Aalto Behavioral Laboratory – käyttäytymistutkimusta kaikille
Aalto Behavioral Laboratory (ABL) tarjoaa mittaustiloja ja -laitteita käyttäytymistutkimuksiin, joita varten laboratoriossa on kaksi mittaushuonetta sekä eri stimulus- ja monitorijärjestelmiä. ABL sijaitsee Magneettitalossa (Otakaari 5) – samassa talossa ovat myös Aalto NeuroImaging –tutkimusinfrastruktuurin AMI-keskus ja Aalto TMS laboratorio.
Laboratoriossa on mahdollista tehdä muun muassa lämpökamera-, silmänliike-, aivosähkökäyrä- (EEG), lihassähkökäyrä- (EMG), sydänsähkökäyrä- (ECG) , ihon sähköjohtavuus- (GSR) ja kiihtyvyysanturimittauksia. ABL on Aalto NeuroImaging (ANI) -henkilökunnan ylläpitämä ja sitä hallinnoi Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos.
- ABL tarjoaa hyvät tilat eri tutkijoille ja perusteellisen opastuksen laitteiden käyttäjille. Tarkoitus on, että kynnys tulla tänne on matala, Veli-Matti Saarinen, ABL:n tutkimusinsinööri kertoo.
Saarinen on valmistunut DI:ksi TKK:lta ja työskennellyt mm. silmänliikekameroiden parissa kymmenisen vuotta kylmälaboratorion aivotutkimusyksikössä (BRU) jo ennen ABL:ää. Saarisen työhön kuuluu esimerkiksi laboratorion ylläpito ja tekninen avustus.
Kuka tahansa on tervetullut mittaamaan ABL:n tiloissa, kunhan on ensin saanut tutkimukselleen puollon asianmukaiselta eettiseltä toimikunnalta.
- Mittaajien tekninen osaaminen ei ole kriittistä, sillä täältä saa apua myös laitteiden käyttöön, Saarinen kertoo. Mittausaikaan sisältyy niin tilat kuin laitteetkin, mutta myös henkilökunnan tuki. Apua saa tämän lisäksi jo kokeita suunniteltaessa ja koejärjestelmää rakennettaessa; myös erikoistoivomuksia otetaan mielellään vastaan. Syksystä alkaen laboratoriossa järjestetään myös eri laitteiden käyttökoulutuksia.
Tänä vuonna laboratorion käyttö on täysin ilmaista, vuodenvaihteen jälkeen asiaa tarkastellaan uudestaan.
Lämpökamera näyttää kohteiden säteilemän infrapunasäteilyn määrää. Infrapunakameralla voi mitata ihon tuottaman infrapunasäteilyn määrän vaihteluja esim. koehenkilön kasvoilta.
- Tärkeätä on saada tutkijat tietoisiksi tästä laboratoriosta ja sen tarjoamista kaikista mahdollisuuksista, Saarinen kertoo.
ABL järjestää Aalto Festivalin aikana laboratorion avoimet ovet. Avoimien ovien aikana voi tutustua tiloihin, laitteisiin ja henkilökuntaan.
- Festivaleilla on esillä esimerkiksi silmänliikekamerat, joilla mitataan katseen suuntaa. Niillä on mahdollista tarkastella esim. mitä asioita on katsottu ja kuinka kauan? Lämpökameran demonstratiossa näemme miten eri asiat ja ihmiset säteilevät infrapunataajuuksilla ja kuinka tarkasti lämpökamera pystyy havaitsemaan esim käden jättämän lämpöjäljen.
Saarinen toivoo, että avoimet ovet saavat ihmiset entisestään innostumaan laboratoriosta ja käyttämään sen palveluita aktiivisesti tutkimuksissaan.
Laboratoriossa on kahdentyyppisiä silmänliikekameroita: päähän kiinnitettäviä mobiililaseja ja pöydällä sijaitsevia etälaitteita. Mobiilia laitetta voi käyttää myös laboratorion ulkopuolella, ja sen keräämää videokuvaa ja dataa voi seurata reaaliaikaisesti etäältä. Molemmissa laitetyypeissä on silmäkamera jonka perusteella katseen suunta lasketaan. Yhdistämällä näkymäkameran videokuvaa ja silmien asentotietoja kullakin hetkellä saadaan tietoa siitä, mihin ihminen kohdistaa katseensa ja miten silmät liikkuvat.
Laboratorioon kuuluu kaksi tutkimushuonetta, joista toinen on sähköisesti suojattu huone. Suojahuone toimii Faradayn häkkinä, vaimentaen ulkopuolisia sähköisiä ja radiotaajuisia häiriöitä EEG-mittauksissa.
Alta voi katsoa ABL:n esittelyvideon ja esimerkin päähän kiinnitettävän silmänliikekameran toiminnasta.
Lisätietoja:
Veli-Matti Saarinen
[email protected]
+358 50 437 1591
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tutustu meihin: Professori Maria Sammalkorpi
Sammalkorpi on väitellyt tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2004. Väiteltyään Sammalkorpi on toiminut tutkijana mm. Princetonin ja Yalen yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa.
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.
Tutkijat loivat ainutlaatuisen ennustemallin kuvaamaan pandemian leviämistä maiden rajojen yli
Pohjoismainen yhteishanke pureutui koronaviruksen leviämiseen vuonna 2020. Tutkimuksen avulla voidaan jatkossa ennakoida paremmin, milloin ja mitkä matkustusrajoitukset ovat pandemiaolosuhteissa tarkoituksenmukaisia.