Väitös lavastuksen ja pukusuunnittelun alalta: TaM Kimmo Turunen

TaM Kimmo Turunen esittää tarkastettavaksi väitöskirjansa Televisuaalinen välitila ja lavastajuus - käsiteteoreettinen tarkastelu perjantaina 24. toukokuuta 2019.

Vastaväittäjä: FT Riku Roihankorpi, Tampereen yliopisto

Kustos: prof. Liisa Ikonen

Lisätietoa väitöksestä:

Tekijälähtöisen tutkimukseni lähtökohtana on kietouttaa teoreettisia ja filosofisia käsitteitä kokemuksiin, jotka kumpuavat omasta taiteellisesta tekijyydestäni yli kaksikymmenvuotisen urani aikana tv-lavastusten suunnittelijana. Tutkimustani voi pitää filosofisen kehyksen läpi tarkasteltuna ajatuskokeena, joka kysyy muun muassa:minkälaisia tilakokemuksia kuvaruutujen ja näyttöjen äärellä syntyy? Minkälaisia suhteita tilanne tuottaa, ja kenen tai minkä näkökulmasta niitä arvioidaan?

Tutkimuksessani pyrin hahmottamaan ja ymmärtämään sitä erityislaatuista positiota, joka tv-lavastajalla on sähköisen mediaympäristön keskellä. Tuo positio laajenee ammatillisuudesta ulospäin kohti viitekehystä, joka kytkeytyy kohtaamisiin kaikkien mediavälineiden ”ruutujen” äärellä. Pyrin luomaan käsitteitä, jotka voivat ilmaista kuvapintojen ja näyttöjen äärellä toteutuvaa tekijyyden ja katsojuuden jakamaa tapahtumaympäristöä, maailmaa, jossa sähköinen kuvapinta merkitsee eri osapuolten välisiä suhteita tuottavaa raja-aluetta. En luo käsitteitä tyhjästä, vaan keskeisenä metodisena keinona on liittää jo olemassa olevaa sanastoa valitsemassani teoreettisessa kehyksessä uudenlaisiin konteksteihin, joiden kautta on mahdollisuus avautua myös uudenlaisia merkityksiä. Tärkein kattokäsite, jonka kautta lähestyn tutkimuskohdettani ja sen erilaisia ilmenemismuotoja on televisuaalinen välitila. 

Pyrin tarkastelemaan vuosien varrella kertyneitä kokemuksiani alaani liittyvistä konteksteista ja merkityksistä filosofiaan nojaavassa rajauksessa, joka heijastelee yhtäältä fenomenologisia toisaalta posthumanistisia teemoja, tarkentuen lopulta keskeisimmin Gilles Deleuzen ja Felix Guattarin ajatteluun sekä käsitteistöön.    

Filosofisten viitepisteidensä kautta tutkimukseni ydin heijastelee erilaisten vastaparien ja vastakohtaisuuksina pidettyjen asioiden sekä ilmiöiden välisiä erottamattomia mutta samalla ristiriitaisia ja ambivalentteja suhteita, jotka kytkeytyvät muun muassa subjektin ja objektin, minuuden ja toiseuden tai etäisyyden ja läheisyyden väliseen dynamiikkaan ja pysähtymättömään liikkeeseen. Dynamiikka tuo esiin pohdintaa muun muassa etäläsnäolosta sekä moneuden ja henkilökohtaisuuden välisestä suhteesta

Suhteet kuvaruutuihin ja näyttöihin liittyvät samalla myös väistämättä katsojuuteen ja tekijyyteen, jotka ovat yhtaikaa sekä yksittäisesti että kollektiivisesti virittyneitä.  Tällainen asetelma synnyttää välitilallisuuden ohella myös toisen tutkimukseni keskeisen käsitteen: televisuaalinen lavastajuus.  Käsite liittyy käsittelyssäni ammattiyhteisöllisyyttä laajempaan merkitykseen, tuoden minä- sekä ihmiskeskeisyyden rinnalle ulottuvuuden, jossa sisäisenä ja henkilökohtaisena minuutena pidetty näkökulma maailmaan kääntyy kohti monenkeskisyyttä tavalla, jossa moneuden tai objektin voi nähdä aktiivisena toimijana ja liikkeellepanevana voimana. Ihminen tai sisäinen yksilö eivät ole kaiken mittana. Maailman ilmenemisen tasot ja rihmastot ovat niitä laajempia. Tällöin sekä televisuaalisen välitilan että myös televisuaalisen lavastajuuden lähtökohdat ovat jatkuvassa muotoutumisen liikkeessä olevassa prosessissa, jossa subjektiiviset rajat eivät yksin määrittele havainnoijaa, tekijää tai katsojaa.

Tervetuloa!

Väitöskirja on esillä Aalto-yliopiston Väre-rakennuksessa, Otaniementie 14, vähintään 10 päivää ennen väitöstilaisuutta.