Uutiset

Alexander Frey räätälöi hiivoista terveysmenojen taittajaa

Molekyylibioteknologian professori on valjastanut robustit työjuhtansa muun muassa edullisten lääkkeiden ja biopolttoaineiden valmistamiseen.
Alexander Frey_Aalto-yliopisto_Mikko Raskinen

Alexander Frey mietti pitkään, tehdäkö tutkimusta teollisuudessa vai akateemisessa maailmassa – ja valitsi jälkimmäisen suuremman vapauden takia. Kuva: Anni Hanén

Professori Alexander Frey, mitä tutkit ja miksi?

Tutkin ryhmäni kanssa sitä, miten hiivojen avulla voidaan niitä räätälöimällä valmistaa erilaisia tuotteita. Hiivat ovat paitsi edullisia myös robusteja organismeja, mistä on hyötyä esimerkiksi biopolttoaineiden tuotannossa, jossa monet muut organismit kuolisivat korkean alkoholipitoisuuden ja lähtöaineena käytettävien jätteiden prosessoinnissa syntyvien myrkyllisten yhdisteiden takia.

Biopolttoaineiden lisäksi hyödynnämme hiivoja muun muassa terapeuttisten, eli lääkkeinä käytettävien, proteiinien valmistuksessa.  Moni ei varmasti tiedä, että esimerkiksi insuliinia on valmistettu jo kolmekymmentä vuotta hiivojen avulla. Koska hiiva tuottaa luonnostaan ainoastaan etanolia, sen muokkaaminen esimerkiksi syövän vasta-aineiden valmistajaksi on hyvin monimutkainen prosessi. Uusien lääkevalmistusmenetelmien löytäminen on kuitenkin välttämätöntä, sillä terveydenhoitomenot kasvavat koko ajan, eikä yhteiskunta pysty tarjoamaan parasta hoitoa ja uusimpia lääkkeitä kaikille, ellei kustannuksia saada alas.

Miten sinusta tuli tutkija?

En varsinaisesti suunnitellut tutkijan uraa. Opintojen loppuvaiheessa harjoituskurssit ja etenkin työharjoittelut sytyttivät sitten sen kipinän, että hei, tätä haluan tehdä. Mietin silti pitkään, tehdäkö tutkimusta teollisuudessa vai akateemisessa maailmassa – ja valitsin jälkimmäisen suuremman vapauden takia. Teollisuudessa tiukat tavoitteet tulevat yleensä ylhäältä; yliopistossa voit valita tutkimuksesi suunnan sen perusteella, mitä pidät tärkeänä ja kiinnostavana. Paineita toki on täälläkin, mutta ne tulevat ennen kaikkea itseltä.

Mitkä ovat olleet urasi kohokohdat?

Yksi kohokohta oli professuurin vahvistaminen – onhan se osoitus siitä, että ulkopuolisten asiantuntijoiden muodostama paneeli on nähnyt, että teet erittäin hyvää työtä.

Muuten yksittäisten huippuhetkien poimiminen jatkuvana prosessina ja kehittymisenä näkemästäni työstä on vaikeaa. Oli tietenkin hienoa, kun ensimmäinen oman tutkimusryhmäni jatko-opiskelija väitteli tohtoriksi. Ja opettamisessa tulee eteen paljon palkitsevia hetkiä, kun oppilaat tulevat vaikka kiittämään vetämiäni projektikursseja.

Mitkä ovat tutkijan tärkeimmät ominaisuudet?

Tutkija tarvitsee vahvan tahdon ja aidon kiinnostuksen siihen, mitä tekee – sitä ei voi oppia, vaan sen pitää olla valmiina.

Pitää myös sietää turhautumista, sillä tutkimuksen tekeminen ei ole suoraviivaista puuhaa. Monet kokeet menevät pieleen, mutta ne eivät ole epäonnistumisia vaan oppimista.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Vakinaista professuuria edeltänyt viiden vuoden määräaikaisuus oli stressaavaakin aikaa, koska tiesin koko ajan, että vakinaistamiseen vaadittiin tietty määrä tuloksia. Nyt ei tarvitse pelata ihan niin varman päälle, vaan voimme ryhmäni kanssa tavoitella isompia juttuja, joihin liittyy myös enemmän riskejä. Ja on hienoa voida vahvistaa oma jalanjälkeni; pystyä sanomaan, että tämä on minun ja ryhmäni erikoisala, jossa olemme hyviä.

Alexander Frey ja muut Aalto-yliopiston uudet vakinaistetut professorit kertovat tutkimuksestaan monialaisessa iltapäivässä 15. maaliskuuta klo 14.15 alkaen. Tervetuloa!

Katso luentojen ohjelma täältä

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Moderni vaalea rakennus, jossa on useita ikkunoita ja parvekkeita, ympärillä korkeita puita.
Yhteistyö, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Kouvolan tyhjät kiinteistöt käyttöön kiertotalousrakentamisella

Aallon opiskelijat etsivät ratkaisuja Kouvolan kaupungin kiinteistöongelmiin.
Kuvassa näkyy Kauppakorkeakoulun rakennus, sen vieressä oleva Kide-rakennus, sekä lipputangot ja puun oksa syksyisenä selkeänä päivänä.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

OP Ryhmän Tutkimussäätiön rahoittama hanke on selvittänyt muun muassa pankkiirien sukulaisten sijoitusintoa, ulkonäön vaikutusta palkkaukseen ja varjopankkitoimintaa

Aalto-yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Vaasan yliopiston toteuttama kolmivuotinen tutkimushanke on pureutunut rahoitusalaan ja rahoitusinstituutioihin tavanomaista syvemmälle. Hankkeen eri tutkimuksissa onkin jo paljastunut paljon perinteisen pankkitutkimuksen yli ulottuvaa – ja yhtä lailla arvokasta – tietoa.
Läppäri. Kuva: Kalle Kataila
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Väitöstutkimus kannustaa analytiikan integroimiseen osaksi yrityksen strategiaa

Analytiikan johtamista ja henkilöstön analytiikkataitojen kehittämistä tarvitaan nykyistä suurempien hyötyjen saamiseksi analytiikasta.
Keskeinen tutkimuslaite ARotor laboratoriossa Otaniemessä on paperiteollisuudessakin käytössä oleva tela.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

’Ei voi onnistua’ vie konetekniikan tutkijoita kohti kunnianhimoisempia tavoitteita

Pitkän ajan yhteistyö ja työ Valmetin veturihankkeissa tuottavat tuloksia raskaan teollisuuden tarpeisiin.