Uutiset

Art as We Don’t Know It kutsuu biotaiteen kiehtovaan maailmaan

Taide, joka syntyy kuuntelemalla alpakoita, kasvattamalla kuvia hiivasta tai biosignaaleista, avaa meille uusia maailmoja. Biotaide on poikkitieteellinen taiteenala, jossa luonnontieteellisiä menetelmiä käytetään taiteen tekemisessä. Se tutkii elämän moninaisuutta meissä itsessämme, ympärillämme, eläimissä, luonnossa, ajassa, virtuaalisessa maailmassa, jopa ulkoavaruudessa. Biotaiteesssa orgaanisen ja epäorgaanisen rajat sekoittuvat, ja jännitteet ihmisen, luonnon ja koneen välillä paljastuvat. 
Art as We Don't Know It kansi

Läpileikkaus biotaiteen tutkimuksesta ja töistä

Uusin Aalto ARTS Booksin julkaisu, Art as We Don’t Know It, esittelee laajan ja rikkaasti kuvitetun valikoiman taideteoksia biotaiteen kentältä. Teoksessa on sekä esseitä että vertaisarvioituja artikkeleja, jotka osallistuvat alan akateemiseen keskusteluun. Kirjassa olevat haastattelut ja projektikuvaukset kertovat tieteilijöiden ja taiteilijoiden yhteistyöstä: miten tietoa jaetaan ja yhteistyöprojekteja luodaan, kuinka uusia sukupolvia opetetaan ja taidenäyttelyitä kuratoidaan. Kirja esittelee lukijalle myös huikean määrän mahdollisuuksia ja menetelmiä, joita biotaiteen tekijät käyttävät taiteen tekemiseen, mm. CRISPR-geenimanipulaatio, tekoäly, ydintiede, aurinkokennot, mikrobikasvustot ja virtuaalitodellisuus.

Yhteistyössä Biotaiteen seuran ja Biofilian laboratorion kanssa

Kirja on tehty yhteistyössä Biotaiteen seuran ja Aalto-yliopiston Biofilian laboratorion kanssa. Se esittelee taidetta ja tutkimusta, joka on kasvanut ja kehittynyt viimeisen vuosikymmenen aikana. Kirjan artikkelit, tarinat, haastattelut, taiteilijaprofiilit ja projektit tuovat esiin biotaiteen laajuuden ja monipuolisuuden. Kirja tempaa mukaansa biotaiteen keskeisiin suuntauksiin. Sen esipuheen on kirjoittanut kuraattori ja taidehistorioitsija Mónica Bello. 

Kirja kerää yhteen laajan joukon biotaiteen huippuja: 
Bartaku, Laura Beloff, Ida Bencke, Crystal Bennes, Erich Berger, Oron Catts & Ionat Zurr, Heather Davis, Elaine Gan & Terike Haapoja, Andy Gracie, Rian Ciela Visscher Hammond, Paula Humberg, Antero Kare, Denisa Kera, Mari Keski-Korsu, Adriana Knouf, Jurij Krpan, Teemu Lehmusruusu, lifepatch, Pia Lindman, Lauri Linna, Kristiina Ljokkoi & Tomi Slotte Dufva, Marta de Menezes & Luís Graça, Kasperi Mäki-Reinikka, Anu Osva, Margherita Pevere, Marietta Radomska & Cecilia Åsberg, Kira O'Reilly, Johanna Rotko, Markus Schmidt & Nediljko Budisa, Helena Sederholm, Christina Stadlbauer, Ulla Taipale, Antti Tenetz, Ian Ingram & Theun Karelse, Leena Valkeapää and Paul Vanouse.

Kirjan sähköinen versio ladattavissa verkkokaupastamme.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kristo Ovaska, Kauppakorkeakoulun Vuoden Alumni 2022
Nimitykset Julkaistu:

Kristo Ovaska on Kauppakorkeakoulun Vuoden Alumni 2022

”Laaja-alaiselle osaamiselle on työmarkkinoilla suurta kysyntää”, sanoo Kristo Ovaska.
Microscopic image of giant gas vesicles.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat loivat tehokkaan varjoaineen kuorruttamalla kuplia proteiinilla

Bakteerien solunsisäisten kelluntakuplien inspiroimat tutkijat kehittivät samanlaisen tekniikan pienten kaasuvesikkelien kuorruttamiseen sienistä saatavalla proteiinilla. Lopputuloksena syntyvät kuplat ovat turvallisia ja erittäin stabiileja, minkä ansiosta niitä voidaan käyttää esimerkiksi ultraäänitutkimuksen varjoaineena.
Merja Penttilä
Opinnot Julkaistu:

Merja Penttilälle tieteen akateemikon arvonimi

Penttilä on tutkimuksessaan erikoistunut solutehtaisiin eli eläviiin mikrobeihin, joiden toimintaa muokataan siten, että ne tuottavat biopohjaisia tuotteita esimerkiksi energia-, terveys- ja materiaalisovelluksiin.

Aalto-yliopiston osa-aikainen professori Merja Penttilän ala on bioteknologia ja synteettinen biologia. Hän on erittäin ansioitunut tieteenharjoittaja, joka on tehnyt uraauurtavaa työtä tutkimusalueellaan. Hänen työllään on myös monimuotoista laajempaa merkitystä yhteiskunnan eri osa-alueilla ja maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemisessa.
Olli Halminen, photo by Jutta Kalli
Mediatiedotteet Julkaistu:

Väitöstutkimus: ”Jarrutustehokkuus” lisäisi ikääntyneiden hyvinvointia ja toisi yhteiskunnalle säästöjä – ja voisi estää sairaaloiden päivystyskaaoksen

Suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa johdetaan monin paikoin hajanaisesti pala kerrallaan. Näin kertoo Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitokselta väittelevä Olli Halminen, joka tutki ikääntyneiden palveluiden kokonaisuutta Suomessa – ja selvitti, miten niitä voisi johtaa paremmin.