Uutiset

Aalto Bioproduct Centre esittäytyi merkittävän pohjoismaisen tutkimusyhteistyötahon edustajille

NOS-N halusi tutustua korkeatasoiseen tutkimusyksikköön ja kansainvälisen mittaluokan infrastruktuuriin.
Professori Herbert Sixta esitteli vieraille Ioncell-F kuidunvalmistusmenetelmää, jota tutkitaan ja kehitetään Aalto Bioproduct Centre -tutkimuskeskuksessa.

NOS-N, Joint Committee of the Nordic Natural Science Research Councils, on luonnontieteellistä ja teknistä tutkimusta rahoittavista pohjoismaisista organisaatioista koostuva yhteistyöelin. Se on keskeinen pohjoismaisen tutkimusyhteistyön kehittäjä ja koordinoija. NOS-N:n toiminnan tuloksena on käynnistynyt useita yhteispohjoismaisesti rahoitettuja hankkeita. Viime vuosina se on keskittynyt tutkimusinfrastruktuureihin liittyviin ajankohtaisiin asioihin. NOS-N:n edustajat vierailivat Suomessa marraskuun lopulla.

NOS-N:n jäseniä ovat Vetenskapsrådet (Ruotsi), Danish Agency for Science, Technology and Innovation, The Research Council of Norway, Rannis (Islanti), pohjoismainen tutkimusneuvosto NordForsk sekä Suomen Akatemia. Suomesta NOS-N:n toimintaan osallistuvat Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen yksikön johtaja sekä luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan puheenjohtaja. Suomi toimii NOS-N:n puheenjohtajamaana syksystä 2017 syksyyn 2019.

Suomen vierailunsa yhteydessä NOS-N:n edustajat tutustuivat Aalto Bioproduct Centreen, ABioon. Vierailukohteeksi haluttiin korkeatasoinen tutkimusyksikkö, jonka toiminnassa kansainvälisen mittaluokan infrastruktuurilla on keskeinen rooli. Otaniemessä toukokuussa 2017 avautunut ABio on tutkimuskeskus, joka yhdistää huippulaatuisen biotalouden tutkimuksen ja opetuksen yhteistyöhön yritysten kanssa.

Aalto Bioproduct Centre tarjoaa puitteet muun muassa Ioncell-F kuidunvalmistusmenetelmän tutkimukselle ja kehitykselle. Professori Herbert Sixtan luotsaamassa tutkimushankkeessa Ioncell-F -teknologialla selluloosakuiduista syntyy tekstiilejä. Sen avulla myös tekstiilijätteestä voidaan tehdä uutta kangasta. Professori Sixta kertoi vieraille Ioncell-F:n lisäksi myös nanoselluloosaan, mikrokiteiseen selluloosaan sekä puurakentamiseen liittyvistä tutkimuksista.

Jostein Sundet (vas.), NordForsk, Øyvind Pettersen, The Research Council of Norway, Susan Linko, Suomen Akatemia sekä Mads de Wolff, Ministry of Higher Education and Science, Denmark, tutkailevat mitä syntyy, kun nanoselluloosaan sovelletaan perinteisiä keramiikkatekniikoita CHEMARTSin kokeellisesssa muotoiluprojektissa. Vierailuun osallistuivat lisäksi professori Inga Berre Bergenin yliopistosta, professori Michael Drewsen Aarhusin yliopistosta sekä professori Lars Kloo KTH:sta.

Professori Tapani Vuorinen esitteli vieraille ABiossa toimivaa CHEMARTS-hanketta, joka yhdistää biomateriaalit ja designin opetuksen ja tutkimuksen. Tieteen ja taiteen tekijöiden uniikki yhteishanke oli vierailiden mielestä hyvin mielenkiintoinen.

ABiossa toimii myös ”tulevaisuuden tehdas”, jonka prosessiautomaatiosysteemiin vieraat pääsivät tutustumaan professori Sirkka-Liisa Jämsä-Jounelan ja ryhmän tutkijoiden Jukka Kortelan, Babak Nasirin ja Antton Lahnalammen johdolla. Kyseessä on ainutlaatuinen oppimisympäristö, joka hyödyntää 5G:n lisäksi pilviteknologiaa ja virtualisointia sekä yhteistyökumppani ABB:n teknologiaa.

(Kuvat: Helena Seppälä)

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Learning Centre graphics
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Dawsonera-tietokannan toiminta on päättynyt

Dawsonera-tietokannan toiminta on päättynyt palveluntarjoajan selvitystilan vuoksi.
Woman wearing an orange-colored dress and standing on the grass in between birch trees
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Pienestä kuplasta toiselle puolelle maapalloa

Avleen Malhin nuoruudessa hänen maailmaansa ei mahtunut muuta kuin opiskelu ja vanhemmat. Nyt hän asuu toisella puolella maailmaa, suunnittelee autoilijoiden Airbnb:tä ja kannustaa naisia saavuttamaan tavoitteensa.
Magnetic materials
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Uusi harppaus kohti magneettien ominaisuuksien äärimmäisen tarkkaa hallintaa

Aalto-yliopiston apulaisprofessori Jose Lado oli mukana tutkimuksessa, jossa keksittiin uusi tapa suunnitella eksoottisia turhautuneita magneetteja.
Pohjoisen ikirouta-alueen vehreää kasvillisuutta. Kuva: Ive van Krunkelsven
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ikiroudan sulaminen voi lisätä kasvihuonepäästöjä luultua enemmän – syynä kasvien juurten vauhdittama lisähajotusilmiö

Lisähajotusilmiö voi yksinään johtaa jopa 40 miljardin hiilitonnin vapautumiseen ikiroudasta vuoteen 2100 mennessä.