Uutiset

Aaltolaiset koodasivat avoimesta datasta kaksi junamatkustamista helpottavaa palvelua

Reaaliaikaisen liikenteen seurannan mahdollistavat Junat.net ja Julia hyödyntävät Liikenneviraston julkaisemia tietoja.

Junat.net -palvelu kertoo junien lähtöajat kaikilta Suomen juna-asemilta.

Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksen opiskelija Joonas Rouhiainen ja jatko-opiskelija Teemu Sirkiä ovat luoneet kaksi junaliikenteen palvelua omien harrastustensa ja henkilökohtaisten tarpeidensa pohjalta. Rouhiaisen Junat.net -palvelu kertoo junien lähtöajat kaikilta Suomen juna-asemilta, kun taas Sirkiän Julia-palvelu kertoo asemakohtaisten aikataulujen lisäksi kunkin junan sijainnin mahdollisine myöhästymistietoineen.

Junat.net -palvelu perustuu Liikenneviraston Digitraffic-rajapintaan, ja palvelu on käytettävissä tietokoneen, älytelevision tai mobiililaitteen kautta. Sen ensimmäinen versio on koodattu parin viikonlopun aikana, ja sitä on kehitetty vähitellen. Tavoitteena on pitää palvelu ilman mainoksia ja mahdollisimman yksinkertaisena.

– Data oli VR:n sivuilla, asemilla ja seisakkeilla jo olemassa, mutta halusin tarjota sen sellaisessa muodossa, että sitä pystyy käyttämään myös mobiilisti ja älytelevision kautta. Tästä syystä päädyin luomaan Junat.net -palvelun. Isoin työ on tehty Liikennevirastossa avaamalla data kaikkien käyttöön. Pidän omaa osuuttani tässä suhteellisen pienenä, kertoo Rouhiainen.

Palveluun löydettiin aluksi lähinnä orgaanisten hakutulosten ja sosiaalisen median perusteelle. Viime päivinä erillisiä kävijöitä on ollut jopa 65 000 johtuen palvelun saamasta näkyvyydestä mediassa. Rouhiaisen sähköpostiin on myös sadellut suoria yhteydenottoja palveluun liittyen.

– Yhteydenotot ovat palautteita, ja myös ehdotuksia uusiksi ominaisuuksiksi, esimerkiksi Junat.net -mobiilisovellusta kaivataan. Mukana on kyllä ollut muutama työtarjouskin, lisää Rouhiainen.

– Eniten palautetta olen saanut näkövammaisilta. He olivat joutuneet lopettamaan lähijunien käytön, koska eivät aikaisemmin pystyneet tarkistamaan junien lähtöraidetta. Junat.net mahdollistaakin näkörajoitteisille ihmisille itsenäisen liikkumisen lähijunalla. Myös konduktöörit voivat hyödyntää palvelua jatkoyhteyksien selvittämisessä, jatkaa Rouhiainen.

Bongauksesta sijaintitietoihin

Teemu Sirkiä teki Julian alun perin junabongareita ajatellen jo vuonna 2005. Nykymuotonsa palvelu sai vuoden 2015 huhtikuussa, minkä jälkeen se on keskittynyt junien sijainnin seuraamiseen, ei niinkään juniin liittyviin havaintoihin.

– Olen harrastanut junien bongaamista ja kuvaamista noin viidentoista vuoden ajan, kertoo Sirkiä.

Rautatieharrastajan näkökulmasta Julia sisältää muun muassa junien historiatietoja, tulevien päivien ylimääräisten junien aikataulut sekä rataosan liikennetilanteen reaaliaikaisesti esittävän graafisen aikataulun, joka oli ennen avointa dataa lähinnä vain liikenteenohjauksen käytössä.

– Palvelussa ovat mukana koko junaliikenteen – myös tavarajunien – kaikki aikataulut. Aikaisemmin tämä tieto oli näin tarkasti vain henkilökunnan käytettävissä, kertoo Sirkiä.

Tavallisen käyttäjän näkökulmasta palvelussa kiinnostavinta on reaaliaikainen liikennetilanne. Myös Juliassa on tieto mahdollisista junaliikenteen viivästyksistä ja peruutuksista.

Avoimesta datasta avoimeen vuorovaikutukseen

Liikennevirasto avasi rautatieliikenteen dataa koko yhteiskunnan käyttöön maaliskuussa 2015. Tarjolle tuotiin reaaliaikaiset liikennetiedot, tulevat aikataulut sekä historia- ja toteumatiedot kaikille junille sekä kokoonpanotiedot matkustajajunille.  Liikennevirastossa tietojen lähteenä toimii ratakapasiteetin hallinnan LIIKE-järjestelmä, josta tietoja poimitaan avoimen datan rajapintaan.

– Ensimmäiset sovellukset julkaistiin vain muutama tunti rajapinnan julkaisun jälkeen. Oli mukavaa huomata, että olimme onnistuneet luomaan rajapinnan, jota on helppoa hyödyntää, kertoo avoimen datan asiantuntija Tomi Lapinlampi Liikennevirastosta.

Liikennevirasto on ottanut käyttöön avoimen keskusteluryhmän, jonka kautta avoimen datan hyödyntäjät raportoivat havaitsemistaan virheistä ja jakavat kehitysehdotuksia sekä Liikennevirastolle että toisilleen. Keskusteluryhmän avulla on luotu avoimen vuorovaikutuksen malli, jonka Liikennevirasto on ottanut käyttöön myös tieliikenteen avoimen datan rajapintojen kehittämisessä.

– Tavoitteenamme on avata kaikki julkiset tietovarantomme avoimesti hyödynnettäväksi. Tämän vuoden merkittävimmät avaukset liittyvät tie- ja meriliikenteen aineistojen uusiin avauksiin ja rajapintoihin, mutta myös rautatieliikenteen dataa täydennetään. Toivottavasti näemme lisää avoimeen dataan perustuvia innovaatioita, jotka helpottavat tavallisen matkustajan elämää, Lapinlampi jatkaa.

Sekä Rouhiaisen että Sirkiän kehittämät palvelut olivat mukana avoimen datan Open Finland Challenge -kilpailun finaalissa syksyllä 2015.

Lisätiedot:

Joonas Rouhiainen
[email protected]
http://www.junat.net

Teemu Sirkiä
[email protected]
julia.dy.fi/

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Smart City Challenge
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Neljä älykaupungin pilottihanketta käyntiin tammikuussa 2021

Kansainvälinen haaste keräsi yhteensä 71 älykaupunkeihin liittyvää ideaa.
ARTS open science roadshow, pic of the session
Tutkimus ja taide Julkaistu:

European Open Science Cloud (EOSC) Finnish Forumin webinaari 25.1.2021

Yksi puhujista on Karel Luyben, European Open Science Cloudin (EOSC) ensimmäinen puheenjohtaja ja Aalto-yliopiston hallituksen jäsen.
Installation Talk 2020, Jarkko Niiranen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Jarkko Niiranen: Rakenteiden suunnittelun perustana ovat matemaattiset mallit

Laskennallisen rakennetekniikan vakituiseen associate professor -tehtävään nimitetty Jarkko Niiranen käsittelee esityksessään laskennallista mekaniikkaa.
Dronen ottama kuva Otakaari 1:sestä, kuva: Mikko Raskinen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Mistä tietää ilman GPS-signaalia, missä lennokki lentää?

Jouko Kinnarin väitöstutkimuksessa dronen sijainti selviää karttatietojen sekä antureiden avulla.