Uutiset

Asiantuntijoiden mukaan kvanttiteknologian murroksessa pärjääminen vaatii toimia

Mitkä ovat Suomen vahvuuksia kvanttiteknologian alalla? Entä miten Suomi voi pärjätä kvanttiteknologian mullistaessa maailmaa tulevina vuosina? Asiantuntijoiden laatima kvanttiteknologian nykytilaa ja tulevaisuutta käsittelevä Finnish Quantum Agenda -paperi vastaa muun muassa näihin kysymyksiin.
The InstituteQ logo on black background

Finnish Quantum Agenda on 30-sivuinen englanninkielinen dokumentti, jonka kirjoittamiseen on osallistunut kvanttiteknologian asiantuntijoita suomalaisista yliopistoista, tutkimuslaitoksista ja yrityksistä. Dokumentti esittelee heidän suunnitelmansa huippulaatuisen tutkimusinfrastruktuurin ja kvanttiteknologian osaajien varmistamiseksi nyt ja tulevina vuosina.

“Suomen kvanttiekosysteemi koostuu yliopistoista, tutkimuslaitoksista ja yrityksistä – kaikki nämä ovat mukana luomassa uusia kvanttiratkaisuja. Siihen kuuluu myös innovaatioiden tulevat loppukäyttäjät ja esimerkiksi rahoittajat. Tällä ekosysteemillä on kaikki edellytykset tulla merkittäväksi kansainväliseksi tekijäksi kvanttiteknologian alalla. Finnish Quantum Agenda -dokumentin tarkoitus on esittää näkemyksemme siitä, miten tämä tavoite voidaan parhaiten saavuttaa”, sanoo Aalto-yliopiston professori ja Aallon, Helsingin yliopiston ja VTT:n koordinoiman kvanttiyhteisö InstituteQ:n johtaja Jukka Pekola.

Agendan mukaan kansainvälisessä vertailussa Suomi on kokoaan suurempi kvanttiteknologian tutkimuksessa. Silti menestyminen tulee jatkossa vaatimaan lisäpanostuksia esimerkiksi tutkimusinfrastruktuureihin, rahoitukseen ja koulutukseen. Muita tärkeitä toimia ovat muun muassa lainsäädäntöön liittyvät muutokset ja kansainvälisen yhteistyön tiivistäminen.

Agendassa todetaan, että oikea aika toimia on nyt. Kvanttiteknologiat kehittyvät ennen näkemätöntä vauhtia ja niiden kaupallistaminen kiihtyy. Lisäksi alaan liittyy turvallisuusnäkökulma, joka tulee ottaa huomioon. Agendan mukaan kansallisen kvanttistrategian laatiminen ja toteuttaminen on aloitettava pian.

Finnish Quantum Agenda on saatavilla pdf-muodossa InstituteQ:n verkkosivuilla: https://instituteq.fi/finnish-quantum-agenda/

Finnish Quantum Agenda -paperin kirjoitti suomalaisista kvanttiasiantuntijoista koostuva työryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Aalto-yliopiston professori Heikki Mannila. InstituteQ koordinoi agendan kirjoitustyötä.

Logo, jossa teksti 'Institute' ja tyylitelty 'Q', jossa on kultainen ja musta ympyrämuoto, valkoisella tekstuuritaustalla.

InstituteQ - The Finnish Quantum Institute (ulkoinen linkki)

InstituteQ koordinoi kvanttitutkimusta, -koulutusta sekä -liiketoimintaa Suomessa

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kirjan kansi, jossa tekstiä, kuvassa kallio, graffiteilla peitetty bunkkeri ja Aalto-yliopiston logo
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Kenen Turku -kirja haastaa kaupunkisuunnittelun ja vaatii lisää vihreyttä myös tiiviiseen kaupunkiin

Tuore kirja kokoaa yhteen Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtiopiskelijoiden näkemyksiä siitä, miten kaupunki voisi olla vehreämpi ja elinkelpoisempi paitsi ihmisille myös muille lajeille.
Moderni vaalea puu- ja metallirakennus rinteessä, ympärillä korkeita vihreitä puita ja sininen taivas
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopisto esittelee kiertotalouden ratkaisuja New European Bauhaus -festivaalilla

Euroopan komission New European Bauhaus eli NEB -aloite kokoaa kestävän tulevaisuuden tekijät kesäkuussa Brysseliin.
MyCourses aktiviteetti
Opinnot Julkaistu:

MyCourses-päivitys ma 15. kesäkuuta 2026 klo 9.00-17.00

MyCoursesin päivitys ma 15.6.2026 klo 9.00-17.00. Päivityksen aikana palvelu ei ole käytössä.
Uudella ultraäänineulalla saadaan kaksin- tai kolminkertainen määrä kudosnäytettä verrattuna aikaisempiin neulabiopsian menetelmiin. Kuva: Kalle Kataila, Aalto-yliopisto.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Uudella ultraäänineulalla jopa kolme kertaa suurempi näyte – voi mahdollistaa harppauksen syöpädiagnostiikkaan

Aalto-yliopistossa jo vuosia kehitetyn uudenlaisen lääketieteellisen neulan soveltuvuutta kasvaindiagnostiikkaan on tutkittu yhteistyössä Helsingin yliopistollisen sairaalan HUSin kanssa. Äskettäin julkaistun tutkimuksen perusteella sylkirauhaskasvaimet voitaisiin diagnosoida ultraäänineulan avulla huomattavasti aiempaa tarkemmin. Menetelmää on nyt käytetty onnistuneesti kymmenellä henkilöllä.