä toimii dosentti Juha Kostiainen Tampereen yliopistosta.

Väitöskirjojen tilaukset Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun verkkokirjakaupasta: shop.aalto.fi, tiedustelut: [email protected], puh. 050 431 8135.

Lisätietoja:

Katja Soini
[email protected]
puh. 044 517 1232

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Cover image of the journal, featuring the researchers work
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tekoäly auttaa tunnistamaan monimutkaisempia molekyylirakenteita

Materiaalisuunnittelijoiden täytyy tietää tarkasti materiaalien molekyylirakenne, jotta he voivat kehittää esimerkiksi muovin korvikkeita kasviperäisillä biopolymeereillä. Tekoälystä on nyt saatu apua rakenteen selvittämiseen.
Better Business - Better Society seminar hosted by Hertta Vuorenmaa
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Teknologia muuttaa työtä, joten työ täytyy ajatella kokonaan uusiksi

Johtajan tulisi tuntea organisaationsa ja työntekijänsä hyvin voidakseen arvioida muutoksen vaikutuksia.
Työpajatyöskentelyä
Tutkimus ja taide Julkaistu:
ecoglue
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Uusi, kasvipohjainen liima kestää jopa 90 kilogramman painon

Tutkijat kehittivät myrkyttömän liiman vedestä ja nanokiteisestä selluloosasta. Nanoselluloosaa voidaan valmistaa esimerkiksi puusta, maatalousjätteestä tai kierrätyspaperista.