Uutiset

Aalto-1 -opiskelijasatelliitin laukaisu tekee Suomesta avaruusvaltion

Keskitymme opetuksessa ja tutkimuksessa koko kaukokartoitusketjuun.
jaan_praks_www_fi.jpg

TkT Jaan Praks nimitettiin kesäkuussa 2014 Radiotieteen ja -tekniikan laitoksen apulaisprofessoriksi. Professuuri kuuluu avaruustekniikan alaan ja sen erikoisalana on pohjoisten alueiden kaukokartoitus.

Virosta kotoisin oleva Praks valmistui Tarton yliopistosta 1996 ympäristöfysiikan alalta erikoisalueenaan kaukokartoitus. Opinnot jatkuivat Suomessa ja johtivat Aalto-yliopistosta valmistuneeseen väitöskirjaan.  

– Kaukokartoituksessa maapalloa katsotaan tavallisesti avaruudesta, jolloin saadaan kerralla tietoa suurilta alueilta. Koska maailman ongelmat ovat globaaleja, tarvitaan myös tietoa globaalilla tasolla.

Avaruudesta tarjoutuu näköala lumen ja metsien peittoalan muutoksiin, jääpeitteiden liikkeisiin, merten jäätilanteeseen sekä metsän kasvun arviointiin. Kaikki ovat keskeisiä parametreja ilmastomuutoksen seurannassa.

– Keskitymme opetuksessa ja tutkimuksessa koko kaukokartoitusketjuun. Rakennamme omia kuvausinstrumentteja, kehitämme mittausmenetelmiä ja -malleja ja valmistamme jopa kokonaisia nanosatelliitteja. Kaukokartoitusmenetelmien kehitystyössä ja laitteiden kalibroinnissa on tärkeä osa myös lentokonemittauksilla, joita tehdään koulun omalla lentokoneella.

Suomeen oma satelliittiosaamiskeskus

Praks vastaa Aalto-1 -opiskelijasatelliitin kehitystyöstä. Projekti aloitettiin 2010 ja siinä on mukana useita yliopistoja ja tutkimuslaitoksia. Keskeisessä roolissa ovat opiskelijat, jotka ovat sekä ideoineet että suunnitelleet suurelta osin koko satelliitin.

Kyseessä on Suomen ensimmäinen oma satelliitti ja kaikki sen tietoliikenne tulee kulkemaan Otakaari 5:n katolla olevan maa-aseman kautta. Aalto-1:n myötä Aalto-yliopistoon on kehitetty Suomessa ainutlaatuinen satelliittiosaamiskeskus. Projekti huipentuu tänä vuonna, kun Aalto-1 laukaistaan avaruuteen.

– Nyt on käsillä kiireiset ajat, sillä Aalto-1 on saanut vahvistuksen laukaisusta. Rakennamme parhaillaan satelliitin lentomallia ja teemme viimeisiä testauksia. Satelliitti lähtee avaruuteen näillä näkymin Yhdysvalloista Falcon 9 -raketin mukana.

Aalto-1 satelliitin aihepiiristä on tehty jo kymmeniä diplomi-, kandi- ja erikoistöitä. Niin satelliitin suunnittelu kuin sen keskustietokone, radiot, antennit ja aurinkopaneelit on kaikki tehty opiskelijatyönä.

– Opetusfilosofiani on se, että opiskelijoiden pitää opinnoissaan saada kokemusta sekä teknologian rakentamisesta että tiimityöskentelystä. Jos halutaan, että Suomesta tulee jatkossakin korkeaa teknologiaa, pitää opiskelijoille antaa kosketuspintaa sen suunnitteluun ja rakentamiseen.

Entä mikä tuo professorin elämään vastapainoa työlle? 

– Keväästä myöhäiseen syksyyn purjelautailen Haukilahdella aina kun tuulet sallivat. Talvella lumilautailen lasten kanssa. Vaimon kanssa käyn ahkerasti tanssitreeneissä.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Book shelves in the library full of books
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kurssikirjojen kirjoittaja ja tiedekirjailija – tiesitkö, että olet oikeutettu lainauskorvaukseen?

Kaikki tekijät, jotka ovat kirjoittaneet tekstiä teokseen, jota lainataan kirjastoista, ovat oikeutettuja lainauskorvaukseen.
Learning Centre graphics
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-sähköpostiosoite käyttöön Aalto-Primossa

Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat jatkossa käyttää Aalto-Primossa vain Aalto-sähköpostiosoitettaan.
Tilannekuvia siitä, miten hiukkaset muuttavat muotoaan prosessin eri vaiheissa niitten alkuperäisestä jakautumisesta lopputulokseen. Kuva: Aalto-yliopisto
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat keksivät, miten jäljitellä veden ja tuulen tapaa siirtää materiaaleja

Hiukkaset siirtyvät tärinälevyllä haluttuun muotoon energiakentän ja älykkään algoritmin avulla. Tulevaisuudessa menetelmää voisi hyödyntää esimerkiksi solujen lajittelussa sekä uusissa valmistusteknologioissa.
Frank Martela
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Talousmittarit eivät riitä – Suomi tarvitsee koetun hyvinvoinnin kunnianhimoista mittaamista

Bruttokansantuotteen kaltaisten talousmittarien ja hiilidioksidipäästöjen kaltaisten ympäristömittarien rinnalle tarvitaan hyvinvoinnin suorempaa mittaamista, kirjoittaa Frank Martela.