Algoritmi voi tasapainottaa riitaisia näkemyksiä sosiaalisessa mediassa
Sosiaalisesta mediasta on tullut tärkeä uutislähde. Yleinen huolenaihe on, että sosiaalinen media voi luoda kuplia ja kaikukammioita, joissa tietoja lukevat ihmiset eivät altistu monipuolisesti eri näkökulmille, vaan rajoittuvat omiinsa. Niin käy varsinkin kiistanalaisissa ja mielipiteitä jakavissa aiheissa, kun kaksi näkökantaa ajautuu ristiriitaan ja toisiaan vastaan. Tällöin ihmiset eivät vastaanota tai lue tietoa, joka ei tue heidän omaa käsitystään aiheesta.
Aalto-yliopiston ja Rooman Tor Vergata -yliopiston tutkijat ovat kehittäneet algoritmin, joka tasapainottaa sosiaalisessa mediassa esillä olevaa informaatiota siten, että käyttäjät saavat tietoa riitaisan keskustelun kummaltakin osapuolelta.
Algoritmi hyödyntää ahneen algoritmin lähestymistapaa, joka pyrkii löytämään optimaalisia vaihtoehtoja joka vaiheessa. Algoritmin toiminta perustuu siihen, että se etsii laskennallisesti ja tehokkaasti joukon vaikutusvaltaisia käyttäjiä, jotka voi saada levittämään vastapuolelle tietoa omasta näkökannastaan. Tavoitteena on maksimoida kummallekin näkökannalle altistuvien käyttäjien määrä.
Eroon kaikukammioista vaikutusvaltaisten käyttäjien avulla
”Käytämme kvantitatiivisten tulosten lisäksi sanapilviä tukemaan tutkimustulosten tulkintaa, jolloin sanapilvet edustavat käyttäjien profiileista löytyviä sanoja. Olemme tarkastelleet esimerkiksi Venäjä-keskustelua hashtagilla #russiagate ja havainneet, että riitaisia näkökantoja edustavat kaksi sanapilveä ovat hyvin erilaisia. Tämän lisäksi on huomattavaa, että samalla nämä kaksi sanapilveä ilmentävät joko Trumpin kannattamista tai vihaamista”, tutkija Kiran Garimella Aalto-yliopistosta kuvailee.
Vastaavasti esimerkiksi öljynporauksesta keskustelee kaksi käyttäjäryhmää, jotka vahvistavat omaa, toisen näkökannan kanssa ristiriitaista kampanjaansa.
”Verkosto on jakautunut tiukasti kahtia. Toinen osapuoli tukee öljynporausta ja käyttää sosiaalisessa mediassa sellaisia termejä kuin 'öljy', 'energia' ja 'kaasu', kun taas toinen osapuoli vastustaa öljynporausta ja käyttää sellaisia termejä kuin 'ympäristö', 'vihreä' ja 'energia'. Osapuolten käyttämien avainsanojen päällekkäisyys on vaatimatonta, mikä viittaa siihen, että käyttäjät ovat omissa kaikukammioissaan”, professori Aristides Gionis lisää.
Algoritmi auttaa tunnistamaan pienen joukon vaikutusvaltaisia käyttäjiä, jotka altistuvat kummallekin kampanjalle ja joiden mielipiteet ovat muita tasapainoisempia.
”Vaikutusvaltaisten käyttäjien tuottaman sisällön tarkasteleminen paljastaa, että heillä on hallussaan keskustelun kummankin osapuolen termistö. Niinpä heillä voi olla tärkeä tehtävä yhteiskunnallisen keskustelun aloittamisessa”, Garimella sanoo.
Kiran Garimella, Aristides Gionis ja Nikolaj Tatti Aalto-yliopistosta ja Helsinki Institute for Information Technology -tutkimuslaitoksesta (HIIT) toteutti tutkimuksen yhdessä Rooman Tor Vergata - yliopiston Nikos Parotsidiksen kanssa.
Lisätietoa:
Kiran Garimella
Tutkija
Aalto-yliopisto
[email protected]
p. +358 50 430 4933
Aristides Gionis
Professori
Aalto-yliopisto
[email protected]
p. +358 50 430 1651
Artikkeli: Balancing information exposure in social networks
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Uusi ympäristöystävällinen menetelmä selluloosan muokkaukseen kestäviä materiaaleja varten
Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet selluloosan muokkausmenetelmän, jossa myrkyllisiä liuottimia käytetään alle kymmenesosa perinteisiin menetelmiin verrattuna. Innovaatiota on mahdollista soveltaa ympäristöystävällisiin nanokomposiitteihin, selluloosapohjaisiin membraaneihin ja biolääketieteellisiin laitteisiin, jotka tukevat kestävää materiaalikehitystä.
Kouvolan tyhjät kiinteistöt käyttöön kiertotalousrakentamisella
Aallon opiskelijat etsivät ratkaisuja Kouvolan kaupungin kiinteistöongelmiin.
OP Ryhmän Tutkimussäätiön rahoittama hanke on selvittänyt muun muassa pankkiirien sukulaisten sijoitusintoa, ulkonäön vaikutusta palkkaukseen ja varjopankkitoimintaa
Aalto-yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Vaasan yliopiston toteuttama kolmivuotinen tutkimushanke on pureutunut rahoitusalaan ja rahoitusinstituutioihin tavanomaista syvemmälle. Hankkeen eri tutkimuksissa onkin jo paljastunut paljon perinteisen pankkitutkimuksen yli ulottuvaa – ja yhtä lailla arvokasta – tietoa.