Uutiset

Aalto-1 -opiskelijasatelliitin laukaisu tekee Suomesta avaruusvaltion

Keskitymme opetuksessa ja tutkimuksessa koko kaukokartoitusketjuun.
jaan_praks_www_fi.jpg

TkT Jaan Praks nimitettiin kesäkuussa 2014 Radiotieteen ja -tekniikan laitoksen apulaisprofessoriksi. Professuuri kuuluu avaruustekniikan alaan ja sen erikoisalana on pohjoisten alueiden kaukokartoitus.

Virosta kotoisin oleva Praks valmistui Tarton yliopistosta 1996 ympäristöfysiikan alalta erikoisalueenaan kaukokartoitus. Opinnot jatkuivat Suomessa ja johtivat Aalto-yliopistosta valmistuneeseen väitöskirjaan.  

– Kaukokartoituksessa maapalloa katsotaan tavallisesti avaruudesta, jolloin saadaan kerralla tietoa suurilta alueilta. Koska maailman ongelmat ovat globaaleja, tarvitaan myös tietoa globaalilla tasolla.

Avaruudesta tarjoutuu näköala lumen ja metsien peittoalan muutoksiin, jääpeitteiden liikkeisiin, merten jäätilanteeseen sekä metsän kasvun arviointiin. Kaikki ovat keskeisiä parametreja ilmastomuutoksen seurannassa.

– Keskitymme opetuksessa ja tutkimuksessa koko kaukokartoitusketjuun. Rakennamme omia kuvausinstrumentteja, kehitämme mittausmenetelmiä ja -malleja ja valmistamme jopa kokonaisia nanosatelliitteja. Kaukokartoitusmenetelmien kehitystyössä ja laitteiden kalibroinnissa on tärkeä osa myös lentokonemittauksilla, joita tehdään koulun omalla lentokoneella.

Suomeen oma satelliittiosaamiskeskus

Praks vastaa Aalto-1 -opiskelijasatelliitin kehitystyöstä. Projekti aloitettiin 2010 ja siinä on mukana useita yliopistoja ja tutkimuslaitoksia. Keskeisessä roolissa ovat opiskelijat, jotka ovat sekä ideoineet että suunnitelleet suurelta osin koko satelliitin.

Kyseessä on Suomen ensimmäinen oma satelliitti ja kaikki sen tietoliikenne tulee kulkemaan Otakaari 5:n katolla olevan maa-aseman kautta. Aalto-1:n myötä Aalto-yliopistoon on kehitetty Suomessa ainutlaatuinen satelliittiosaamiskeskus. Projekti huipentuu tänä vuonna, kun Aalto-1 laukaistaan avaruuteen.

– Nyt on käsillä kiireiset ajat, sillä Aalto-1 on saanut vahvistuksen laukaisusta. Rakennamme parhaillaan satelliitin lentomallia ja teemme viimeisiä testauksia. Satelliitti lähtee avaruuteen näillä näkymin Yhdysvalloista Falcon 9 -raketin mukana.

Aalto-1 satelliitin aihepiiristä on tehty jo kymmeniä diplomi-, kandi- ja erikoistöitä. Niin satelliitin suunnittelu kuin sen keskustietokone, radiot, antennit ja aurinkopaneelit on kaikki tehty opiskelijatyönä.

– Opetusfilosofiani on se, että opiskelijoiden pitää opinnoissaan saada kokemusta sekä teknologian rakentamisesta että tiimityöskentelystä. Jos halutaan, että Suomesta tulee jatkossakin korkeaa teknologiaa, pitää opiskelijoille antaa kosketuspintaa sen suunnitteluun ja rakentamiseen.

Entä mikä tuo professorin elämään vastapainoa työlle? 

– Keväästä myöhäiseen syksyyn purjelautailen Haukilahdella aina kun tuulet sallivat. Talvella lumilautailen lasten kanssa. Vaimon kanssa käyn ahkerasti tanssitreeneissä.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Learning Centre graphics
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Dawsonera-tietokannan toiminta on päättynyt

Dawsonera-tietokannan toiminta on päättynyt palveluntarjoajan selvitystilan vuoksi.
Woman wearing an orange-colored dress and standing on the grass in between birch trees
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Pienestä kuplasta toiselle puolelle maapalloa

Avleen Malhin nuoruudessa hänen maailmaansa ei mahtunut muuta kuin opiskelu ja vanhemmat. Nyt hän asuu toisella puolella maailmaa, suunnittelee autoilijoiden Airbnb:tä ja kannustaa naisia saavuttamaan tavoitteensa.
Magnetic materials
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Uusi harppaus kohti magneettien ominaisuuksien äärimmäisen tarkkaa hallintaa

Aalto-yliopiston apulaisprofessori Jose Lado oli mukana tutkimuksessa, jossa keksittiin uusi tapa suunnitella eksoottisia turhautuneita magneetteja.
Pohjoisen ikirouta-alueen vehreää kasvillisuutta. Kuva: Ive van Krunkelsven
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ikiroudan sulaminen voi lisätä kasvihuonepäästöjä luultua enemmän – syynä kasvien juurten vauhdittama lisähajotusilmiö

Lisähajotusilmiö voi yksinään johtaa jopa 40 miljardin hiilitonnin vapautumiseen ikiroudasta vuoteen 2100 mennessä.