Uutiset

Älypuhelimet asettavat uusia haasteita sensoreiden tiedon yhdistämiseen

Professori Simo Särkkä hyödyntää telemaailmassa kehitettyä sensoriteknologiaa lääketieteellisissä sovelluksissa.
simo_sarkka_aalto_university_by_lasse_lecklin_11www_fi.jpg

TkT Simo Särkkä nimitettiin sähkötekniikan ja automaation laitoksen Associate Professor -tehtävään 1.6.2015. Professuurin ala on sähkötekniikka.

Särkkä kehittää laskennallisia menetelmiä, joilla johdetaan informaatiota yhdestä tai useammasta sensorista. Näiden menetelmien yksi tärkeä sovelluskohde on lääketieteellinen tekniikka, jossa tarkoituksena on mitata ihmisen terveydentilaa sekä kehon toimintaa. Tähän käytetään erilaisia biosensoreita, jotka mittaavat muun muassa sydämen, aivojen ja keuhkojen toimintaa.

– Älypuhelinten suosion kasvu asettaa uusia haasteita sensori-informatiikalle. Älypuhelinten sensorit sekä laskennallinen teho mahdollistavat myös monia muita käyttökohteita esimerkiksi terveydenhuollossa, pelialalla ja virtuaalitodellisuusjärjestelmissä.

Tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa

Särkkä on aikaisemmin työskennellyt akatemiatutkijana neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitoksella. Hänellä on vahva tausta teknillisestä fysiikasta ja sähkötekniikasta sekä vuosien kokemus yritysmaailmassa paikannusteknologian parissa muun muassa Nokiassa.

– Ryhmämme on kehittänyt menetelmiä esimerkiksi älypuhelinpohjaiseen sisätilapaikannukseen. Myös robotiikan yhtäaikainen paikannus- ja kartoitusongelma vaatii kehittyneitä sensori-informatiikan menetelmiä.

Särkän mukaan paikannus- ja terveysteknologian menetelmät ovat samat. Hän tekee edelleen töitä myös telemaailmassa spin-off yrityksen mukana, joka kehittää paikannusteknologiaa.

– Tavoitteeni on tuoda sekä opiskelijoille että tutkimukseen uusia näkökulmia siitä, miten muiden alojen sensoriteknologia on sovellettavissa myös terveysteknologian käyttöön.

Särkän mukaan alalla riittää vielä tekemistä automaattisessa diagnosoinnissa sekä aivosignaalien soveltamisessa.

– Visioin jonkinlaisesta aivokäyttöliittymästä, joka mittaa terveydentilaa reaaliajassa. Väestö vanhenee ja tälle tekniikalle olisi tarvetta. Teemme tutkimusryhmäni kanssa paljon yhteistyötä HUSin kanssa.

Entä mikä tuo professorin elämään vastapainoa työlle?

– Musiikki ja oma rock-bändi. Olen vuosien varrella ehtinyt soittaa useammassakin bändissä useimmiten joko sähkökitaraa tai bassoa.

 

Kuva: Lasse Lecklin

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Tutkimus ja taide Julkaistu:

Lähes puolet pienistä ja keskisuurista yrityksistä on hakenut koronakriisissä julkista tukea, vain alle kuudesosa pankkilainaa

Aalto-yliopiston, Erasmus-yliopiston (Hollanti) ja St. Gallenin yliopiston (Sveitsi) tutkijaryhmä on selvittänyt suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusvaihtoehtoja ja tulevaisuudennäkymiä koronakriisissä.
Aivokuori seuraa äänen piirteitä hyvin täsmällisesti ymmärtääkseen puhetta. Kuva: Aalto-yliopisto
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ihmisaivot seuraavat puhetta ajallisesti tarkemmin kuin muita ääniä

Tuore tutkimus osoittaa, että sanojen ymmärtäminen on aivoille millisekuntipeliä, mutta ympäristön ääniä ne tulkitsevat kokonaisuuksina. Tuloksista voi olla hyötyä, kun tutkitaan häiriöitä puheen käsittelyssä.
hukka-rakentamisessa-1
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hukan mittaaminen paljastaa rakentamisen tuottavuuskehityksen pullonkaulat

Rakentamiselle tyypillinen projektikohtainen vaihtelu ja systemaattisuuden puute haastavat tuottavuuskehityksen. Aalto-yliopiston tutkimushanke kehitti menetelmiä niistä periytyvän hukan mittaamiseen sekä suunnittelussa että toteutuksessa. Mittarit osoittivat, että suurin osa työajasta on hukaksi luokiteltavaa tekemistä, joten hukkaa minimoimalla tuottavuuden kehityspotentiaalikin on huikea.
boson einstein
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat loivat maailman nopeimman Bosen–Einsteinin kondensaatin

Huippunopeuden todentaminen oli vaikea tehtävä, koska parhaatkaan laboratorioissa normaalisti käytettävät kamerat eivät yllä näihin nopeuksiin. Tutkijat käyttivät nopeuden määrittämiseen laserpulssia.