Alustat mullistavat muutakin kuin taloutta

Aallon vetämä tutkimushanke etsii keinoja, joilla Suomi selviää yhteiskuntaa ravisuttavasta muutoksesta voittajana.

Ajattele, jos voisit lähettää paketin, palauttaa kirjaston kirjat ja noutaa vuokraamasi tavarat yhdellä luukulla, vain älypuhelimen näyttöä pyyhkäisemällä. Kuulostaa tulevaisuushifisteltyltä, mutta voi olla arkea ennen kuin huomaammekaan, tietävät Aalto-yliopiston professori Ahti Salon vetämän, alustatalouden mahdollisuuksia ja riskejä tutkivan strategisen PVN-tutkimushankkeen osallistujat.

Alustat tai platformit ovat jaettuja resursseja, jotka toimivat erilaisten innovaatioekosysteemien pohjana. Niiden mahdollistaja on valtavalla vauhdilla kehittynyt ja kaikkialle tunkeutunut tietotekniikka, mutta Ahti Salo korostaa, että alustat ja niille muodostuva talous ovat paljon muutakin.

– Tässä yhdistyvät teknologiabisnes, liiketoimintamallit, ympäristö ja julkinen valta, hän sanoo ja Senior Adviser Juhani Strömberg nyökkää vieressä.

– Viimeiset vuosikymmenet olemme olleet todistamassa tietotekniikan tuloa kaikille elämänalueille. Seuraavaksi näemme, miten suurin osa elämänalueista mullistuu sen takia, pitkän uran liike-elämässä tehnyt Strömberg uskoo.

Liikkuminen palveluna

Strömbergin mukaan yhden luukun postitus-palautus-vuokraus on hyvä esimerkki siitä, miten alustatalouden toiminnot ovat yleensä puhtaasti digitaalisen sijaan monista kerroksista koostuvia hybridejä.

– Meillä on jo olemassa koko systeemin fyysinen pohja, eli esimerkiksi tässä tapauksessa pakettiautomaattiverkko. Sitä voisi mainiosti hyödyntää kirjastopalveluissa, kuten pääkaupunkiseudun Helmetissä, niin, että esimerkiksi suosituimmat kirjat eivät kävisi kirjaston hyllyissä milloinkaan, vaan kiertäisivät suoraan asiakkaalta asiakkaalle pakettiautomaattiverkon kautta. Samaa verkkoa voisivat käyttää muutkin potentiaaliset palvelut kuten verkkokauppa ja erilaiset tavaranvuokraus- ja kierrätyspalvelut. Kuluttajan kannata kaikki olisi hallittavissa helppokäyttöisellä mobiilisovelluksella.

Kerroksellisuus, helppokäyttöisyys ja käyttäjän tarpeiden ensisijaisuus ovat avainasemassa myös maailmallakin innostusta herättäneessä Liikkuminen palveluna -hankkeessa. Sen tarkoitus on yhdistää kaikki kuljetusmuodot yhdeksi palveluksi niin, että käyttäjä voisi helposti valita tarpeisiinsa parhaan reitin ja pystyisi maksamaan matkan puhelimellaan.

 – Suomi on muuten ainoa maa, jossa Uber ja taksiliitto on saatu alustatalouden kehittymistä hyvin edustavan MaaS (Mobility as a Service)-hankkeen myötä saman pöydän ääreen kehitystyöhön, Strömberg hymyilee.

Pienessä, rajallisten resurssien maassa yhteistyöllä ja yhteisellä päämäärällä on suuri merkitys.

Pienessä, rajallisten resurssien maassa yhteistyöllä ja yhteisellä päämäärällä onkin suuri merkitys. Strömbergin mukaan nyt on myös valittava huolella ne asiat, joita kannattaa olla tekemässä itse ensimmäisten joukossa.

– Loput meidän on helppo diginatiivina ja korkeasti koulutettuna maana omaksua muilta, jos olemme tarkkoina.

Tietoa on – mitä sillä tehdään?

Alustataloudessa suuria mahdollisuuksia – ja uhkakuvia – löytyy Suomen kannalta muun muassa valmistavasta teollisuudesta. Väitöskirjaa teollisista palveluverkostoista valmisteleva Ville Eloranta myöntää, että esimerkiksi teräs taipuu huonosti alustabisnekseen.

– Meidän pitäisikin ajatella kokonaista teollisuudenalaa, vaikka rakentamista, alustataloutena niin, että luodaan tuotteeseen älykästä potentiaalia ominaisuuksien innovointiin avoimessa toimijaverkostossa ja mietitään, miten rakennelmien koko elinkaari saadaan hyödynnettyä. Näin meillä olisi muitakin kilpailuvaltteja kuin se, kuinka halpaa, kevyttä tai kovaa materiaalia osaamme valmistaa, hän painottaa.

Toinen lupaava alue on terveydenhoito. Elorannan mielestä sen ympärille voisi syntyä Suomessa hyvin merkittävää alustatoimintaa, koska tekninen perusta on pitkälti valmiina.

– Yhä useampi kerää omista liikuntatottumuksistaan ja elintoiminnoistaan dataa. Mutta normaalikäyttäjälle tarkoitettua palvelua, joka tekisi kerätyn datan perusteella konkreettisia ehdotuksia ja suunnitelmia terveyden parantamiseksi ja ennen kaikkea sairauksien välttämiseksi, ei ole laajasti käytössä edes Yhdysvalloissa, hän kertoo.

Monipuolisten tietoaineistojen hyödyntäminen on Ahti Salon mielestä alustatalouden avainkysymyksiä. Esimerkiksi Uber ei ainoastaan yhdistää kyydin tarjoajia ja tarvitsijoita, vaan palveluun kertyy myös tietoa ihmisten tavoista liikkua. Suomen terveydenhoidon tietokannoissa on valtavat määrät dataa – kysymys on, mitä sillä voisi ja pitäisi tehdä?

– Nämä aineistot ovat usein alustojen kulmakivenä, Salo korostaa.

– Ennen ajateltiin, että sovellukset piti määritellä etukäteen. Nyt ymmärretään, ettei ennalta voi aina tietää, mitä käytettävissä olevan tiedon pohjalta halutaan tehdä. Siksi on mielekkäämpää tarjota rajapintoja, joiden päälle erilaisia uusia sovelluksia voidaan rakentaa. Näille sovelluksille on tyypillistä verkostojen kautta rakentuva vipuvaikutus: mitä enemmän käyttäjiä alustalla on, sen toimivammaksi ja kiinnostavammaksi se tulee.

Puskureita ja koulutusta

Alustatalouteen liittyy monia yhteiskunnan ja yksilön kannalta kriittisiä kysymyksiä. Yksi niistä on työ ja sen mahdollinen katoaminen. Jos kirjoja ei tarvitse hyllyttää eikä hotellihuoneita välittää, miten käy työnsä menettäneille ihmisille? Kolmikko suhtautuu tulevaisuuteen toiveikkaasti – tietyin varauksin.

Se, mikä on riittävä peruskoulutuksen taso, on yhteiskuntapoliittisesti isoimpia kysymyksiä.

– Tämä ei ole historian ensimmäinen mullistus, Eloranta muistuttaa.

– Uusia työpaikkoja on aina tullut lisää ja uskon, että näin käy jatkossakin. Alustataloudessa muutos voi kuitenkin olla hyvin nopea, joten instituutioiden pitää olla hereillä: antaa muutoksen tapahtua, mutta myös tarjota riittävä puskuri niille, joita muutos ehkä jonkin aikaa kohtelee kovin.

Strömbergin mielestä huomio pitää kiinnittää ennen kaikkea koulutukseen.

– Se, mikä on riittävä peruskoulutuksen taso, on yhteiskuntapoliittisesti isoimpia kysymyksiä tänään. Mitä ihmisten pitää tulevaisuudessa osata, jotta he pystyvät sopeutumaan nopeisiin muutoksiin?

PVN – Platform Value Now: Value capturing in the fast emerging platform ecosystems

  • Yksi Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamista tutkimushankkeista. Kuusivuotisen hankkeen rahoitus kolmeksi ensimmäiseksi vuodeksi on 3,1 miljoonaa euroa.
  • Hankkeessa ovat mukana Aallon perustieteiden korkeakoulu, Aallon kauppakorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto, VTT, Imperial College London, International Institute for Applied System Analysis, Stevens Institute of Technology ja Wilson Center. Hankkeen tutkimusryhmät tekevät yhteistyötä muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön, Digilen ja Tokyo Institute of Technologyn kanssa. Hankkeen aikana tehdään myös syvällistä tutkimusyhteistyötä ja pienempiä case-tutkimuksia useiden eri alojen yritysten kanssa. Hanketta vetää Aalto-yliopiston professori Ahti Salo.
  • Hankkeen päämääränä on tarjota ideoita ja toimintamalleja ja ratkoa alustatalouteen liittyviä ongelmia tiiviissä yhteistyössä yritysten ja suomalaisten poliitikkojen kanssa.
  • Yksi tutkimushankkeen tärkeimpiä tehtäviä on selvittää, mitä muutoksia arvoketjuun tarvitaan, jotta Suomeen voi syntyä menestyviä alustatalousekosysteemejä.

Lisätietoja:

Professori Ahti Salo
puh. 050 383 0636
[email protected]

Lue myös:

ROSE – Sen oikean robotin metsästäjät

DDI – Digitalisaatio mullistaa teollisuuden ja yhteiskunnan

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Elias Rantapuska
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Elias Rantapuska: Elämä heittelee myös sijoittajaa

Rahoituksen professori tietää, ettei omien rahojen sijoittaminen ole vain rationaalista toimintaa. Tervetuloa kuulemaan lisää 30. lokakuuta Installation Talks -tapahtumaan!
Professori Mika Järvinen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Mika Järvinen jalostaa kuonasta ja hiilidioksidista kannattavaa liiketoimintaa

Energiatekniikan professorin mielestä tieteen tulee tuottaa ratkaisuja suuriin ympäristöongelmiin.
Infografiikka tietotekniikan sijoituksesta 56:nneksi maailmassa.
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Tietotekniikan ala loikkasi sijalle 56 Times Higher Educationin rankingissa

Insinööritieteiden ja teknologian ala oli sijalla 101–125 maailmassa.
The picture shows Professor Ray Ball giving a keynote speech at the seminar organized at the School of Business.
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kaikki hyötyvät yritysten tilinpäätösraportoinnista

Tekoäly, tasapainoilu globaalien ja paikallisten kysymysten välillä sekä sosiaalisten ja ympäristökysymysten entistä vahvempi painottaminen asettavat haasteita tulevaisuuden tilintarkastajille.