Base Styles/Icons/Some/Linkedin/Default Created with Sketch. Base Styles/Icons/Close/Default Created with Sketch. Base Styles/Icons/lock/open Created with Sketch.

Aalto-yliopisto mukana jo kolmessa tutkimuksen lippulaivahankkeessa

Fotoniikan, tekoälyn ja biomateriaalien osaamiskeskittymät tukevat korkeatasoista tutkimusta, taloudellista kasvua ja yhteiskunnan hyvinvointia.
flagship

Suomen Akatemia myönsi sekä fotoniikan että tekoälyn lippulaivoille reilun 8 miljoonan euron rahoituksen. Kuva: Aki-Pekka Sinikoski

Suomen Akatemia myönsi eilen lippulaivarahoituksen Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja VTT:n Tekoälyn tutkimuskeskus FCAI:lle. Rahoituksen sai myös Tampereen yliopiston vetämä Fotoniikan tutkimuksen ja innovaatioiden lippulaiva, jossa Aalto-yliopisto on mukana yhdessä Itä-Suomen yliopiston ja VTT:n kanssa. Uusien biomateriaalien kehittämiseen keskittyvä, Aallon ja VTT:n yhteinen FinnCERES sai rahoituksen viime keväänä.

”Olemme todella iloisia ja ylpeitä siitä, että meidän ja kumppaniemme osaaminen on arvioitu jälleen erittäin korkeatasoiseksi. Lippulaivarahoituksen ansiosta saavutamme yhdessä merkittäviä tuloksia ajankohtaisten ja haastavien kysymysten ratkomisessa”, sanoo tutkimuksesta vastaava vararehtori Ossi Naukkarinen.

Valoon perustuvat teknologiat, fotoniikka, ja niiden sovellukset ovat keskeisessä roolissa lähes kaikilla elämänaloilla. Fotoniikkaa hyödynnetään nykyisin tietoliikenteessä, biolääketieteessä, energia- ja ympäristötekniikassa, valmistustekniikassa ja kuluttajatuotteissa. Alalla on huimat kasvunäkymät, sillä sen arvioidaan tuottavan miljoona uutta työpaikkaa Eurooppaan vuoteen 2030 mennessä. Pelkästään Suomessa on jo yli 200 fotoniikan alan yritystä.

“Tämä on hieno uutinen Aallolle ja koko Suomelle”, sanoo fotoniikan professori Zhipei Sun Aalto-yliopistosta.

”Fotoniikka on tulevaisuuden kannalta keskeinen teknologia, ja lippulaivarahoitus vauhdittaa sen tutkimusta ja innovaatioiden syntyä Suomessa. Aallossa fotoniikan tutkimusta tehdään erityisesti Micronovassa, jossa maailmanluokan infrastruktuuri ja vahva yhteistyö VTT:n ja muiden lippulaivakumppanien kanssa luovat ainutlaatuisen tutkimus- ja kehitysympäristön kansainvälisessäkin mittakaavassa.”

FCAI:n saaman rahoituksen turvin Suomessa hajallaan olevaa tekoälyosaamista voidaan koota tehokkaasti yhteen. FCAI:n johtajan, Aalto-yliopiston professori Samuel Kasken mukaan lippulaivastatus mahdollistaa myös sen, että tutkijat eri tieteenaloilta saadaan tekemään tutkimusta yhteisen tutkimusagendan eteen. Näin FCAI voi tuoda tekoälyä muiden tieteenalojen ja yhteiskunnan sekä yritysten hyödyksi.

”Lippulaivastatus on yhteiskunnalta viesti siitä, että tekoälyn tutkimusta pidetään tärkeänä”, Kaski sanoo.

Suomen Akatemian tiedote lippulaivarahoituksesta

Lue myös

Fotoniikan kasvunäkymät ovat huimat – jopa miljoona uutta työpaikkaa Eurooppaan vuoteen 2030 mennessä

Tekoälyn tutkimukselle merkittävä tieteellinen tunnustus ja rahoitus Suomen Akatemialta

Uusia biomateriaaleja kehittävä FinnCERES tähtää Suomen metsätalouden arvon kaksinkertaistamiseen

Lisää tästä aiheesta

Biotalous, kuva Safa Hovinen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimusinfrastruktuureille 4,7 miljoonaa euroa Suomen Akatemialta

Aalto-yliopiston rahoitusta saaneissa tutkimusinfrastruktuureissa tehdään muun muassa uusien materiaalien, biotalouden ja kvanttitekniikoiden tutkimusta sekä edistetään merentutkimuksen teknologista ja tulevaisuuden langattomien verkkojen kehitystä.
Way Out There - space junk
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kiertoradoilla alkaa olla ruuhkaa – avaruusromu on jo iso ongelma

Avaruuteen tarvitaan siivouspakko, jotta avaruus olisi käytettävissä tulevillekin sukupolville.
Smart Art - Quantum Garden
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Taideteos kutsuu ohikulkijoita auttamaan kvanttifysiikan tutkijoita

Quantum Garden on interaktiivinen taideteos, jota pelaamalla kerätään dataa kvanttitietokoneen kehittämistä varten.
Smart Art - AI needs art
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tekoäly taiteen äärellä

Ilman taidetta tekoälyn tarinasta jää jotain löytymättä. Näin uskoo tohtoriopiskelija Kasperi Mäki-Reinikka, joka haluaa törmäyttää taiteen ja tekniikan – ja hyödyntää niiden välistä jännitettä.