Uutiset

Algoritmi voi tasapainottaa riitaisia näkemyksiä sosiaalisessa mediassa

Valikoidut vaikutusvaltaiset käyttäjät voivat välittää tehokkaasti tietoa kiistanalaisen keskustelun kummaltakin äärilaidalta.
Öljynporauksesta keskustelee kaksi käyttäjäryhmää, jotka vahvistavat omaa, toisen näkökannan kanssa ristiriitaista kampanjaansa. Kolmas sanapilvi edustaa tasapainoisempaa näkemystä. Kuva: Kiran Garimella.

Sosiaalisesta mediasta on tullut tärkeä uutislähde. Yleinen huolenaihe on, että sosiaalinen media voi luoda kuplia ja kaikukammioita, joissa tietoja lukevat ihmiset eivät altistu monipuolisesti eri näkökulmille, vaan rajoittuvat omiinsa.  Niin käy varsinkin kiistanalaisissa ja mielipiteitä jakavissa aiheissa, kun kaksi näkökantaa ajautuu ristiriitaan ja toisiaan vastaan. Tällöin ihmiset eivät vastaanota tai lue tietoa, joka ei tue heidän omaa käsitystään aiheesta.

Aalto-yliopiston ja Rooman Tor Vergata -yliopiston tutkijat ovat kehittäneet algoritmin, joka tasapainottaa sosiaalisessa mediassa esillä olevaa informaatiota siten, että käyttäjät saavat tietoa riitaisan keskustelun kummaltakin osapuolelta.

Algoritmi hyödyntää ahneen algoritmin lähestymistapaa, joka pyrkii löytämään optimaalisia vaihtoehtoja joka vaiheessa. Algoritmin toiminta perustuu siihen, että se etsii laskennallisesti ja tehokkaasti joukon vaikutusvaltaisia käyttäjiä, jotka voi saada levittämään vastapuolelle tietoa omasta näkökannastaan. Tavoitteena on maksimoida kummallekin näkökannalle altistuvien käyttäjien määrä.

Eroon kaikukammioista vaikutusvaltaisten käyttäjien avulla

”Käytämme kvantitatiivisten tulosten lisäksi sanapilviä tukemaan tutkimustulosten tulkintaa, jolloin sanapilvet edustavat käyttäjien profiileista löytyviä sanoja. Olemme tarkastelleet esimerkiksi Venäjä-keskustelua hashtagilla #russiagate ja havainneet, että riitaisia näkökantoja edustavat kaksi sanapilveä ovat hyvin erilaisia. Tämän lisäksi on huomattavaa, että samalla nämä kaksi sanapilveä ilmentävät joko Trumpin kannattamista tai vihaamista”, tutkija Kiran Garimella Aalto-yliopistosta kuvailee.

Vastaavasti esimerkiksi öljynporauksesta keskustelee kaksi käyttäjäryhmää, jotka vahvistavat omaa, toisen näkökannan kanssa ristiriitaista kampanjaansa.

”Verkosto on jakautunut tiukasti kahtia. Toinen osapuoli tukee öljynporausta ja käyttää sosiaalisessa mediassa sellaisia termejä kuin 'öljy', 'energia' ja 'kaasu', kun taas toinen osapuoli vastustaa öljynporausta ja käyttää sellaisia termejä kuin 'ympäristö', 'vihreä' ja 'energia'. Osapuolten käyttämien avainsanojen päällekkäisyys on vaatimatonta, mikä viittaa siihen, että käyttäjät ovat omissa kaikukammioissaan”, professori Aristides Gionis lisää.

Algoritmi auttaa tunnistamaan pienen joukon vaikutusvaltaisia käyttäjiä, jotka altistuvat kummallekin kampanjalle ja joiden mielipiteet ovat muita tasapainoisempia.

”Vaikutusvaltaisten käyttäjien tuottaman sisällön tarkasteleminen paljastaa, että heillä on hallussaan keskustelun kummankin osapuolen termistö. Niinpä heillä voi olla tärkeä tehtävä yhteiskunnallisen keskustelun aloittamisessa”, Garimella sanoo.

Kiran Garimella, Aristides Gionis ja Nikolaj Tatti Aalto-yliopistosta ja Helsinki Institute for Information Technology -tutkimuslaitoksesta (HIIT) toteutti tutkimuksen yhdessä Rooman Tor Vergata - yliopiston Nikos Parotsidiksen kanssa.

Lisätietoa:

Kiran Garimella
Tutkija
Aalto-yliopisto
[email protected]
p. +358 50 430 4933

Aristides Gionis
Professori
Aalto-yliopisto
[email protected]
p. +358 50 430 1651

Artikkeli: Balancing information exposure in social networks

Konferenssi

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Harald Herlin Learning Center
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Oppimiskeskuksessa pilotoidaan 19.8.2024 alkaen uusia aukioloaikoja

Opiskelijoiden ja henkilöstön mahdollisuudet käyttää tiloja ja kokoelmia laajentuvat.
Joukko ihmisiä kävelee Lehmuskujaa pitkin kesällä
Yhteistyö, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Vahva kokonaistulos: Suomen Akatemialta 27,5 miljoonaa euroa tutkimukseen

Akatemiatutkija- ja akatemiahankerahoituksen sai yhteensä 52 aaltolaista. Aalto-yliopistolle myönnetty rahoitus on kokonaisuudessaan 27,5 miljoonaa euroa.
pohjallinen pdp-gaalassa
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Opiskelijaprojekti synnytti innovaation: Kengän sisäpohjat syntyvät muovin sijaan kompostoituvasta puuvaahdosta

Aalto-yliopiston opiskelijat kehittivät kestävän sisäpohjan prototyypin, joka taipuu, kestää kosteutta ja tuntuu pehmeältä ihoa vasten. Suomalainen kenkäyritys VIBAe lähtee syksyllä testaamaan materiaalia käyttäjillä.
Tummatukkainen nainen tummassa asussa, taustalla kesäinen Otaniemi
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Satu Lähteenoja: ”Kestävyysmurroksen edistämiseen tarvitaan tulevaisuusajattelua ja yhteissuunnittelua”

Minä väitän -sarjassamme Satu Lähteenoja osoittaa, että yhteissuunnitteluun perustuva murrosareena-menetelmä lisää hallinnon ja päättäjien ymmärrystä systeemisestä muutoksesta ja auttaa ajattelemaan pidemmälle tulevaisuuteen.