Art as We Don’t Know It kutsuu biotaiteen kiehtovaan maailmaan
Läpileikkaus biotaiteen tutkimuksesta ja töistä
Uusin Aalto ARTS Booksin julkaisu, Art as We Don’t Know It, esittelee laajan ja rikkaasti kuvitetun valikoiman taideteoksia biotaiteen kentältä. Teoksessa on sekä esseitä että vertaisarvioituja artikkeleja, jotka osallistuvat alan akateemiseen keskusteluun. Kirjassa olevat haastattelut ja projektikuvaukset kertovat tieteilijöiden ja taiteilijoiden yhteistyöstä: miten tietoa jaetaan ja yhteistyöprojekteja luodaan, kuinka uusia sukupolvia opetetaan ja taidenäyttelyitä kuratoidaan. Kirja esittelee lukijalle myös huikean määrän mahdollisuuksia ja menetelmiä, joita biotaiteen tekijät käyttävät taiteen tekemiseen, mm. CRISPR-geenimanipulaatio, tekoäly, ydintiede, aurinkokennot, mikrobikasvustot ja virtuaalitodellisuus.
Yhteistyössä Biotaiteen seuran ja Biofilian laboratorion kanssa
Kirja on tehty yhteistyössä Biotaiteen seuran ja Aalto-yliopiston Biofilian laboratorion kanssa. Se esittelee taidetta ja tutkimusta, joka on kasvanut ja kehittynyt viimeisen vuosikymmenen aikana. Kirjan artikkelit, tarinat, haastattelut, taiteilijaprofiilit ja projektit tuovat esiin biotaiteen laajuuden ja monipuolisuuden. Kirja tempaa mukaansa biotaiteen keskeisiin suuntauksiin. Sen esipuheen on kirjoittanut kuraattori ja taidehistorioitsija Mónica Bello.
Kirja kerää yhteen laajan joukon biotaiteen huippuja:
Bartaku, Laura Beloff, Ida Bencke, Crystal Bennes, Erich Berger, Oron Catts & Ionat Zurr, Heather Davis, Elaine Gan & Terike Haapoja, Andy Gracie, Rian Ciela Visscher Hammond, Paula Humberg, Antero Kare, Denisa Kera, Mari Keski-Korsu, Adriana Knouf, Jurij Krpan, Teemu Lehmusruusu, lifepatch, Pia Lindman, Lauri Linna, Kristiina Ljokkoi & Tomi Slotte Dufva, Marta de Menezes & Luís Graça, Kasperi Mäki-Reinikka, Anu Osva, Margherita Pevere, Marietta Radomska & Cecilia Åsberg, Kira O'Reilly, Johanna Rotko, Markus Schmidt & Nediljko Budisa, Helena Sederholm, Christina Stadlbauer, Ulla Taipale, Antti Tenetz, Ian Ingram & Theun Karelse, Leena Valkeapää and Paul Vanouse.
Kirjan sähköinen versio ladattavissa verkkokaupastamme.
Lue lisää uutisia
Jos narsistisia piirteitä on paljon, empatiaan liittyvät aivoalueet aktivoituvat eri tavoin kuin muilla
Neurotieteen tutkijat ovat ottaneet asiakseen selvittää, miten narsistiset piirteet vaikuttavat empatian kokemiseen arkielämää jäljittelevässä tilanteessa. Tutkimuksen tulokset tukevat käsitystä siitä, että niillä, joilla on paljon narsistisia piirteitä, empatiaan liittyvät aivoalueet aktivoituvat eri tavoin kuin muilla. Jos taas narsistisia piirteitä on vähän, empatiaan liittyvissä aivoalueissa on nähtävissä enemmän samankaltaista aktivoitumista. Erot havaittiin alueilla, jotka on yhdistetty sosiaalisten tilanteiden tulkintaan ja kognitiiviseen empatiaan eli kykyyn ymmärtää toisen ihmisen ajatuksia ja tunteita.
Etsimme uutta rehtoria
Aalto-yliopisto on enemmän kuin työpaikka. Se on avoin yhteisö, joka rakentaa kestävää tulevaisuutta seuraaville sukupolville.
Pohjoisen pallonpuoliskon suot muuttuvat: Satelliittitutkimus paljastaa selviä alueellisia eroja
Yli 20 vuoden satelliittiseuranta osoittaa, että kasvillisuus on vihertynyt 77 prosentilla pohjoisen pallonpuoliskon suoalueista. Monilla alueilla vihertyminen on kuitenkin kääntynyt sittemmin laskuun. Muutoksia selittävät etenkin kosteusolot, puusto ja pitkän aikavälin ilmastovaihtelu.