Rakennustekniikan laitos

Rakennusalan myytit ja niiden murtaminen - hyvä vai huono idea?

Teknologia kehittyy. Rakennusala kansainvälistyy. Softafirmojen markkinoille tarjoamien palveluiden myötä rakentamisen tavat voivat muuttua entistä paremmiksi. Voidaan kehittää uusia entistäkin parempia tapoja suunnitella, rakentaa ja oppia. Uudet menetelmät ja teknologiat voivat pakottaa meidät suhtautumaan totuttuihin tapoihin ja myytteihin uudella tavalla. Tässä tekstissä syvennymme näihin tapoihin ja myytteihin.

Kerrataanpa tässä välin lyhyesti, mitä ”myytti” oikeastaan tarkoittaa.

Alun perin myytti oli käsite, joka viittasi ihmisryhmien maailmankuviin ja kertomuksiin, jotka käsittelivät perustavanlaatuisia yhteisöllisiä kysymyksiä ajatellen liittyen esimerkiksi maailmansyntyynä ja -järjestykseenstä tai kuolemanjälkeiseentä elämään. Myytit ilmaisivat ja vahvistivat yhteisön keskeisiä arvoja ja normeja, perustellen tätä kautta uskonnonharjoitukseen liittyvää rituaalista toimintaa (Durkheim 1912/1980). Ajan myötä myytin käsite on laajentunut viittaamaan mihin tahansa taruun tai kertomukseen, joka perustuu uskomiseen erotuksena tietoon ja yleisesti hyväksyttyyn totuuteen pohjautuvasta historiasta (ks. esim. Meyer & Rowan 1977). Myytit ovat kehitysaineksia mitä moninaisimmille ihmisten yhteisöllisyyden tavoille ja käyttäytymismalleille. On myyteistä voimansa ammentavia kansakuntia, ammattikuntia ja kulttuureita ja alakulttuureita (Aikenhead 1996).

Tieteessä myyttejä tutkitaan usein kielellisinä konstruktioina. Keskitytään siihen, mitä merkityksiä mikäkin myytti on saanut historiallisessa ja kulttuurisessa ympäristössään. Ajankohtaiseksi minkä tahansa mMyyttien uudelleen arviointi tulee usein muutostilanteessa (Ahonen, 2017).

Myytti esiintyy nykyään paljon myös arkikielessä viitaten kaikenkarvaisiin kertomuksiin, jotka ovat tietyn yhteisön parissa merkityksellisiä ja esikuvallisia, ottamatta aina kantaa myyttien totuusväittämiin. Esimerkkinä alakulttuurin myytistä on jääkiekossa tunnettu ”playoff-myytti”: loppupeleissä ratkaisija löytyy usein kärkiketjujen ulkopuolelta, esimerkiksi nelosketjusta (Parviainen, 2021). 

Rakennusalalla voidaan tunnistaa useita myyttejä, jotka voivat estää tai avittaa teknologista tai systeemistä muutosta:

1) ”Rakennushankkeen kaikki merkittävät päätökset tehdään sen alussa”

Tätä väittämää perustellaan sillä, miten hankkeen kustannukset ja arvo lukitaan usein jo alussa. Tämä pitää paikkansa. Toisaalta tämä ajattelu voi epäsuorasti johtaa väärään mielikuvaan eli myyttiin siitä, että hankkeen alussa pöytä on tyhjä ja päätöksiä kannattaa tehdä kaikista mahdollisista asioista: ”keksitään pyörä uudestaan”. Moinen lähtökohta voi estää kehittymistä ja jatkuvaa parantamista, kun jokaisen hankkeen alussa innovoidaan ja halutaan säilyttää mahdollisimman suuri päätäntävalta. Usein olisi järkevämpää käyttää jotain toimivaa projektimallia, tuotetta tai johtamisen systeemiä kuin keksiä kokonaan uutta.

2) ”Rakennusalan osaavan ammattilaisen kaikkivoipaisuus”

Rakennusalalla on tapana korostaa kokeneita ja pätevöityneitä ihmisiä, ovat nämä sitten suunnittelijoita, työmaan/projektin johtajia tai asentajia, kuten myös heidän ammattiosaamistaan. Osaava ihminen kykenee ennakoimaan, tulkitsemaan, improvisoimaan, innovoimaan, johtamaan ja ratkomaan ongelmia tehokkaasti. Uusi teknologia, kuten datapohjaiset oppivat menetelmät, ja muut tuotannolliset muutokset, kuten tahtituotanto, tuovat rakentamiseen uusia systeemejä, joiden on tarkoitus olla vaikuttavampia ja toimivampia kuin parhaatkaan tiimit ja yksilöt. Tämä murtaa aiempaa myyttiä rakennusalan ammattilaisen kaikkivoipaisuudesta. Uusin teknologia ja muut menetelmät mahdollistavat skaalautumisen ja sen, että yritykset ja toimijat eivät ole samassa määrin yksilöiden ja heidän osaamisen kehittymisen armoilla. 

3. ”Hankkeen osittaminen on tärkeää - elefanttikin syödään pala kerrallaan”

Rakentamisessa isoja kokonaisuuksia on ollut tapana pilkkoa pienempiin osiin, joita voidaan hallita tehokkaammin. Tähän liittyy yleinen myytti ja sanonta, että elefanttikin syödään pala kerrallaan. Puhutaan rakennushankkeen osittamisesta monilla eri tasoilla. Vaikka tämä on monessa tapauksessa järkevää ja pakollistakin, on sen mukana rakentamiseen hiipinyt siiloutumista ja sitä kautta, edelleen, heikkoa näkyvyyttä arvoketjun läpi. Osittaminen ja pilkkominen sekä näihin usein liittyvät sopimusrakenteet estävät tiedon sujuvaa kulkua ja jakamista, kun esimerkiksi työmaa tai esivalmistaja ei saa antaa palautetta suoraan suunnittelijalle vaan joutuu toimimaan sopimusten mukaista ketjua pitkin. Uudet datapohjaiset menetelmät sekä mahdollistavat että vaativat moninaisen palaute- ja suorituskykytiedon reaaliaikaisempaa ja systemaattisempaa keräämistä kuin aiemmin, sekä tällaisen tiedon jakamista saumattomassa, ei pilkotussa, arvoketjussa.

AIXCon-tutkimushankkeessa tutkimme neljää strategista muutoshanketta kolmessa suomalaisessa rakennusalan yrityksessä. Haluamme selvittää, miten ja miksi kyseessä olevat rakennusalan yritykset ottavat digitaalisia teknologioita käyttöön. Tarkoituksena on tutkimuksen kautta muodostaa myös käytännönläheisiä näkemyksiä. 

Tähän mennessä olemme tutkimuksessamme löytäneet merkkejä, että rakennusalan yritysten edustajien ilmaisemat pyrkimykset muutokseen vaikuttavat olevan keskenään hyvin erilaisia. Yksi orkestroi koko rakentamisen ekosysteemin transformaatiota. Toinen on muutosten varovainen tarkkailija. Kolmannen pyrkimys vaikuttaisi ensisijaisesti olla kehittää omaa ja liikekumppanien tapaa organisoitua entistä taloudellisesti kannattavammaksi. Tälle toimijalle rakentamisen kulttuurin muuttaminen ruohonjuuritasolla on organisoitumistapojen parantamiseen nähden toissijaista. Näihin pyrkimyksiin ja muutokseen asennoitumistapoihin liittyen olemme lähteneet tunnistamaan, miten myytit liittyvät rakennusalan murrokseen:

  1. Myytit voivat olla muutostilanteessa esteinä tai apuna muodostettaessa yhteisymmärrystä ja mietittäessä, miltä osin suomalaisen rakentamisen on muututtava ja miltä osin on perusteltua pitäytyä vanhassa. 
  2. Rakennusalan myytit ovat Suomessa olleet yksilöiden ja organisaatioiden identiteetin kannalta hyvin pitkään tärkeitä ja merkityksellisiä, eikä niitä ole nyt syytä ohittaa olankohautuksella. Rakennusalan nykyaikaistuminen voi hidastua tai pysähtyä vastustukseen, joka organisoituu olennaisilta osiltaan myyttien avulla.
  3. Käynnissä oleva rakennusalan teknologinen murros edellyttää alan systeemistä muutosta. Missä tahansa tällaisessa muutoksessa on tärkeää, että uusia teknologiavetoisia liiketoimintaprosesseja kehitetään yhdessä alan toimijoiden kanssa tunnistaaksemme uudet liiketoimintamahdollisuudet ja vähentäen mahdollista muutosvastarintaa. 

Omalta osaltamme käymme AIXCon-projektin puitteissa ja toivottavasti projektin jälkeenkin keskusteluja rakennusalan toimijoiden kanssa rakennusalan myyteistä ja niiden merkityksestä muutostilanteessa. Etsimme, kartoitamme ja osallistumme keskusteluun kanssanne, miten myytit liittyvät hyvään johtamiseen ja suunnittelun prosesseihin. Keskustelemme mielellämme lisää myös muista kuin tässä artikkelissa mainituista myyteistä, joita mahdollisesti tunnistatte. Tutkimuksesta on myös valmisteilla useita liiketoiminnan muutosta tarkastelevaa ja mallittavaa tutkimusartikkelia.

AIXCon nettisivut löydät täältä.

Kirjoittajat

Antti Ainamo

Antti Peltokorpi

Rita Lavikka

Roope Nyqvist

  • Julkaistu:
  • Päivitetty: