Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon tutkintosääntö korvasi 1.8.2021 voimaan tullessaan korkeakoulukohtaiset tutkintosäännöt.
Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa 27.5.2013. Täydennetty 9.9.2013, 2.2.2015, 20.11.2017 ja 9.4.2018.
Muutos 6§ ja 10§ Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitean päätöksellä 19.5.2020. Päätös on voimassa 1.8.2020 alkaen.
1 Yleisiä säännöksiä
1 § Tehtävä
Aalto-korkeakoulusäätiön sääntöjen 3 §:n mukaisena yksikkönä Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu, jäljempänä korkeakoulu, toimii teknistieteellisellä koulutusalalla. Korkeakoulu harjoittaa alojensa tieteellistä tutkimusta ja antaa siihen yhdistyvää ylintä tutkinto-opetusta sekä tukee aloihinsa liittyvää Aalto-yliopiston täydennyskoulutusta ja yhteiskunnallista palvelutoimintaa Aalto-yliopiston strategisten linjausten mukaisesti. Korkeakoulun erityisenä tehtävänä on luoda tieteellistä pohjaa alojensa teknologioiden uudistamiselle, uudistaa aloihinsa liittyviä teknologioita ja kouluttaa alojensa näkemyksellisiä osaajia. Tehtäväänsä suorittaessaan korkeakoulun tulee toimia tiiviissä vuorovaikutuksessa Aalto-yliopiston muiden korkeakoulujen kanssa.
Korkeakoulussa annetaan perus-, jatko- ja aikuiskoulutusta.
Korkeakoulussa voidaan suorittaa jäljempänä 2 §:ssä mainittuja tutkintoja sekä niihin kuulumattomia erillisiä opintoja ja opintokokonaisuuksia.
2 § Tutkinnot
Korkeakoulussa voidaan suorittaa
1. alempana korkeakoulututkintona tekniikan kandidaatin tutkinto;
2. ylempänä korkeakoulututkintona diplomi-insinöörin tutkinto;
3. jatkotutkintoina tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkinnot.
Tutkinnot suoritetaan siten kuin yliopistojen tutkinnoista 19. päivänä elokuuta 2004 annetussa valtioneuvoston asetuksessa (794/2004) myöhempine muutoksineen (tutkintoasetus) säädetään ja Aalto-yliopiston yleisissä opetusta ja opiskelua koskevissa säännöissä sekä tässä säännössä määrätään.
Jatkotutkintoina korkeakoulussa suoritetaan pääsääntöisesti tekniikan tohtorin tutkintoja. Jatkotutkintojen suorittamisesta säädetään Aalto-yliopiston yleisissä opetusta ja opiskelua koskevissa säännöissä.
Tässä tutkintosäännössä jäljempänä tarkoitetaan alemmalla korkeakoulututkinnolla vain alempaa yliopistollista korkeakoulututkintoa ja ylemmällä korkeakoulututkinnolla vain ylempää yliopistollista korkeakoulututkintoa.
3 § Tutkintoon johtavan koulutuksen järjestäminen
Alempiin ja ylempiin korkeakoulututkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina koulutusohjelmina.
Tutkintoon johtava koulutus voidaan toteuttaa yhteistyönä yhden tai useamman Aalto-yliopiston korkeakoulun tai muun yliopiston kanssa.
4 § Opiskelijavalinta ja opinto-oikeus
Opiskelijat otetaan suorittamaan alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa tai jatkotutkintoja siten kuin opiskelijavalinnoista on erikseen säädetty.
Opiskelija, joka on otettu suorittamaan sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa, voi aloittaa ylemmän korkeakoulututkinnon opinnot suoritettuaan ensin kandidaatin tutkinnon.
Tutkinto-opiskelijalla voi olla kerrallaan voimassa vain yksi jatko-opinto-oikeus samaan koulutusalaan.
Opiskelijat, joilla ei ole tutkinnonsuoritusoikeutta Aalto-yliopistossa, voivat suorittaa korkeakoulussa erillisiä opintoja haettuaan ensin niitä koskevan suoritusoikeuden korkeakoulun erikseen määräämällä tavalla.
2 Alempi korkeakoulututkinto
5 § Alemman korkeakoulututkinnon tavoitteet
Tekniikan kandidaatin tutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle
1. koulutusohjelman perus- ja pääaineopinnoissa laaja perusteiden tuntemus helposti tunnistettavalla, kansainvälisesti tunnetulla teknistieteellisellä alalla;
2. valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin;
3. edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen;
4. edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; sekä
5. riittävä viestintä- ja kielitaito.
Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen sekä alan käytäntöihin.
Ensimmäisessä momentissa esitettyjä tavoitteita täsmennetään koulutusohjelmakohtaisesti opetussuunnitelmassa.
6 § Alemman korkeakoulututkinnon laajuus ja rakenne
Alemman korkeakoulututkinnon laajuus on 180 opintopistettä.
Uudet Aalto-yliopiston alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon tutkintorakenteet (voimassa 1.8.2020 alkaen)
Alempaan korkeakoulututkintoon johtavat opinnot koostuvat
1. perusopinnoista (65-70 op.);
2. pääaineen opinnoista (60-65 op.);
3. sivuaineen opinnoista (20-25 op.); sekä
4. vapaasti valittavista opinnoista (25-30 op.).
Perusopintojen ja pääaineen yhteislaajuuden tulee olla 130 op sekä sivuaineen ja vapaasti valittavien opintojen yhteisen laajuuden 50 op.
Pääaineen opinnot sisältävät kandidaatintyön (yhteensä 10 opintopistettä).
7 § Alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen
Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava edellä 6 §:ssä tarkoitetut opinnot.
Tutkintoon sisältyvät opinnot määritellään tutkintovaatimusten mukaisessa henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa.
Opiskelijan on osoitettava saavuttaneensa tutkinnolle, opinnoille ja kandidaatintyölle asetetut tavoitteet sekä 13 §:ssä määritellyn kielitaidon. Lisäksi opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte.
8 § Opinnäyte
Kandidaatintyö tehdään kandidaattiseminaarin yhteydessä.
Opiskelija laatii kandidaatintyön koulusivistyskielellään pääaineen alaan liittyvästä aiheesta. Opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, voi kirjoittaa kandidaatintyönsä englanniksi. Opiskelija voi myös kandidaattiseminaarin vastuuopettajan suostumuksella perustellusta syystä laatia kandidaatintyönsä englannin kielellä. (Täydennys 2.2.2015)
Kandidaatintyö on julkinen opinnäyte. Se on pidettävä nähtävissä korkeakoulussa.
Korkeakoulu antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita kandidaatintyöstä ja kandidaatintyön käsittelystä.
3 Ylempi korkeakoulututkinto
9 § Ylemmän korkeakoulututkinnon tavoitteet
Diplomi-insinöörin tutkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on
1. perehdyttää opiskelija syvällisesti koulutusohjelman pääaineen alaan ja antaa valmiudet ymmärtää oman alansa haasteet käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta;
2. antaa opiskelijalle edellytykset toimia työelämässä alansa asiantuntijana ja kehittäjänä;
3. antaa opiskelijalle valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien itsenäiseen soveltamiseen;
4. antaa opiskelijalle valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen sekä
5. antaa opiskelijalle kieli- ja viestintätaidot, jotka mahdollistavat oman alan tieteellisen kehityksen seuraamisen ja teknillistieteelliseen keskusteluun osallistumisen.
Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen sekä teknillistieteellistä asiantuntijuutta edellyttävien tehtäväalueiden käytäntöihin.
10 § Ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus ja rakenne
Ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus on 120 opintopistettä.
Uudet Aalto-yliopiston alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon tutkintorakenteet (voimassa 1.8.2020 alkaen)
Ylempään korkeakoulututkintoon johtavat opinnot koostuvat
1. opinnäytteestä (30 op.),
2. pääaineopinnoista (55-65 op.) sekä
3. vapaasti valittavista opinnoista(25-35 op.)
Pääaineen opinnot ja opinnäyte kuuluvat syventäviin opintoihin.
Koulutusohjelmaan voi sisältyä pakollinen sivuaine (20-25 op.), jolloin pääaineen laajuus on 40-45 op.
Kansainvälisenä yhteistyönä toteutettavien ohjelmien rakenne voi perustellusta syystä poiketa edellä esitetystä.
11 § Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen
Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava edellä 10 §:ssä tarkoitetut opinnot.
Tutkintoon sisältyvät opinnot määritellään tutkintovaatimusten mukaisessa henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa.
Opiskelijan on osoitettava saavuttaneensa tutkinnolle, opinnoille ja opinnäytteelle asetetut tavoitteet sekä 13 §:ssä tarkoitetun kielitaidon. Opiskelijan on lisäksi kirjoitettava kypsyysnäyte.
12 § Opinnäyte
Diplomityö tehdään koulutusohjelman syventäviin opintoihin liittyvästä aiheesta.
Diplomityön aihetta voidaan hakea, kun ylemmästä korkeakoulututkinnosta on suoritettu vähintään 60 opintopistettä.
Diplomityön aiheen ja kielen korkeakoulu vahvistaa opiskelijan hakemuksesta sekä nimi nimittää diplomityölle valvojan ja yhden tai kaksi ohjaajaa. Diplomityön valvojan tulee kuulua Aalto-yliopiston johtosäännön 16 §:ssä tarkoitettuun professorikuntaan. Erityisestä syystä valvojana voi dekaanin päätöksellä toimia myös korkeakoulun muu professori tai lehtoriurajärjestelmään nimitetty yliopistonlehtori tai vanhempi yliopistonlehtori. Työn ohjaajalla tulee olla vähintään ylempi korkeakoulututkinto.
Diplomityön hyväksytty aihe on voimassa yhden vuoden. Jos diplomityötä ei esitetä tarkastettavaksi vuoden kuluessa, opiskelijan tulee hakea korkeakoululta diplomityön aihetta uudelleen.
Diplomityöhön sisältyy seminaariesitelmä tai vastaava esittelytilaisuus.
Diplomityön arvostelemista ja hyväksymistä on pyydettävä kirjallisesti korkeakoululta.
Diplomityö on julkinen opinnäyte. Se on pidettävä nähtävissä korkeakoulussa.
Korkeakoulu antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita diplomityöstä ja diplomityön käsittelystä.
4 Alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa koskevat yhteiset säännökset
13 § Kielitaito
Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:
1. suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä
2. vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.
Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan 1 momentin 2 kohdassa edellytetyn kielitaidon.
Korkeakoulu voi vain erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan.
Jos alempaa korkeakoulututkintoa suorittavalta opiskelijalta ei vaadita 1 momentin 1 kohdan mukaisen kielitaidon osoittamista 2 momentin perusteella tai hänet on vapautettu sen kotimaisen kielen taidon osoittamisen osalta, jossa hänen on osoitettava tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito, opiskelijan tulee suorittaa 2 opintopisteen laajuiset kieliopinnot valitsemassaan kielessä.
14 § Suomen ja ruotsin kielen taidon osoittaminen
Edellä 13 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella vaadittava erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan osoittava kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä.
Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää korkeakoulututkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä.
Edellä 13 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella vaadittava tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen yliopiston tai korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä.
Kun opiskelijalta ei vaadita 13 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, korkeakoulu määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen.
15 § Vieraan kielen taidon osoittaminen
Opiskelijan tulee osoittaa 13 §:n 1 momentin 2 kohdan vaatimukset täyttävä yhden opetussuunnitelmaan sisältyvän vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito.
Opiskelijalta edellisen momentin perusteella vaadittava kielitaito osoitetaan suorittamalla vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä.
16 § Muut opinnot
Alempaan korkeakoulututkintoon voi sisältyä asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua ja ylempään korkeakoulututkintoon voi sisältyä asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelun sisällöstä ja laajuudesta määrätään opetussuunnitelmassa.
5 Jatkokoulutus (9.4.2018)
Kappale 5 ja sen sisältämät pykälät 17-27 on poistettu 9.4.2018 Insinööritieteiden akateemisten asian komiteassa tehdyllä päätöksellä.
6 Erinäiset säännökset
28 § Ohjelman johtaja
Koulutusohjelman johtaja vastaa ohjelman suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista ja kehittämisestä.
29 § Koulutusohjelman opetussuunnitelma
Koulutusohjelman opetussuunnitelma on kokonaisesitys ohjelman tavoitteista ja toimenpiteistä, joita noudattaen ohjelma toteutetaan.
Koulutusohjelman opetussuunnitelma sisältää ainakin:
1. koulutusohjelman osaamistavoitteet sekä tieteelliset ja ammatilliset valmiudet;
2. opintokokonaisuudet ja niiden osaamistavoitteet sekä
3. kunkin kurssin nimen, laajuuden opintopisteinä, ajoituksen, osaamistavoitteet, olennaisen sisällön, opetusmenetelmät, opetuskielen, arviointimenetelmät, arvosteluasteikon, vastuuopettajan ja vastaavan laitoksen tai vastaavan yksikön.
30 § Opintosuoritusten arviointi
Opintosuoritusten arvioinnissa käytetään opetussuunnitelmassa määriteltyjä arviointimenetelmiä.
Jos opetussuunnitelmassa määritelty kurssin arviointimenetelmä on kirjallinen tai suullinen kuulustelu, sen suoritusmahdollisuus on järjestettävä ainakin kahdesti vuodessa. Tällöin opetussuunnitelmasta poistettavasta kurssista järjestetään suoritusmahdollisuuksia ainakin seuraavan lukuvuoden ajan.
Korkeakoulu voi edellyttää opiskelijan osallistuvan uudelleen kurssin opetukseen, mikäli opiskelija on yrittänyt kaksi kertaa kurssin suoritusta ilman hyväksyttyä arvosanaa.
Opiskelijan tulee ilmoittautua kokeeseen.
31 § Opintojen ohjaus
Jokaisella alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa opiskelevalla opiskelijalla tulee olla hänen opintojaan ohjaava tuutoriopettaja, jonka korkeakoulu nimeää. Tuutoriopettajalla tulee olla ylempi korkeakoulututkinto.
Osana opintojen ohjausta jokaisen alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa opiskelevan opiskelijan tulee tehdä henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS), jonka korkeakoulu vahvistaa. HOPS on opiskelijan itselleen laatima suunnitelma opintojen sisällöistä, laajuudesta ja kestosta. HOPS laaditaan opetussuunnitelman pohjalta.
Opintojen ohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijan opiskeluvalintojen tekemistä, opintojen sujuvaa etenemistä suunnitellussa aikataulussa ja urasuunnittelua.
32 § Opintojen hyväksilukeminen
Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan lukea hyväkseen toisessa Aalto-yliopiston korkeakoulussa tai muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan vastaavia opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Korkeakoulu päättää asiasta kirjallisen hakemuksen perusteella.
33 § Arvosanat
Alemmissa ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa sekä jatkotutkinnoissa käytetään hyväksytysti osoitetuista tiedoista arvosanoja 1-5. Edellä mainittuja arvosanoja käytetään myös hyväksytystä kandidaatintyöstä ja diplomityöstä. Lisäksi perustellusta syystä voidaan opetussuunnitelmassa asianomaisella huomautuksella varustettujen kurssien osalta käyttää hyväksytysti osoitetuista tiedoista arvosanaa hyväksytty.
Jos opiskelija on osoittanut alempaan tai ylempään tutkintoon sisältyvillä opintosuorituksillaan erinomaisia tietoja ja opinnäytteessään erityistä kypsyneisyyttä ja arvostelukykyä, voidaan asianomaista tutkintoa koskevassa tutkintotodistuksessa mainita, että tutkinto on suoritettu erinomaisesti. Maininnan antamisesta päättää korkeakoulu. Maininta voidaan antaa, jos tutkintoon kuuluvien kurssien (pois lukien opinnäyte) opintopistemäärillä painotettu keskiarvo ja opinnäytteen arvosana ovat vähintään 4,0.
34 § Opintosuoritusten voimassaolo
Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon voi sisällyttää yleensä enintään seitsemän vuotta vanhoja opintosuorituksia. Perustellusta syystä tätä pidemmästä opintosuoritusten voimassaolosta päättää korkeakoulu.
Tutkintoon kuuluvat pakolliset kieliopinnot ovat voimassa toistaiseksi.
35 § Voimaantulo
Tämä tutkintosääntö tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2013.
Myöhemmin tehdyt täsmennykset tulevat heti voimaan.
36 § Siirtymäsäännökset
Ennen tämän tutkintosäännön voimaantuloa alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan hyväksytty saa 31. päivään lokakuuta 2016 asti opiskella kandidaatin tutkintoon johtavia opintoja ja alempaa ja ylempää tai pelkkää ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan hyväksytty saa 31.10.2017 asti opiskella diplomi-insinöörin tutkintoon johtavia opintoja Insinööritieteiden korkeakoulun 6. päivänä kesäkuuta 2011 hyväksytyn tutkintosäännön mukaisessa tutkintorakenteessa. Tämän jälkeen opiskelija siirretään ilman eri hakemusta opiskelemaan tässä tutkintosäännössä määritellyn tutkintorakenteen mukaisesti. Ennen tämän tutkintosäännön voimaantuloa opintonsa aloittaneet siirtyvät opiskelemaan ylempää korkeakoulututkintoa vastaavaan tai lähinnä vastaavaan ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan ohjelmaan tai sen pääaineeseen.
Ennen tämän tutkintosäännön voimaantuloa sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan hyväksytyt voivat hakemuksesta siirtyä opiskelemaan tämän tutkintosäännön mukaisesti korkeakoulun tarkemmin määräämällä tavalla.
Ne tohtoriopiskelijat, jotka ovat saaneet opinto-oikeuden filosofian tohtorin tutkintoon ennen 1.8.2013, voivat suorittaa filosofian tohtorin tutkinnon.