Uutiset

Alexander Frey räätälöi hiivoista terveysmenojen taittajaa

Molekyylibioteknologian professori on valjastanut robustit työjuhtansa muun muassa edullisten lääkkeiden ja biopolttoaineiden valmistamiseen.

Alexander Frey mietti pitkään, tehdäkö tutkimusta teollisuudessa vai akateemisessa maailmassa – ja valitsi jälkimmäisen suuremman vapauden takia. Kuva: Anni Hanén

Professori Alexander Frey, mitä tutkit ja miksi?

Tutkin ryhmäni kanssa sitä, miten hiivojen avulla voidaan niitä räätälöimällä valmistaa erilaisia tuotteita. Hiivat ovat paitsi edullisia myös robusteja organismeja, mistä on hyötyä esimerkiksi biopolttoaineiden tuotannossa, jossa monet muut organismit kuolisivat korkean alkoholipitoisuuden ja lähtöaineena käytettävien jätteiden prosessoinnissa syntyvien myrkyllisten yhdisteiden takia.

Biopolttoaineiden lisäksi hyödynnämme hiivoja muun muassa terapeuttisten, eli lääkkeinä käytettävien, proteiinien valmistuksessa.  Moni ei varmasti tiedä, että esimerkiksi insuliinia on valmistettu jo kolmekymmentä vuotta hiivojen avulla. Koska hiiva tuottaa luonnostaan ainoastaan etanolia, sen muokkaaminen esimerkiksi syövän vasta-aineiden valmistajaksi on hyvin monimutkainen prosessi. Uusien lääkevalmistusmenetelmien löytäminen on kuitenkin välttämätöntä, sillä terveydenhoitomenot kasvavat koko ajan, eikä yhteiskunta pysty tarjoamaan parasta hoitoa ja uusimpia lääkkeitä kaikille, ellei kustannuksia saada alas.

Miten sinusta tuli tutkija?

En varsinaisesti suunnitellut tutkijan uraa. Opintojen loppuvaiheessa harjoituskurssit ja etenkin työharjoittelut sytyttivät sitten sen kipinän, että hei, tätä haluan tehdä. Mietin silti pitkään, tehdäkö tutkimusta teollisuudessa vai akateemisessa maailmassa – ja valitsin jälkimmäisen suuremman vapauden takia. Teollisuudessa tiukat tavoitteet tulevat yleensä ylhäältä; yliopistossa voit valita tutkimuksesi suunnan sen perusteella, mitä pidät tärkeänä ja kiinnostavana. Paineita toki on täälläkin, mutta ne tulevat ennen kaikkea itseltä.

Mitkä ovat olleet urasi kohokohdat?

Yksi kohokohta oli professuurin vahvistaminen – onhan se osoitus siitä, että ulkopuolisten asiantuntijoiden muodostama paneeli on nähnyt, että teet erittäin hyvää työtä.

Muuten yksittäisten huippuhetkien poimiminen jatkuvana prosessina ja kehittymisenä näkemästäni työstä on vaikeaa. Oli tietenkin hienoa, kun ensimmäinen oman tutkimusryhmäni jatko-opiskelija väitteli tohtoriksi. Ja opettamisessa tulee eteen paljon palkitsevia hetkiä, kun oppilaat tulevat vaikka kiittämään vetämiäni projektikursseja.

Mitkä ovat tutkijan tärkeimmät ominaisuudet?

Tutkija tarvitsee vahvan tahdon ja aidon kiinnostuksen siihen, mitä tekee – sitä ei voi oppia, vaan sen pitää olla valmiina.

Pitää myös sietää turhautumista, sillä tutkimuksen tekeminen ei ole suoraviivaista puuhaa. Monet kokeet menevät pieleen, mutta ne eivät ole epäonnistumisia vaan oppimista.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Vakinaista professuuria edeltänyt viiden vuoden määräaikaisuus oli stressaavaakin aikaa, koska tiesin koko ajan, että vakinaistamiseen vaadittiin tietty määrä tuloksia. Nyt ei tarvitse pelata ihan niin varman päälle, vaan voimme ryhmäni kanssa tavoitella isompia juttuja, joihin liittyy myös enemmän riskejä. Ja on hienoa voida vahvistaa oma jalanjälkeni; pystyä sanomaan, että tämä on minun ja ryhmäni erikoisala, jossa olemme hyviä.

Alexander Frey ja muut Aalto-yliopiston uudet vakinaistetut professorit kertovat tutkimuksestaan monialaisessa iltapäivässä 15. maaliskuuta klo 14.15 alkaen. Tervetuloa!

Katso luentojen ohjelma täältä

                                                             

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

New Cotton Project
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Puuvillalle haastaja

Aalto-yliopisto mukana yhteistyöhankkeessa, jossa luodaan kestävää muotia huipputeknologian avulla.
Blue sea, golden grass and green woods in a view to Laajalahti nature reserve
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Rahoitusta strategiseen tutkimukseen

Suomen Akatemian rahoittamissa hankkeissa tutkitaan kaupunkiviheralueiden merkitystä hiilensidonnassa sekä sotedatan luotettavaa hyödyntämistä.
Aalto University alumnus Asad Awan.
Palkitut, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Alumni Asad Awan palkittiin parhaasta tekniikan alan väitöskirjasta

Sähkötekniikan korkeakoulusta valmistunut Awan kehitti väitöskirjassaan ohjausmenetelmiä tehokkaampiin sähkömoottoreihin, jotka voivat pienentää moottorikäyttöisten järjestelmien hiilijalanjälkeä.
Ioncell-kuituja kierrätysmateriaalista
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Rullapyyhkeistä ja hamppuneuleesta syntyi uutta lujempaa kierrätyskuitua

Ioncell-menetelmällä tehdyn kuidun vetolujuus oli jopa 2,5-kertainen puuvillaan verrattuna. Kierrätetystä hampusta tehty Ioncell-neulos kesti hankausta kaksi kertaa kauemmin kuin hamppukangas.