Kuvat, graafit ja taulukot julkaisussa
Takaisin Aalto-julkaisusarjojen pääsivulle.
Lue enemmän kuvien sallitusta käytöstä opinnäytteissä ja julkaisuissa sekä kuviin viittaamisesta tekstissä ja lähdeluettelossa: ImagOA-opas.
Digitaaliset kuvat voidaan erotella kahteen ryhmään: sävykuviin ja viivapiirroksiin. Sävykuviin kuuluvat värikuvat sekä harmaan eri sävyjä sisältävät kuvat. Sävykuvat voivat olla joko valokuvia tai piirroksia. Viivakuvia ovat esim. logot ja yksinkertaiset piirrokset, jotka eivät sisällä sävyjä.
Parhaita kuvamuotoja ovat TIFF ja EPS. Myös laadukkaita JPEG-kuvia voidaan käyttää. Resoluution on painettavissa sävykuvissa oltava 300 dpi ja mustavalkoisissa viivapiirroksissa 600 dpi.
Resoluution voit tarkistaa esim. Photoshopissa Image/Image size -valikosta. Kuvassa voi olla oletuksena näyttöresoluutio 72 dpi, vaikka kuva olisikin kooltaan iso, esim. 15 Mb (megatavua). Tällöin kuvan painokelpoisen koon saa selville muuttamalla kuvan senttimetrimittoja ko. näkymässä (ei ruksia Resample-kohtaan). Painokelpoinen koko on se, jossa kuvan resoluutio on noin 300 dpi. Keskimäärin 1 Mb-kokoinen kuva riittää vain noin tulitikkuaskin kokoiseen painokelpoiseen kuvaan, 5 Mb riittää jo noin kymppikuvakokoon (10 x 13 cm).
Verkkoversioihin riittää alhaisempi resoluutio (72 dpi). Unigrafia huolehtii resoluution pienentämisestä verkkoversion teon yhteydessä, mikäli tiedostokoko muuten on vaarassa kasvaa liian suureksi (automaattista pienennystä ei tehdä).
Mikäli aiot skannata kuvia julkaisuusi, kannattaa kuvat tallentaa TIFF-muodossa. Kuvaa skannatessasi ota huomioon mahdollinen koon muutos – varsinkin, jos kuvan koko painetussa julkaisussa on suurempi kuin originaali. Huomaa, että sävykuvien resoluution tulee olla vähintään 300 dpi ja viivakuvien (esim. yksiväriset logot tai kuvat, jotka sisältävät tekstiä) 600 dpi lopullisessa painotuotteessa. Kuvia voidaan aina pienentää, mutta suurentaminen ei laadun huonontumatta onnistu.
Mikäli skannaat tekstiä, esimerkiksi kuvan jostakin tekstidokumentista, se kannattaa tallentaa 1-bittiseksi mustavalkokuvaksi (viivakuvaksi), jonka resoluutio on 600 dpi.
Valmiin kuvan liittäminen Word-dokumenttiin tapahtuu Lisää/Kuva/Tiedostosta...
-valikosta.
Graafit (kaaviokuvat) on suositeltavaa tehdä kuvankäsittelyohjelmalla tai jättää ammattilaisen tehtäväksi, vaikka muutoin sivutaiton tekisikin itse esim. Word-ohjelmalla. Sama pätee taulukoihin, joissa on harmaasävyjä tai viivoja.
Word- ja Excel-ohjelmat on tarkoitettu tekstisisällön tuottamiseen ja muokkaamiseen. Näiden ohjelmien taitolliset ominaisuudet ovat siis rajalliset. Esimerkiksi viivan paksuus tai värien ja harmaasävyjen määrä on ohjelmissa rajoitettu, joten lopputuloksen laatu ei aina vastaa julkaisijan tarpeita tai odotuksia.
Jos Word-kirjoituspohjaan tuotava graafi tehdään kuitenkin esim. Excelissä, se kannattaa liittää Word-dokumenttiin kuvana. Silloin graafi kopioidaan Excelissä ja liitetään se kirjoituspohjaan kuvana. Komentopolku vaihtelee eri versioissa, se on yleensä muotoa: Muokkaa/Liitä määräten.../Kuva.
Word-ohjelman uusimmilla versioilla luodut taulukot yleensä toimivat painettuna. Värejä ja säyjä kannattaa kuitenkin käyttää harkitusti. Huomioi, että viivan paksuus saattaa pdf:stä katsottuna vaihdella.
Graafeihin pätevät samat resoluutiokoot kuin kuviin, ks. teksti ohjeen alussa.
Mikäli julkaisuusi tulee graafeja, joissa on esimerkiksi erivärisiä pylväitä, mutta haluat painattaa kirjasi mustavalkoisena, muuta ne valmiiksi harmaasävyisiksi (grayscale). Mikäli jätät tämän korjauksen painon tehtäväksi, kokeile AINA värien tulostumista mustavalkoisena esimerkiksi omalla tulostimellasi tai muuta ne harmaasävyisiksi etukäteen. Jos valmiissa kirjassa kaikki histogrammin pylväät ovat keskiharmaita, voi se haitata oleellisesti kirjan lukemista.
Huomaa, että Unigrafiassa värisivut joudutaan käsittelemään lisätyönä mustavalkoiseksi sivu kerrallaan, mistä veloitetaan erikseen. Jos tekstissä tai kuvassa on väriä, se painetaan ja vedostetaan värillisenä, mikäli et ole tilannut siihen korjausta. Myös värisivun toinen puoli painetaan aina värikoneella.
Mustavalkoisena painettavat sivut vedostetaan mustavalkoisina myös PDF-vedoksessa. Painotyön lisätiedoissa pitää mainita, jos haluat verkkoversion värillisenä ja painetun kirjan sivut mustavalkoisina.
Painokoneen tulostusjälki eroaa aina pöytätulostimen jäljestä, ja esimerkiksi viiva saattaa tulostua suuremman resoluution vuoksi ohuempana. Myös painon lähettämässä pdf-vedoksessa sekä elektronisessa pdf-versiossa viivojen paksuus ja värit riippuvat aina kulloisenkin näytön tarkkuudesta, skaalaussuhteesta ja asetuksista. Näytöllä pdf:ssä olevat viivakuvat saattavat jopa kadota näkyvistä, kun sivua suurentaa tai pienentää, etenkin jos viivat on toteutettu ns. hairline-tyyppisinä. Tämä on pdf-tiedostoihin aina kuuluva ominaisuus. Tämän vuoksi onkin suositeltavaa tilata painosta printtivedos ennen kirjan painatusta varsinkin, kun julkaisussa on viivakuvia, sävypintoja tai värejä.
Mikäli epäilet tuottamiesi graafien teknistä tai visuaalista laatua tai niiden toteutus perusohjelmilla ei onnistu, kannattaa originaalit lähettää hyvissä ajoin ennen painatusta Unigrafiaan arvioitaviksi. Samalla voit pyytää hinta-arvion niiden toteutuksesta ammattigraafikon tekemänä oikeilla julkaisutyökaluilla. Taiton voi myös kokonaisuudessaan jättää ammattilaisen tehtäväksi. Taittotarjous kannattaa pyytää hyvissä ajoin, mielellään jo noin pari kuukautta ennen suunniteltua väitöspäivää.
Graafi |
kaaviokuva, diagrammi |
Resoluutio |
kuvan tarkkuus / erottelukyky |
Dpi |
kuvan tarkkuuden yksikkö, dots per inch |
Hairline |
hiusviiva, erittäin ohut viiva |
TIFF, EPS, JPEG |
painotöihin soveltuvia kuvien tiedostomuotoja |
1-bittinen mustavalkokuva |
akuva, jossa on vain mustia ja valkoisia kuvapisteitä |
Oppimispalvelut
- Julkaistu:
- Päivitetty: