Perustieteiden tohtoriohjelma

Artikkeliväitöskirja koostuu samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevistä tieteellisistä artikkeleista ja niistä laaditusta yhteenvedosta. Artikkelikokonaisuutta suunniteltaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että tohtorin tutkinto voidaan päätoimisesti opiskellen suorittaa neljässä vuodessa.

Väitöskirjaan sisällytettävät artikkelit on julkaistu tai lähetetty julkaistavaksi asianomaisen tieteenalan arvostetulla foorumilla (esimerkiksi tieteellinen sarja, konferenssijulkaisu tai muu teos), jossa on käytössä tieteellinen vertaisarviointikäytäntö (peer review). Väitöskirjaan voidaan sisällyttää myös artikkeleita, joita ei ole vielä hyväksytty julkaistavaksi.

Artikkeleihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Samaa julkaisua voidaan käyttää usean eri opiskelijan väitöskirjassa, mikäli tekijöiden oma osuus julkaisussa on osoitettavissa. Taiteiden alalla väitöskirja voi sisältää myös yhteisproduktioita, jos tekijällä on niissä itsenäinen osuus. 

Väitöskirjaan vaadittavien artikkeleiden määrälle ei ole asetettu muodollisia vaatimuksia, sillä lukumäärä riippuu artikkeleiden laajuudesta, tieteellisestä merkittävyydestä ja tasosta sekä opiskelijan oman osuuden painoarvosta julkaisuissa. Asiaan vaikuttavat oman tieteenalasi käytännöt sekä tutkimuksesi erityispiirteet, ja siitä kannattaa keskustella vastuuprofessorin kanssa. Alla on esimerkkejä eri laitosten aiemmista väitöskirjoista.

Artikkeliväitöskirjan yhteenvedossa kuvataan tutkimusongelma, tutkimuksen tavoitteet sekä käytetyt menetelmät ja esitetään yhteenveto tärkeimmistä uusista tutkimustuloksista sekä arvio työn merkityksestä tieteenalalla. Yhteenveto muodostaa itsenäisen kokonaisuuden, joka antaa kokonaiskuvan väitöstutkimuksen sisällöstä. Yhteenveto sisältää luettelon väitöskirjaan sisältyvistä erillisjulkaisuista sekä kuvaa väittelijän itsenäisen työn osuuden erillisjulkaisujen sisällöstä. Yhteenvedossa on kerrottava selkeästi väitöskirjan erityinen tieteellinen kontribuutio.

Monografia on yhtenäinen kokonaisuus, joka perustuu väittelijän työhön, ja on väittelijän itsensä kirjoittama. Monografiassa voidaan viitata myös asiaan liittyviin väittelijän omiin julkaisuihin.

Väitöskirjassa kuvataan tutkimusongelma, tutkimuksen tavoitteet, käytetyt menetelmät ja saadut tulokset sekä esitetään yhteenveto tärkeimmistä uusista tutkimustuloksista ja arvio työn merkityksestä tieteenalalla.

Tutkimuspaperiväitöskirja koostuu tieteellisistä esseistä ja kokoavasta yhteenveto-osasta. Esseiden ja yhteenvedon tulee käsitellä yhtenäistä tieteellistä ongelmaa tai ongelmakokonaisuutta siten, että tekijän oma kokonaissuoritus vastaa väitöskirjalle asetettuja vaatimuksia. Esseekokonaisuutta suunniteltaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että tohtorintutkinto voidaan päätoimisesti opiskellen suorittaa neljässä vuodessa.

Jokaisen esseen tulee erikseen tarkasteltuna sisältää uusia tuloksia tai näkökohtia. Esseiden tulee ensisijaisesti perustua tekijän omaan tutkimustyöhön, mutta myös yhteisesseitä voidaan hyväksyä väitöskirjan osaksi, jos väittelijällä on niissä selvästi osoitettu itsenäinen osuus. Väitöskirjaan vaadittava esseiden lukumäärä riippuu niiden laajuudesta ja tieteellisestä merkittävyydestä ja tasosta sekä tekijän oman osuuden painoarvosta esseissä. 

Yhteenveto-osassa kuvataan tutkimusongelma, tutkimuksen tavoitteet sekä käytetyt menetelmät ja esitetään yhteenveto tärkeimmistä uusista tutkimustuloksista sekä arvio työn merkityksestä tieteenalalla. Yhteenveto sisältää kuvauksen väittelijän itsenäisen työn osuudesta esseissä.