Väitös vesi- ja ympäristötekniikan alalta, TkL Virpi Lehtoranta

Vesienhoidon hyötytieto käyttöön alueellisessa suunnittelussa 

Suomen vesienhoidon tavoite on saavuttaa vesien hyvä tila v. 2027 mennessä. Tämä kunnianhimoinen tavoite haastaa niin toiminnanharjoittajia, suunnittelijoita kuin päättäjiä, sillä vesien tila ei ole merkittävästi parantunut viimeisen 12 vuoden aikana. Suunnitellut toimet ovat olleet toiminnanharjoittajille vapaaehtoisia ja toimia on toteutettu hitaasti ja tarvittavaa vähemmän, mutta myös maantieteellisesti tehottomasti. 

Markkinat eli hintamekanismit eivät tuo esiin kaikkia hyötyjä, joita vesienhoito tuottaa. Kansalaisille koituvaa hyötyä esimerkiksi veden laadun paranemisesta tai virkistyskäytön ja monimuotoisuuden lisääntymisestä arvioidaan harvoin rahamääräisesti niin, että niitä voisi verrata esimerkiksi vesistöjen kunnostustoimenpiteiden kustannuksiin. Vesienhoidon markkinattomilla hyödyillä on ollut vähäinen ohjaava vaikutus toimenpiteiden suunnitteluun eurooppalaisessa vesienhoidossa. Markkinattomien hyötyjen esiin tuominen parantaa yhteiskunnan resurssien käyttöä ja vesienhoidon uskottavuutta. 

Taloudellisen arvottamisen menetelmillä voidaan arvioida markkinattomia hyötyjä. Arvottaminen perustuu kansalaisten mieltymyksiin, jotka voidaan tuoda esiin kyselytutkimusten ja maksuhalukkuuden arvioinnin avulla. Väitöskirjassa arvottamistutkimuksilla arvioitiin rahamääräisesti hyödyt vesienhoidon vapaaehtoisista toimista Pielisen, Saarijärven, Kalimenjoen, Iijoen ja Vuoksen alueilla. 

Tutkimuksen perusteella vesienhoidon tavoitteen toteutuminen tuottaa rahamääräisesti arvioituna merkittävää hyvinvointia yhteiskunnalle. Esimerkiksi Pielisen vedenkorkeuden vaihtelun tasaaminen tuottaisi hyötyä ympäryskuntien kotitalouksille yhteensä vuosittain noin 240 000–440 000 €. Vuoksen vesienhoitoalueella yhden vesimuodostuman parantaminen hyvään tilaan tuottaisi asukkaille yhteensä noin 85 000–130 000 € ja Saarijärven reittivesistöllä noin 14 000–48 000 € vuosittaisen hyödyn. 

Vesienhoidon tavoitteet on hyvä tehdä näkyvämmiksi kansalaisille, sillä tutkimuksen mukaan aiempi tietämys oman alueen vesienhoidosta lisää hyödyn kokemista. Esille tuli myös, että kansalaisten näkemys vesien tilasta eroaa viranomaisten määrittelemästä ekologisen tilan kuvauksesta. Vesienhoitoa voidaan tehostaa myös lisäämällä vuoropuhelua kansalaisten, vesienhoidon suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavien alueviranomaisten ja toiminnanharjoittajien välillä.

Vastaväittäjä: Dosentti, KTT Erkki Mäntymaa, Luonnonvarakeskus LUKE

Valvoja: Professori Harri Koivusalo, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu, Rakennetun ympäristön laitos

Väittelijän yhteystiedot: Virpi Lehtoranta, [email protected], puh. 0400 471676

Väitöstilaisuus järjestetään kampuksella (sali M1, Otakaari 1). 

Väitöskirja on julkisesti nähtävillä 10 päivää ennen väitöstä Aalto-yliopiston julkaisuarkiston verkkoriiputussivulla.

Elektroninen väitöskirja