Uutiset

Asiantuntijoiden mukaan kvanttiteknologian murroksessa pärjääminen vaatii toimia

Mitkä ovat Suomen vahvuuksia kvanttiteknologian alalla? Entä miten Suomi voi pärjätä kvanttiteknologian mullistaessa maailmaa tulevina vuosina? Asiantuntijoiden laatima kvanttiteknologian nykytilaa ja tulevaisuutta käsittelevä Finnish Quantum Agenda -paperi vastaa muun muassa näihin kysymyksiin.
The InstituteQ logo on black background

Finnish Quantum Agenda on 30-sivuinen englanninkielinen dokumentti, jonka kirjoittamiseen on osallistunut kvanttiteknologian asiantuntijoita suomalaisista yliopistoista, tutkimuslaitoksista ja yrityksistä. Dokumentti esittelee heidän suunnitelmansa huippulaatuisen tutkimusinfrastruktuurin ja kvanttiteknologian osaajien varmistamiseksi nyt ja tulevina vuosina.

“Suomen kvanttiekosysteemi koostuu yliopistoista, tutkimuslaitoksista ja yrityksistä – kaikki nämä ovat mukana luomassa uusia kvanttiratkaisuja. Siihen kuuluu myös innovaatioiden tulevat loppukäyttäjät ja esimerkiksi rahoittajat. Tällä ekosysteemillä on kaikki edellytykset tulla merkittäväksi kansainväliseksi tekijäksi kvanttiteknologian alalla. Finnish Quantum Agenda -dokumentin tarkoitus on esittää näkemyksemme siitä, miten tämä tavoite voidaan parhaiten saavuttaa”, sanoo Aalto-yliopiston professori ja Aallon, Helsingin yliopiston ja VTT:n koordinoiman kvanttiyhteisö InstituteQ:n johtaja Jukka Pekola.

Agendan mukaan kansainvälisessä vertailussa Suomi on kokoaan suurempi kvanttiteknologian tutkimuksessa. Silti menestyminen tulee jatkossa vaatimaan lisäpanostuksia esimerkiksi tutkimusinfrastruktuureihin, rahoitukseen ja koulutukseen. Muita tärkeitä toimia ovat muun muassa lainsäädäntöön liittyvät muutokset ja kansainvälisen yhteistyön tiivistäminen.

Agendassa todetaan, että oikea aika toimia on nyt. Kvanttiteknologiat kehittyvät ennen näkemätöntä vauhtia ja niiden kaupallistaminen kiihtyy. Lisäksi alaan liittyy turvallisuusnäkökulma, joka tulee ottaa huomioon. Agendan mukaan kansallisen kvanttistrategian laatiminen ja toteuttaminen on aloitettava pian.

Finnish Quantum Agenda on saatavilla pdf-muodossa InstituteQ:n verkkosivuilla: https://instituteq.fi/finnish-quantum-agenda/

Finnish Quantum Agenda -paperin kirjoitti suomalaisista kvanttiasiantuntijoista koostuva työryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Aalto-yliopiston professori Heikki Mannila. InstituteQ koordinoi agendan kirjoitustyötä.

Lisätietoja:

InstituteQ-logo mustalla tekstillä ja tyylitellyllä mustalla ja kultaisella Q-kirjaimella

InstituteQ - Suomen kansallinen kvantti-instituutti (ulkoinen linkki)

InstituteQ koordinoi kvanttitutkimusta, -koulutusta sekä -liiketoimintaa Suomessa.

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Magneettikuvauksen aikana osallistujat katsoivat videoita, joissa toinen henkilö kertoi henkilökohtaisia tarinoita ja sai niihin palautetta. Matti Ahlgren, Aalto University.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Jos narsistisia piirteitä on paljon, empatiaan liittyvät aivoalueet aktivoituvat eri tavoin kuin muilla

Neurotieteen tutkijat ovat ottaneet asiakseen selvittää, miten narsistiset piirteet vaikuttavat empatian kokemiseen arkielämää jäljittelevässä tilanteessa. Tutkimuksen tulokset tukevat käsitystä siitä, että niillä, joilla on paljon narsistisia piirteitä, empatiaan liittyvät aivoalueet aktivoituvat eri tavoin kuin muilla. Jos taas narsistisia piirteitä on vähän, empatiaan liittyvissä aivoalueissa on nähtävissä enemmän samankaltaista aktivoitumista. Erot havaittiin alueilla, jotka on yhdistetty sosiaalisten tilanteiden tulkintaan ja kognitiiviseen empatiaan eli kykyyn ymmärtää toisen ihmisen ajatuksia ja tunteita.
Ilmakuva kaarevasta tiilikampusrakennuksesta, poluista, puista ja järvestä usvaisessa valossa
Nimitykset, Mediatiedotteet, Yliopisto Julkaistu:

Etsimme uutta rehtoria

Aalto-yliopisto on enemmän kuin työpaikka. Se on avoin yhteisö, joka rakentaa kestävää tulevaisuutta seuraaville sukupolville.
työelämäprofessori Nando Malmelin
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Miten uudistua epävarmuudessa? Viisi asiaa, jotka jokaisen pitäisi ymmärtää avoimuudesta uudelle

Nopeasti muuttuvassa maailmassa tarvitsemme kykyä ajatella toisin, kyseenalaistaa totuttua ja tunnistaa uusia mahdollisuuksia. Aalto-yliopiston työelämäprofessori Nando Malmelin kertoo, miten kuka tahansa voi kehittää avoimuustaitojaan.
Harvoja mäntyjä avoimella suolla kirkkaan taivaan alla, metsälinja taustalla
Mediatiedotteet Julkaistu:

Pohjoisen pallonpuoliskon suot muuttuvat: Satelliittitutkimus paljastaa selviä alueellisia eroja

Yli 20 vuoden satelliittiseuranta osoittaa, että kasvillisuus on vihertynyt 77 prosentilla pohjoisen pallonpuoliskon suoalueista. Monilla alueilla vihertyminen on kuitenkin kääntynyt sittemmin laskuun. Muutoksia selittävät etenkin kosteusolot, puusto ja pitkän aikavälin ilmastovaihtelu.