Uutiset

Aino Kuusi ja Nikolai Argatoff voittivat nuorten teknologiapalkinnon veden puhdistukseen liittyvällä työllään

Millennium Youth Prize -kilpailuissa korkeintaan 19-vuotiaat innovaattorit tarttuivat globaaleihin kestävän kehityksen haasteisiin.
Aino Kuusi ja Nikolai Argatoff

Kolmatta kertaa järjestetyssä Millennium Youth Prize -kilpailussa 5 000 euron suuruisen pääpalkinnon voittivat Aino Kuusi ja Nikolai Argatoff. Aino Kuusi opiskelee Aalto-yliopistossa bioinformaatioteknologiaa ja Nikolai Argatoff aloittaa syksyllä lääketieteen opinnot.

Heidän työnsä aiheena oli raskasmetallien puhdistus järvistä bakteerien ja levien avulla käyttäen magnetosomien geenisiirtoa. Työ vastasi haasteeseen: Mitä erilaisia luonnosta löytyviä ominaisuuksia voisimme siirtää geenitekniikan avulla hyödyttämään maailmaa?

    Tuomariston mukaan korkeatasoisen finaalin voittajatyön erityisansiona on sen mielikuvituksellisuus ja innovatiivisuus. Se osoittaa kykyä ajatella laatikon ulkopuolella. Työ etenee rohkeasti konkreettiseen toteutukseen tai ainakin sen ideointiin asti.

    Toiselle palkintosijalle (3 000 euroa) tuli Adam Yousfi ja kolmannelle, jaetulle sijalle (2 000 euroa) Antti Jokiniemen ja Rasmus Ruusun tiimi sekä Eevi Uitin, Elias Pietilän ja Anne-Marie Niemelän tiimi.

    Kilpailussa nuoret etsivät ratkaisuja kolmeen Aal­to-yliopis­ton pro­fes­sorien antamaan globaaliin kestävän kehityksen haasteeseen. Kilpailutyön sai toteuttaa kir­jal­lise­na selvi­tyksenä, videona tai pro­to­tyyppinä.

    Aal­to-yliopis­ton ja Tekni­ikan Akatemia TAF:n järjestämän Millennium Youth Prizen voittajat julkistettiin verkkolähetyksenä toteutetussa finaalissa 19.5.2021. Voittajat val­it­si Aal­to-yliopis­ton ja TAF:n koost­a­ma tuomaristo, jonka puheenjohtajana toimi Aalto-yliopiston tutkimuksesta vastaava vararehtori Ossi Naukkarinen. Kil­pailutöiden arvioin­tikri­teere­inä olivat tieteel­lisyys, mieliku­vi­tuk­sel­lisu­us, luovu­us, inno­vati­ivi­su­us ja toteut­tamiskelpoisu­us.

    Millennium Youth Prize -kilpailu etsii pla­neet­tamme elämää paran­tavia inno­vaa­tioi­ta ja innos­taa nuo­ria teknolo­gian ja inno­vaa­tioiden pari­in. Kilpailun esikuvana on kan­sain­vä­li­nen Mil­lenni­um-teknolo­gia­palk­in­to.

    Voittajatiimien ratkaisut:

    Aino Kuusi ja Nikolai Argatoff: Raskasmetallien puhdistus järvistä bakteerien ja levien avulla käyttäen magnetosomien geenisiirtoa

    Ratkaisuehdotuksemme on siirtää geenitekniikalla magnetotaktisten bakteerien magnetosomeja toisiin eliöihin. Geenimuunneltuja eliöitä hyödynnettäisin vesistöjen puhdistamiseen raskasmetalleista biosorption avulla. Geenisiirto tehtäisiin vesistöjen endeemisiin lajeihin, jotta ekosysteemi ei häiriintyisi. Biosorption jälkeen biomassa kerättäisiin magneettisia ja mekaanisia keinoja hyödyntäen.

    Adam Yousfi: hTERT-geenin poisto CRISPR Cas9 -menetelmällä täsmälääkkeenä syöpään

    Teoreettisessa tutkimuksessani olen kehittänyt tavan, jossa Crispr Cas9 -menetelmällä voidaan periytyvästi inhiboida telomeraasin tuotantoa syöpäsoluissa. Koska telomeraasi ylläpitää syöpäsolujen huomattavan lyhyitä telomeereja teoriassa koko isännän eliniän, tieteellinen konsensus on, että toimiva telomeraasin inhibiittori olisi myös toimiva lähestymistapa syövän hoitoon. Jos telomeraasin tuotanto lakkautetaan, syöpäsolun lyhyet telomeerit pitävät sen elossa vain muutaman jakautumiskerran ajan. Olemassa olevissa inhibiittoreissa seuraava syöpäsolusukupolvi kuitenkin voi uudelleen muodostaa kasvaimen, sillä inhibiittori ei aikaansaa geneettistä muutosta perimään.

    Menetelmässäni tuhoan Crispr Cas9 -menetelmällä telomeraasin avainkomponentin TERTin geenin solujen perimästä. TERT on käytössä vain syöpäsoluilla, alkion soluilla ja sukusolujen kantasoluilla, joten TERT-geenin poisto ei tule ilmentämään haittavaikutuksia toisin kuin olemassa olevat inhibiittorit, jotka voivat sitoutua vääriin kohtiin. Muutos syöpäsolussa on geneettinen, joten seuraava syöpäsolusukupolvi ei saa telomeraasia käyttöönsä. Ehdottamani menetelmä on myös teoriassa massatuotantoon soveltuva.

    Antti Jokiniemi ja Rasmus Ruusu: Tietojenkäsittely ratkaisuna ruokahävikkiin

    Kauppojen inventaariojärjestelmien parannuksilla ja siihen liittyvän hinnoittelun muuttamisella voitaisiin päivittäistavarakaupoissa syntyneen ruokahävikin määrästä leikata merkittävä osa. Hinnoittelun muuntaminen dynaamiseksi mahdollistaisi hintojen automaattisen muuttamisen, jonka avulla olisi mahdollista luoda sopiva hintaero, joka houkuttelisi kuluttajan ostamaan aikaisemmin pilaantuvan tuotteen. Digitaaliset hintalaput ja puhelinsovellus antaisivat tietoa alennetuista hinnoista ja pilaantuvista tuotteista. Monet järjestelmän osat ovat jo toimineet ratkaisuina omilla aloillaan, esimerkiksi lento- ja elektroniikkateollisuudessa ne ovat laskeneet kustannuksia ja päästöjä.

    Eevi Uitti, Elias Pietilä ja Anne-Marie Niemelä: Suolaantuminen kasveissa

    Ratkaisumme on luoda suolankestäviä viljelykasveja geenisiirron avulla. Kasvien suolansietokykyä parannetaan lisäämällä akvaporiini- ja NHX-antiportti-proteiinien tuotantoa. Akvaproiniinit kykenevät vähentämään suolan sisäänottoa maaperästä, ja NHX-antiportit kykenevät varastoimaan suolan soluissa haitattomasti. Ratkaisu pyrkii kasvattamaan peltoalueiden käyttöikää mahdollistamalla viljelyn suolaantuneilla pelloilla, joiden määrä uhkaa lisääntyä tulevaisuudessa.

    Lue lisää:

     

    Lisätiedot:
    Veli-Matti Ikävalko, koordinaattori, FT, DI
    Aalto-yliopisto Junior
    [email protected], puh. 050 3511103

    • Julkaistu:
    • Päivitetty:
    Jaa
    URL kopioitu

    Lue lisää uutisia

    Näytös21-voittaja Jenny Hytösen mallisto yhdistää kristalleilla kirjailtuja, läpinäkyviä verkkokankaita ja vahvasti niititettyä nahkaa.
    Palkitut, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

    Näytös21 lunasti paikkansa komeasti myös verkossa

    Pääpalkinnon sai Jenny Hytönen, myös Sofia Ilmonen ja Juha Vehmaanperä palkittiin.
    Joonas Govenius and Fabricio Oliveira
    Palkitut Julkaistu:

    Tekniikan edistämissäätiön vuoden nuori tutkija rakentaa kvanttitietokonetta ja vuoden opettaja motivoi matemaattisen optimoinnin maailmaan

    Tekniikan edistämissäätiö palkitsee vuosittain opetustyössään menestyneen tekniikan osaajan sekä alan nuoren tutkijan. Tänä vuonna 10 000 euron palkinnot menivät VTT:n tutkijalle ja Aalto-yliopiston professorille. Vuoden nuori tutkija on Aallosta väitellyt tekniikan tohtori Joonas Govenius ja vuoden opettaja matematiikan ja operaatiotutkimuksen professori Fabricio Oliveira.
    Puheentunnistussovelluksia käytetään yhä enemmän. Kuva: Unto Rautio / Aalto-yliopisto
    Palkitut, Tutkimus ja taide Julkaistu:

    Kohti parempaa puheentunnistusta: Lahjoita puhetta -kampanja palkittiin parhaana mobiilipalveluna

    Onnistuneen kampanjan vuoksi Suomella on mahdollisuus toimia puheentunnistuksen pienten kielten pioneerina, kertoo professori Mikko Kurimo.
    siamäk naghian in front of dipoli building
    Palkitut Julkaistu:

    Ehdota Sähkötekniikan korkeakoulun vuoden 2021 alumnia!

    Ehdota Sähkötekniikan korkeakoulun vuoden alumnia verkkolomakkeella 27.9.2021 mennessä.