Aikamatkalla 70-luvulle voi tavata virtuaali-Kekkosen – 3D-virtualisoinnin pioneerit tuovat kulttuuriaarteet esiin uudella tapaa

Suomen tasavallan presidenttien entinen virka-asunto Tamminiemi Helsingin Meilahdessa vie joulukuun alussa aikamatkalle Kekkosen ajan Suomeen. 1970-luvun henkeä sykkivä Tamminiemen retrojoulu -tapahtuma antaa mahdollisuuden kurkistaa paitsi kahdeksannen presidenttimme Urho Kaleva Kekkosen työhuoneeseen, myös nähdä hänen liikkuvan ja ilmeilevän – juuri niin kuin itse haluat! 

Nämäkin virtuaalikokemukset ovat Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutin MeMon taidonnäytteitä. MeMo on Aalto-yliopiston ja Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen yhteisinstituutti. Se on paitsi liikkuvassa laserkeilauksessa maailman ykkönen, myös sen 3D-studio on maailman kärkeä. MeMo on myös aiemmin palkittu Kansallisella avoimen tieteen palkinnolla.

MeMoa vetävä tutkimusjohtaja Hannu Hyyppä sekä tiedetuottaja Marika Ahlavuo ovat vuosia tehneet töitä sen eteen, että hyvinkin insinöörimäisenä ja teknisenä nähty ala on mukana myös kulttuurin edistämisessä aivan uudella tavalla, ja samalla tuo paitsi teknologiaa myös kulttuuria lähelle kenties aivan uusia yleisöjäkin.

Jo aiemmin 3D-virtualisoinnin pioneerit ovat esimerkiksi mahdollistaneet Kansallismuseon kulttuuriaarteisiin tutustumisen suoraan omalta kotisohvalta – vieläpä lentävän maton kyydissä – ja luoneet Svenska Ylen kanssa Helsingin Juhlaviikoille Lapinlahden sairaalaan ensimmäisen virtuaalikuunnelman.

”Me teemme tätä siksi, että haluamme olla mukana kulttuurialan kehityksessä. Näin voi syntyä aivan odottamattomiakin sovelluksia”, Hyyppä pohtii.

Kekkonen paljastuu yllättävästä paikasta

MeMon työn jäljestä päästäänkin jälleen nauttimaan presidenttien entisessä virka-asunnossa Tamminiemessä lauantaina 2. joulukuuta, jolloin joulutunnelmaa vietetään 1970-luvun hengessä. Kekkosen aikaan osallistujat vie muun muassa retrobändi Punatähdet, mutta suuressa osassa ovat myös 3D-virtualisoinnit paitsi itse Kekkosesta, myös tämän työhuoneesta. Mutta miten ihmeessä nämä kulttuurihistorialliset aarteet oikein tuodaan nykytekniikalla ilmieläviksi?

Ahlavuon ja Hyypän mukaan 3D-virtualisoinnit syntyvät laserkeilauksen ja fotogrammetrisen valokuvauksen yhdistelmällä. Laserkeilauksessa mittaushavainnoista muodostuu kohteen geometriaa kuvaava pistepilvi, johon voidaan yhdistää väriarvot valokuvilta.

”3D-artisti on digitaalisesti ’kuvanveistänyt’ presidentti Kekkosen 3D-hahmoksi. Ja asuinakin on käytetty Kekkosen käyttämiä vaatteita valitsemalla valokuvista juuri tähän toteutukseen sopivat kokonaisuudet”, Ahlavuo kertoo. Tämän on mahdollistanut syyskuussa alkanut EkoPoint-hanke (EAKR).

”Tamminiemessä ehkä vähän yllättävässäkin paikassa ilmestyvää virtuaalihahmoa voidaan ohjailla muun muassa kameran ja sovelluksen avulla, eli Kekkosen ilmeet ja pään liikkeet seuraavat käyttäjän toimintaa – näin digitaalinen Kekkonen imitoi liikkeensä ja ilmeensä, vaikka suoraan sinulta itseltäsi”, täydentää virtuaalipresidentin elävöittänyt 3D-artisti Hannu Handolin.

Tämänkaltaisen digialustan toteuttamisessa tekijät pohjaavat kolmijakoiseen konseptiin:

”Ihmisyys, inspiraatio ja liike, niistä tämä syntyy”, Hyyppä sanoo.

Tutkijat ovat kehittäneet Tamminiemen joulunavaukseen myös pelillisen kurkistuksen historialliseen kulttuuriaarteeseen, eli 3D-näkymän Kekkosen museoituun työtilaan. Interaktiivisessa toteutuksessa käyttäjä voi klikkailemalla aktivoida tilasta löytyvää sisältöä; esimerkiksi etsimällä ympäristöstä joulukoristeita Kekkosen työhuoneeseen voi luoda jouluisen tunnelman.

3D-artisti Laura Lehtinen on myös toteuttanut virtuaaliseen työtilaan kuratoituja tarinoita Tamminiemestä, Ahlavuo kertoo.

Tamminiemen jouluavauksen jälkeenkin MeMon asiantuntijoilla on käynnissä monenlaisia uusia, uraauurtaviakin hankkeita – osa vielä vähän salaisiakin, Hyyppä paljastaa.