Väitös tuotantotalouden alalta, DI Riku Österman

Vastaväittäjä: professori Julia Balogun, University of Liverpool, Englanti
Kustos: professori Markku Maula, Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu, Tuotantotalouden laitos

Väitöstilaisuus järjestetään kampuksella (Maarintie 8, sali AS1).

Väitöskirja on julkisesti nähtävillä 10 päivää ennen väitöstä Aalto-yliopiston julkaisuarkiston verkkoriiputussivulla.
Elektroninen väitöskirja löytyy täältä: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/116611

Väitöstiedote

Aikaisemmissa tutkimuksissa on toistuvasti havaittu, että suuret strategiset muutoshankkeet vain harvoin onnistuvat täysin. Monesti muutoksen läpivienti aiheuttaa organisaatiossa myllerrystä ja epätietoisuutta. Niinpä monet organisaation jäsenet ovat tyytymättömiä muuttuneeseen tilanteeseen. Väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin strategisen muutoksen organisointia kuuden case-yrityksen kautta. Case-yrityksiksi valikoitiin suuria eurooppalaisia yrityksiä, jotka olivat hiljattain vieneet läpi laajoja muutoshankkeita. Haastattelujen avulla perehdyttiin siihen, millä käytännön toiminnan tavoilla hankkeet vietiin läpi, ja miten laaja joukko muutokseen osallistujia omaksui roolinsa muutoksessa. Tutkimuksessa erottui kaksi selvästi toisistaan poikkeavaa yleistä tapaa organisoida muutos, arkkitehtoninen ja modulaarinen. Siinä kun arkkitehtonisia muutoshankkeita leimaa hyväksynnän hakeminen muutosvisiolle ja uuteen rakenteeseen liittyvän epämääräisyyden vähentäminen, modulaariset muutoshankkeet ovat usein numerotavoitteisiin sidottuja ohjelmia, joissa toteutustyö jaetaan hierarkkisesti useisiin pienempiin osamuutoksiin. Tutkimuksessa selvisi, että hankkeiden onnistumiseksi organisointi- ja työskentelytavat pitää huolellisesti valita tukemaan muutoksen tavoitteita. Arkkitehtonisen muutoksen organisoinnin vaatimukset poikkeavat selvästi modulaarisen muutoksen organisoinnin vaatimuksista. Käsillä oleva tutkimus avaa tätä myöten uuden tärkeän teeman muutosjohtamisen tutkimukseen, sillä arkkitehtonisen ja modulaarisen muutoksen organisoinnin eroja ei ole aikaisemmin käsitelty.

Organisointi- ja työskentelytapojen tuloksellisuuden keskeisenä tekijänä erottui niiden tarjoamat mahdollisuudet mobilisoida eli energisoida ja sitouttaa muutoksiin tarvittavia keskeisiä tahoja, ja tutkimuksessa syvennyttiinkin tähän piirteeseen hankeorganisaatioissa. Hankeorganisaation tyypillinen haaste on sen tilapäisyys. On haastavaa kasata kyvykäs työryhmä, joka ymmärtää hyvin hankkeen vaatimukset, ja kykenee nopeasti tulokselliseen toimintaan. Case-yritykset erosivat selkeästi toisistaan sen suhteen, miten ne hankkivat ja paransivat mobilisointiin ja muutoksen läpivientiin liittyviä kyvykkyyksiään. Jotkut yritykset, huolimatta aikaisemmista muutoshankkeistaan, aloittivat nollasta hankeorganisaation rakentamisen, usein ulkoisen konsultin avustuksella, siinä kun toiset case-yritykset ylläpitivät muutoskykyään tiimien moniosaamisella ja valmiudella nopeaan kyvykkyyksien uudelleen kasaamiseen.

Väittelijän yhteystiedot: [email protected], +358405578045