Uutiset

Aalto-1 lähti avaruuteen vuosi sitten – Otaniemen maa-asemaa valmistellaan jo seuraavien satelliittien laukaisuun

Aalto-1 on selviytynyt kiertoradalla kohtaamistaan hankaluuksista kunnialla.

Aalto-1:n kantaman RADMON-säteilyilmaisimen mittauksia kartalla. Kuvassa näkyy säteilyvuon intensiteetti Aalto-1:n kiertoradalla eli noin 510 kilometrin korkeudella maanpinnasta, lokakuun ja tammikuun välisenä aikana. Punaiset pisteet kuvaavat protonisäteilyn intensiteettiä ja siniset elektronisäteilyn intensiteettiä; mitä tummempi piste, sitä voimakkaampi intensiteetti. Maantieteellisten koordinaattien sijaan tutkijat käyttivät geomagneettisia koordinaatteja, joissa navat ovat Maan magneettiset navat. Kuva: Turun yliopisto

Vuosi sitten juhannusaattoaamuna Aalto-yliopiston opiskelijoiden suunnittelema ja rakentama Aalto-1-nanosatelliitti lähti avaruusmatkalleen intialaisen PSLV-raketin kyydissä. Pitkään odotettu laukaisu sujui mallikkaasti, ja yhteys satelliittiin saatiin heti samana aamuna.

Miten Aalto-1:n ensimmäinen vuosi avaruudessa on sujunut, projektin vetäjä apulaisprofessori Jaan Praks?

”Teknistä säätämistä on ollut yllättävän paljon; radioyhteyden hitaus on esimerkiksi hankaloittanut satelliitin kameroiden ottamien kuvien lataamista ja ohjelmiston päivitystä. Ensimmäisen vuoden jälkeen satelliitti toimii kuitenkin hyvin, ja kaikki järjestelmät ovat toimintakunnossa. Uusin ohjelmistopäivitys on auttanut saamaan satelliitin asennon paremmin hallintaan ja kuvien ottaminen ja lataaminen onnistuvat nyt paljon helpommin. Missio jatkuu, ja parhaillaan valmistelemme spektrikameraa uutta kuvasarjaa varten.”

Pohjois-Amerikkaa Aalto-1:n VIS-kameran kuvaamana.

Otaniemen maa-asemaa on paranneltu merkittävästi vuoden aikana. Opiskelijatiimi on Petri Niemelän ja Samuli Nymanin johdolla päivittänyt ohjelmistoa, parannellut antennien ohjausta ja kehittänyt aseman etäkäyttöä. Jatkossa opiskelijat muuttavat maa-aseman kokonaan ohjelmistoradiopohjaiseksi, mikä mahdollistaa sen joustavan käytön myös tulevissa avaruusmissioissa.

”Samaa maa-asemaa on tarkoitus hyödyntää tänä vuonna laukaistavan Suomi 100 -satelliitin, rakenteilla olevan Aalto-3-satelliitin sekä osana Suomen Akatemian huippuyksikköä rakennettavien Foresail-1- ja Foresail-2-satelliittien ohjaamisessa”, Praks kertoo.

Ilmakehään ja tähdenlennoksi

Nelikiloinen Aalto-1 vei mukanaan kiertoradalle suomalaista huipputekniikkaa: VTT:n rakentaman spektrikameran, Turun yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteisen säteilyilmaisimen ja Ilmatieteen laitoksen kehittämän plasmajarrun, joka tähtää avaruusromun vähentämiseen. Eniten tutkimusdataa on saatu säteilyilmaisimella. Turun yliopiston avaruustutkimuslaboratorion professori Rami Vainio kuvailee vuotta täydelliseksi menestykseksi.

”Olemme saavuttaneet kaikki tekniset ja tieteelliset tavoitteemme: ymmärrämme nyt varsin hyvin laitteen vasteen elektroni- ja protonisäteilylle ja olemme kartoittaneet Maan matalan kiertoradan säteily-ympäristöä. Parhaillaan analysoimme elektronivyöhykkeen ajallisia muutoksia ja niiden riippuvuutta Maan ohi puhaltavan aurinkotuulen ominaisuuksista. Mittaustemme mukaan aurinkotuulen magneettikentän pohjois-eteläsuuntainen komponentti ennustaa parhaiten sen, kuinka intensiivistä elektronisäteily on matalalla Maan kiertoradalla. Esittelemme tuloksemme ensi kuussa COSPAR-kokouksessa Pasadenassa.”

Aalto-1:n avaruusmatkan pituudeksi kaavailtiin alun perin noin kahta vuotta. Praksin mukaan aikataulun pitäminen riippuu plasmajarrukokeen onnistumisesta. Ilmatieteen laitoksen rakentaman jarrun ideana on hidastaa satelliitin vauhtia, jolloin se laskeutuu alemmalle kiertoradalle ja törmää lopulta ilmakehään.

”Jos kaikki menee suunnitellusti, Aalto-1 lähtee jarruttamaan vauhtia noin puolen vuoden kuluttua. Siten se ei jää avaruusromuksi kiertoradalle vaan törmää ilmakehään, näkyen meille viimeistä kertaa pienenä tähdenlentona. Jos jarrujärjestelmä ei jostain syystä toimisi, missio ja sen mittaukset voivat jatkua vuosia.”

Lisätietoja:

Jaan Praks
puh. 050 420 5847
[email protected]
http://spacecraft.aalto.fi/

Rami Vainio
puh. 029 450 4294
[email protected]

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Data Sculpture by Department of Media for Mall of Tripla shows the cyclic data on air quality and traffic flows in the shopping centre
Yhteistyö, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Dataveistos havainnollistaa liikevirtojen ja ilmanlaadun syklin Triplassa

Miltä data näyttää ja kuulostaa? Sitä voi testata kauppakeskus Triplassa vuorovaikutteisessa datainstallaatiossa.
Picture of Jarno Limnéll, Professor of Cyber Security and Jasu Vehtari, student at the School of Science.
Opinnot Julkaistu:

Miksi tietoturvaa kannattaa opiskella?

Aalto-yliopiston professori Jarno Limnéll sekä opiskelija Jasu Vehtari kertovat mikä tietoturvassa on kiinnostavinta ja miksi tietoturvaa on hyödyllistä opiskella.
Photo: Tuukka Mattlar.
Poikkeustilanteet, Opinnot Julkaistu:

Wappua valmisteleva Pinja Helasuo: Olemme yhdessä tässä tilanteessa

Fysiikan opiskelija Pinja Helasuon mukaan korona-arjessa haasteellisinta on ollut saman huoneen sietäminen. Fyysikkokilta ja oma lähipiiri ovat auttaneet häntä jaksamaan. Helasuo oli myös mukana käynnistämässä WappuApu-keräystä opiskelijoiden yksinäisyyttä ehkäisevään työhön.
Virtuaalinen valmistumisjuhla 2021
Opinnot Julkaistu:

Opiskelijoiden juhla muuntui virtuaaliseksi

Koronapandemia on vienyt opiskelijoiden todistustenjakotilaisuudet zoomiin.