Uutiset

Aalto-1-satelliitin laukaisu siirtyy alkuvuoteen

Satelliittia kuljettavan Falcon 9 -raketin lennon aikataulut viivästyvät, koska syyskuussa tapahtuneen onnettomuuden tutkinta jatkuu.
aalto_university_mikko_raskinen_fi.jpg

Aalto-1-satelliitti esiteltiin medialle maaliskuussa Otaniemessä ennen toimitusta laukaisuvälittäjälle Hollantiin. Kuvassa vasemmalta Janne Kuhno, Jaan Praks, Antti Kestilä ja Tuomas Tikka. Kuva: Aalto-yliopisto / Mikko Raskinen

Suomen historian ensimmäisen satelliitin Aalto-1:n laukaisu viivästyy jälleen. SpaceX-yhtiön Falcon9 -kantoraketin syyskuussa tapahtuneen onnettomuuden tutkinta jatkuu, mikä viivästyttää edelleen avaruuslentojen jatkumista.

”Arviomme oli, että Falcon 9 olisi saanut laukaisuluvan Yhdysvaltain avaruuslentoja valvovalta viranomaiselta joulukuussa, kuten SpaceX itse arvioi tilannetta. Tällöin Aalto-1 olisi ollut seuraavana vuorossa jo tammikuussa. Mikäli Falcon 9 -kantoraketti jatkaa suunnitellusti avaruuslentoja tammikuussa, Aalto-1:n laukaisu toteutunee ensimmäisen kvartaalin aikana”, professori, projektin vetäjä Jaan Praks kertoo.

Aalto-1 on ollut jo pitkään valmiina lähtöön. Se toimitettiin toukokuussa Hollannin Delftiin ja integroitiin Innovative Solution in Space -yhtiön puhdastilassa kiinnityssäiliöön. Satelliitti odottaa kiinnityssäiliössä kuljetusta kohti laukaisupaikkaa Yhdysvaltojen länsirannikolla sijaitsevaa Vandenbergin tukikohtaa. Kiinnityssäiliö kiinnitetään myöhemmin laukaisupaikalla SHERPA- järjestelmään. SHERPA-laukaisu on historiallinen, kun noin 600 kilometrin korkeudessa olevalle maapallon napojen kautta kulkevalle radalle lähetetään samanaikaisesti yli 80 nanosatelliittia. Aalto-1-satelliitin laukaisua tukevat Aalto-yliopiston lisäksi SpaceSystems Finland ja Nokia sekä Turun yliopisto ja RUAG.

Aalto-2-satelliitti matkaa avaruuteen rahtialuksella

Otaniemessä jännitetään Aalto-1-satelliitin lisäksi myös Aalto-2-satelliitin matkan alkamista avaruuteen. Aalto-2-satelliitin rakentaminen alkoi vuonna 2012 jatko-opiskelijaprojektina, kun ensimmäiset opiskelijat valmistuivat diplomi-insinööreiksi Aalto-1 -projektin parista.

”Aalto-2:n matka avaruuteen tulee olemaan hyvin erilainen kuin Aalto-1-satelliitin. Samoin kuin Aalto-1, myös Aalto-2 odottaa lähtöä Yhdysvaltoihin Hollannissa”, Praks kertoo.

Yhdysvalloissa Aalto-2 lastataan miehittämättömän Cygnus-rahtialuksen sisälle kaiken muun kansainväliselle avaruusasemalle menevän tavaran mukana. Kun kansainväliseen QB50-missioon osallistuvat 50 satelliittia saapuvat avaruusasemalle näillä näkymin maaliskuussa, ne jäävät odottamaan muutamaksi kuukaudeksi sopivaa ajankohtaa vapautukselle. Laukaisusovitin asennetaan astronauttien toimesta robottikäteen, jonka avulla satelliitit irrotetaan turvallisesti sopiville kiertoradoilleen.

Aalto-2 osallistuu kansainväliseen QB50-missioon, jonka tarkoituksena on tuottaa ensimmäistä kertaa kattava malli Maan ilmakehän ja avaruuden välisen rajakerroksen termosfäärin ominaisuuksista. Koska satelliitti on osa suurempaa kokonaisuutta, se merkitään virallisesti belgialaiseksi satelliitiksi muiden QB50-satelliittien tapaan.

Suomi siirtyy avaruusaikaan

Vuonna 2010 alkanut Aalto-1 -projekti ja muutamaa vuotta myöhemmin käynnistynyt Aalto-2 -projekti ovat kuuden vuoden aikana kouluttaneet satoja uusia avaruusalan osaajia. Vaikutus näkyy jo nyt muun muassa startup-yritysten kasvuna.

”Myös Euroopan avaruusjärjestö ESA on huomannut uuden tekniikan kehittymisen ja perustaa BIC-yrityshautomon Suomeen vauhdittamaan alan innovaatioiden nousua”, Praks sanoo.

Syksyllä 2016 Aalto-yliopistossa aloitti ennätysmäärä uusia avaruustekniikan opiskelijoita.

”Voimme jo puhua opiskelijoiden käynnistämästä Aallon avaruusohjelmasta, jossa on tilaa luovuudelle ja ideoille”, Praks toteaa.

Lisätietoa:
professori, projektin vetäjä Jaan Praks
Aalto-yliopisto
[email protected]
puh 050 420 5847

Tarkempaa tietoa Aalto-1-satelliitista ja materiaalia löytyy satelliitin verkkosivuilta (aalto1.fi)

Katso video: Aalto-1-satelliitin tarina (youtube.com)

Uutinen 5.10.2016: Otaniemessä valmistaudutaan ensimmäisen satelliitin laukaisuun

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Nainen seisoo ja katsoo sivulle hymyillen kädet puuskassa. Hänellä on päällään musta paita ja sininen huivi ja aurinko värjää taustaa vaaleaksi.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Lapsuuden harrastuksista tuli professori Maarit Käpylän työ

Lapsena Maarit Käpylä oli ujo ja syrjäänvetäytyvä tyttö, jota kiinnostivat tähdet ja koodaaminen. Nyt hän tutkii auringon aktiivisuutta, eikä se onnistuisi ilman tietotekniikkaa.
KTT Sami Itani
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tohtorin urapolku: esittelyssä toimitusjohtaja Sami Itani

“Tohtoriopinnot – kuten lähes kaikki tietotyöt myös yrityselämässä - ovat tiimiperusteista projektityötä, jossa itse pääsee toimimaan oman työnsä projektipäällikkönä.”
kaksi naista istuu punaisilla tuoleilla studiossa keskustelemassa, taustalla musta verho ja keltainen lattia
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Mitä voimme oppia pandemiasta?

Aalto-yliopiston studiokeskustelussa pohdittiin, millaisen tulevaisuuden rakennamme pandemiasta saatujen oppien pohjalta.
Machine Learning Coffee Seminar logo in purple and white colours
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Machine Learning Coffee Seminar -sarja jatkuu kiinnostavilla puheilla

MLCS-sarja tuo yhteen eri tieteenalojen osaajia, joita yhdistää ainakin yksi asia: kiinnostus koneoppimiseen.