Rakennetaan Sampo!

RAKENNETAAN SAMPO!

Onko myyttinen Sampo, ehtymättömän vaurauden ja hyvinvoinnin lähde, rakennettavissa meidän elinaikanamme? Kirjassaan Sampo – Ohjekirja vapauteen Jon Sundell esittää, että tämän kriteerin täyttävä keksintö on jo rakennettavissa olemassaolevalla teknologialla. Luennolla Sammon rakennusohjeet esitellään ensimmäistä kertaa julkisesti.

Keksintö yhdistää talouden (resurssien jako) ja demokratian (päätöksenteko) toiminnot yhdeksi toimivaksi järjestelmäksi. Alati virtaava ehtymätön raha ja aito kansanvalta lupaavat ratkaista monet ihmiskunnan keskeiset ongelmat ja luoda pohjan aivan uudelle hyvinvoinnille. Voiko tämä olla mahdollista? Vastaus selviää luennolla. Luennon päätteeksi kiinnostuneilla on myös mahdollisuus ostaa Sampo-kirja (20 €).

Osallistumalla pieneen ajatusleikkiin, Sammon ymmärtäminen on helpompaa. Tehtävä on hyvä aloittaa ennen luentoa.

AJATUSLEIKKI DIGINATIIVISTA SUOMESTA

Kuvittele, että…

1. Meidän näkyvä todellisuutemme säilyy täysin muuttumattomana.
2. Unohdamme ensin kaikki nykyiset ihmisten väliset sopimukset, lait ja käytännöt eli näkymättömän todellisuutemme.
3. Tehtävänä on ratkaistava ihmiskunnan merkittävimmät ongelmat ja saavuttaa mahdollisimman suuri kollektiivinen vapaus, vauraus ja hyvinvointi.
4. Päämäärä tulee saavuttaa suunnittelemalla uudet lait, sopimukset ja käytännöt.
5. Sopimusten, käytäntöjen ja sovellusten tulee olla digitaalisia ja niiden tulee toimia yhdellä (sosiaalisen median) alustalla.

Kun tämän leikin ymmärtää ja yrittää itse keksiä parhaan mahdollisen toimintalogiikkan omalle ehdotukselle, ymmärtää ne lähtökohdat, josta Sampo voi tulevaisuudessa syntyä. Suurin haaste ei ole niinkään uuden omaksuminen vaan pikemminkin vanhan unohtaminen. Jos pidät nykyjärjestelmää luonnonlakina, vaadittavien ajatusloikkien tekeminen ei tule olemaan helppoa. Erityisen tärkeää toimintalogiikan suunnittelussa on kyky kanavoida ihmisten motivaatiota kohti parhaita mahdollisia lopputuloksia.

Jotta Suomi voi olla diginatiivi maa sanan täydessä merkityksessä, digitaaliset palvelut on suunniteltava tyhjältä pöydältä. Tehtävä vaatii, että sellaiset yhteiskunnalliset elementit kuten markkinapaikka (talous), päätöksentekojärjestelmät (demokratia), yhtiörakenteet, maine, raha, omistus, yhtiömuodot etc. löytävät digitaaliset muotonsa osana järjestelmän kokonaisuutta. Tällä hetkellä palvelumme ovat analogisten rajoitteiden aikanaan synnyttämien käytäntöjen sähköisiä versioita.

Systeemiteoria kertoo meille, että jokainen systeemi koostuu kolmesta elementistä: 1. systeemin osista (näkyvä todellisuus) 2. osien välisistä yhteyksistä (sopimukset ja käytännöt) sekä 3. tehtävästä tai päämäärästä (vapaus, vauraus ja hyvinvointi). Systeemisen muutoksen aikaansaamiseksi meidän tulee A. asettaa kirkas päämäärä B. luoda uudet sopimukset ja käytännöt, jotka ohjaavat näkyvää todellisuutta kohti päämäärää C. ilman, että meillä on tarvetta muuttaa näkyvän todellisuutemme osia.

Vaatimus sisällyttää yhteiskunnan kaikki keskeiset toiminnot yhteen sähköiseen palveluun voi tuntua väärältä, kunnes ymmärrämme, että koko ekosysteemimme kaikessa sen moninaisuudessaan on myös vain yksi järjestelmä, jolla on lukuisia alajärjestelmiä. Voimme vain ajatella, minkälainen oma kehomme olisi, jos se koostuisi kahdesta erillisestä järjestelmästä.

Jon Sundell esittelee kymmenen vuotta työstämänsä ratkaisun ajatusleikkiin. Opiskelijat saavat vapaasti keskeyttää esityksen kysymyksillään. Tyhmiä kysymyksiä ei ole. Lopuksi yleisöllä on mahdollisuus arvioida täyttääkö ehdotus Sammon määritelmää ja missä määrin.

Luento pidetään suomeksi ja on avoin kaikille. Lämpimästi tervetuloa!