Uutiset

Aalto-2-satelliitti on valmis avaruuteen

Satelliitin suunnittelussa ja rakentamisessa on hyödynnetty Aalto-1:n tekniikkaa ja saatua kokemusta.
aalto-2www_fi.jpg

Aalto-2 lähtövalmiina Otaniemessä. Kuva: Tuomas Tikka

Suomen historian ensimmäinen opiskelijavoimin toteutettu Aalto-1-satelliitti saa jatkoa, kun Aalto-2 on nyt valmis avaruuteen. Aalto-2-satelliitin rakentaminen alkoi vuonna 2012 jatko-opiskelijaprojektina, kun ensimmäiset opiskelijat valmistuivat diplomi-insinööreiksi Aalto-1-projektin parista.

– Projektissa on jatkokehitetty Aalto-1-projektissa kehitettyä tekniikkaa ja tietotaitoa. Aalto-1 ja Aalto-2 ovat Aallon uuden avaruustekniikan sukupolven osaamisen taidonnäyte, projektin vastuullinen vetäjä, apulaisprofessori Jaan Praks iloitsee.

Aalto-2 osallistuu kansainväliseen QB50-missioon, jonka tarkoituksena on tuottaa ensimmäistä kertaa kattava malli Maan ilmakehän ja avaruuden välisen rajakerroksen termosfäärin ominaisuuksista. Projektiin osallistuu yhteensä 50 nanosatelliittia, jotka laukaistaan satelliittiryppäänä matalalle kiertoradalle. Kiertoradalla satelliitit levittäytyvät nopeasti laajalle alueelle ja tippuvat alle puolessa vuodessa ilmakehään, jossa ne palavat ilmanvastuksen voimasta.

– Aalto-2 kantaa mukanaan Oslon yliopistossa kehitettyä multi-Needle Langmuir Probe (mNLP) hyötykuormaa plasman ominaisuuksien mittaamiseen. Tiimimme tärkein tavoite on osoittaa Aalto-yliopistossa suunniteltu ja rakennettu satelliittialustamme toimintakelpoiseksi avaruuden haastavissa olosuhteissa, Aalto-2-satelliitin projekti- ja laatupäällikkö Tuomas Tikka kertoo.

Laukaisu loppuvuodesta

Satelliitin monivaiheinen matka Espoon Otaniemestä kiertoradalle alkaa ensi viikolla, kun se toimitetaan Hollannin Delftiin Innovative Solutions in Space puhdastilaan. Puhdastilassa satelliittiin tehdään vielä viimeiset tarkastukset ja se kiinnitetään Nanoracks laukaisusovittimeen. Sieltä sen matka jatkuu Yhdysvaltojen itärannikolle odottamaan Orbital ATK:n Antares raketin ja Cygnus rahtialuksen laukaisua kansainväliselle ISS:n avaruusasemalle. Arvioitu laukaisu on loppuvuodesta 2016.

– Rahdin saavuttua kansainväliselle avaruusasemalle laukaisusovitin asennetaan astronauttien toimesta robottikäteen, jonka avulla satelliitit irrotetaan turvallisesti sopiville kiertoradoilleen. Mikäli aseman astronautit kuvaavat irrotusta, näemme Aalto-2-satelliitin vielä kerran sen jälkeen, kun asennamme sen ensi viikolla laukaisusovittimen sisään, Tikka kertoo.

Satelliitin suunnitteluun ja rakentamiseen on osallistunut kymmeniä opiskelijoita Aalto-yliopiston eri laitoksilta. Integroinnin laukaisusovittimeen Hollannissa suorittavat Aalto-2-satelliitin projekti- ja laatupäällikkö Tuomas Tikka, systeemi-insinööri Nemanja Jovanovic ja systeemisuunnittelija Janne Kuhno. Aalto-2-projektia rahoittavat Tekes ja Aalto-yliopisto.

Lisätietoa:
Aalto-2-satelliitin projekti- ja laatupäällikkö Tuomas Tikka
[email protected]
puh 050 436 9119

apulaisprofessori, projektin vetäjä Jaan Praks
Aalto-yliopisto
[email protected]
puh 050 420 5847

www.aalto1.fi
 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Smart City Challenge
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Neljä älykaupungin pilottihanketta käyntiin tammikuussa 2021

Kansainvälinen haaste keräsi yhteensä 71 älykaupunkeihin liittyvää ideaa.
ARTS open science roadshow, pic of the session
Tutkimus ja taide Julkaistu:

European Open Science Cloud (EOSC) Finnish Forumin webinaari 25.1.2021

Yksi puhujista on Karel Luyben, European Open Science Cloudin (EOSC) ensimmäinen puheenjohtaja ja Aalto-yliopiston hallituksen jäsen.
Installation Talk 2020, Jarkko Niiranen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Jarkko Niiranen: Rakenteiden suunnittelun perustana ovat matemaattiset mallit

Laskennallisen rakennetekniikan vakituiseen associate professor -tehtävään nimitetty Jarkko Niiranen käsittelee esityksessään laskennallista mekaniikkaa.
Dronen ottama kuva Otakaari 1:sestä, kuva: Mikko Raskinen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Mistä tietää ilman GPS-signaalia, missä lennokki lentää?

Jouko Kinnarin väitöstutkimuksessa dronen sijainti selviää karttatietojen sekä antureiden avulla.