Aalto-yliopiston opetuksesta vastaava vararehtori on hyväksynyt 14.7.2021 seuraavat ohjeet, jotka tulevat voimaan 1.8.2021.
Yliopistolain (44 §:n) ja Aalto-yliopiston yhteisten opetusta ja opiskelua koskevien sääntöjen (36§:n) perusteella annetaan seuraavat hyväksilukuohjeet:
1 Ohjeiden tarkoitus ja soveltaminen
Näiden ohjeiden tarkoituksena on mahdollistaa opiskelijalle hänen muualla hankkimansa osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen osaksi tutkintoa ja sujuvoittaa tutkinnon suorittamista ja uuden oppimiseen tähtääviä opintoja. Näitä ohjeita sovelletaan osaamisen hyväksilukemiseen ja opinnollistamiseen Aalto-yliopiston tutkintoihin.
Ohjeita ei sovelleta opintoihin sellaisessa opetuksessa, jota Aalto-yliopisto järjestää yhteistyössä toisen yliopiston tai muun korkeakoulun kanssa tai hankkii toiselta yliopistolta tai muulta korkeakoululta (yliopistolaissa tarkoitettu opetusyhteistyö) (kts. luku 4.5). Ohjeita sovelletaan rajoitetusti yhteis- tai kaksoistutkinnoissa suoritettaviin opintoihin. Ohjeita sovelletaan rajoitetusti Aalto-yliopistossa suoritettuihin opintoihin (kts. luku 4.4).
Koulutusohjelmia koskevia kohtia sovelletaan myös tohtoriohjelmiin, jollei erikseen toisin mainita.
2 Osaamisen hyväksilukemiseen liittyvät määritelmät
Hyväksilukemisella tarkoitetaan opintojen, harjoittelun, työkokemuksen tai osaamisen hyväksymistä osaksi suoritettavaa tutkintoa tai kurssia, pakollisiin tai valinnaisiin opintoihin (Korkeakoulusanasto (2005)).
Osaamisen tunnistamisella tarkoitetaan menettelyä, jolla selvitetään opiskelijan esittämien asiakirjojen ja muiden mahdollisten selvitysten perusteella hänen osaamisensa sekä muut lähtökohtansa suhteessa taito- tai osaamisvaatimuksiin.
Osaamisen tunnustamisella tarkoitetaan menettelyä, jossa opiskelijan muualla hankittu ja osoitettu osaaminen hyväksytään osaksi tutkintoa korvaamalla tai sisällyttämällä.
Korvaaminen tarkoittaa tutkintovaatimuksiin kuuluvien opintojen korvaamista muualla suoritetuilla opinnoilla tai muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa osoitetulla osaamisella. Korvaaminen edellyttää sisällöllistä vastaavuutta ja sitä, että opinnot tai muu osaaminen ovat samantasoisia kuin korvattavat opinnot.
Sisällyttäminen tarkoittaa muualla suoritettujen opintojen tai muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa osoitetun osaamisen liittämistä osaksi tutkintoa esimerkiksi vapaasti valittaviin opintoihin. Tällöin ei edellytetä sisällöllistä vastaavuutta tiettyyn tutkintovaatimusten kohtaan. Opintojen tai muun osaamisen on kuitenkin oltava tasoltaan tutkintovaatimusten mukaisia ja tutkinnon osaamistavoitteiden tulee täyttyä.
Osaamisen opinnollistamisella tarkoitetaan näissä ohjeissa muun kuin muodollisessa koulutuksessa osoitetun osaamisen hyväksilukua tai muuta hyväksymistä osaksi tutkintoa.
Näissä yleisissä ohjeissa hyväksilukemisella tarkoitetaan sekä korvaamista että sisällyttämistä, ellei toisin mainita.
3 Osaamisen hyväksilukemisen periaatteet
Hyväksilukumahdollisuuden taustalla ovat osaamisperustaiset tutkintovaatimukset ja opetussuunnitelmat, joissa kuvataan riittävän tarkasti tutkinnon, koulutusohjelman, opintokokonaisuuksien ja kurssien osaamistavoitteet.
Opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen yhteydessä selvitetään, onko opiskelijalla jo tutkintoon sopivaa osoitettavissa olevaa osaamista. Opiskelijoita ohjataan hakemaan hyväksilukua silloin kun hän joutuisi muutoin kertaamaan jo osoitettua osaamista.
Osaamisen hyväksiluvun edellytyksenä on aina, että osaaminen on tutkinnolle ja sen hyväksiluettavalle osalle kuten kurssille asetettujen tavoitteiden mukaista. Hyväksiluettava osaaminen ei saa olla päällekkäistä tutkintoon jo tehtyjen suoritusten tai hyväksiluetun osaamisen kanssa. Opiskelijan on pystyttävä todentamaan osaamisensa siten, että osaamista pystytään arvioimaan. Hyväksiluvun kannalta ei ole merkitystä sillä, sisältyykö hyväksiluettu osaaminen jo johonkin toiseen tutkintoon.
Tutkintoihin voidaan hyväksilukea enintään yhtä vanhoja opintoja tai muulla tavoin osoitettua osaamista, kuin mikä on kyseisen Aalto-yliopiston tutkinnon opintosuorituksille määritelty voimassaoloaika (määritellään tutkintosäännössä). Kuitenkin erityisestä syystä voidaan hyväksilukea vanhempia opintoja tai vanhempaa muulla tavoin osoitettua osaamista.
Tutkinnon myöntäminen Aalto-yliopistosta edellyttää pääsääntöisesti, että vähintään puolet opinnoista, mukaan lukien opinnäyte ja opinnäytteen alaan perehtyneisyyden osoittaminen kypsyysnäytteellä, on suoritettu kyseisen opiskelijan koulutusohjelman opetussuunnitelman mukaisesti. Jatkotutkinnoissa opinnäyte on tosiasialliselta laajuudeltaan yli puolet opinnoista, joten tohtorikoulutuksen opintopisteytettyjen opintojen hyväksiluetun osan kokoa ei ole rajoitettu.
Pääsäännöstä poiketen siirto-opiskelijoiden tutkinnoissa hyväksiluettu osa tutkinnosta voi olla suurempi kuin puolet. Tutkintoihin ei tällöinkään voida hyväksilukea opinnäytteitä eikä kypsyysnäytteitä opinnäytteen alaan perehtyneisyyden osoittamisen osalta. Siirto-opiskelijan siirron perusteena olevat aiemmat opinnot hyväksiluetaan mahdollisimman täysimääräisesti tutkintorakenteen ja tutkinnon osaamistavoitteiden sen mahdollistaessa.
4 Muodollisessa koulutuksessa suoritettujen opintojen hyväksilukeminen
Aalto-yliopiston tutkinto-opiskelija voi hyväksilukea osaksi suoritettavaa tutkintoa muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja, jotka täyttävät suoritettavan tutkinnon ja koulutusohjelman osaamistavoitteet.
Hyväksiluettavien opintojen on oltava tutkintovaatimusten ja opetussuunnitelmien kannalta relevantteja ja riittävän tasoisia.
Sivuaine hyväksiluetaan noudattaen kunkin Aallon korkeakoulun opetussuunnitelmassa määriteltyjä vaatimuksia. Pääsääntöisesti sivuaineena sisällytettävien opintojen tulee olla muun kotimaisen tai ulkomaisen korkeakoulun tarjoama valmis tai muutoin hyväksymä kokonaisuus.
Korvaamisessa kurssin tulee täyttää korvattavan kurssin osaamistavoitteet. Korvaava kurssi voi olla opintopistelaajuudeltaan vastaava, laajempi tai korkeintaan 20% korvattavaa kurssia suppeampi. Alle 5 opintopisteen laajuinen kurssi voidaan kuitenkin korvata korkeintaan yksi (1) opintopistettä suppeammalla kurssilla. Opintotietorekisteriin kirjataan Aallon korvattava kurssi, tutkintovaatimuksissa määritetyn laajuisena, merkinnällä hyväksiluettu. Yhden kurssin korvaamista voi hakea myös useammalla muualla suoritetulla kurssilla. Tässäkin tapauksessa korvattava kurssi kirjataan tutkintovaatimuksissa määritetyn laajuisena.
Kurssi voidaan korvata myös osittain. Hyväksilukuhakemuksen käsittelyn lopputulema voi olla se, että kurssia ei ole mahdollista kokonaisuudessaan korvata, mutta opettajan kanssa sovittavalla lisänäytöllä kurssista voi saada suoritusmerkinnän. Osaamisen näyttönä voi olla esimerkiksi suullinen tai kirjallinen tentti, essee, portfolio tai harjoitustyö. Osin korvattua kurssisuoritusta ei merkitä hyväksilukuna opintotietorekisteriin, vaan opiskelija saa siitä tavallisen kurssisuoritusmerkinnän. Tällaiset suoritukset eivät siten summaudu osaksi hyväksiluettuja opintoja eikä niitä huomioida hyväksiluettujen opintojen enimmäismäärässä.
4.1 Ammattikorkeakoulussa suoritettujen opintojen hyväksiluku
Ammattikorkeakoulussa suoritetuilla opinnoilla voi hakea korvaavuuksia osaamistavoitteiden täyttyessä. Ammattikorkeakoulutasoisia opintoja voidaan sisällyttää ensisijaisesti sekä kandidaatti- että maisteritutkintojen vapaasti valittaviin opintoihin.
Kandidaattitutkintoon on mahdollista sisällyttää sivuaineeksi ammattikorkeakouluissa suoritettu kokonaisuus. Maisteritutkintoon voi sisällyttää sivuaineena ainoastaan osana ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suoritetun syventävien opintojen tasoisen kokonaisuuden. Maisteritutkintoon ei ole sivuaineeksi mahdollista sisällyttää kandidaattitasoista ammattikorkeakoulussa suoritettua kokonaisuutta.
4.2 Hyväksiluku maisteritutkintoon hakukelpoisuuden antaneesta tutkinnosta
Maisteritutkintoon ei voida hyväksilukea opintoja alemmasta korkeakoulututkinnosta, joka on ollut maisterivaiheen valinnassa hakukelpoisuuden tuottanut tutkinto.
Maisteritutkintoon voidaan hyväksilukea opintoja maisterivaiheen valinnassa hakukelpoisuuden tuottaneesta maisteritutkinnosta, joka sisältää myös alempaa korkeakoulututkintoa vastaavat opinnot. Tällaisessa tapauksessa on mahdollista hyväksilukea ainoastaan maisteritutkinnon tasoisia opintoja.
Hakukelpoisuuden tuottaneen tutkinnon ulkopuolisia, hakuvaiheen soveltuvuusarvioinnissa huomioituja opintoja voidaan hyväksilukea maisteritutkintoon.
4.3 Pakollisten kieliopintojen hyväksiluku
Pakollisilla kieliopinnoilla tarkoitetaan tässä Valtioneuvoston asetuksen yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista (VnA 794/2004 myöh. muutoksineen) 6§:ssä määriteltyjen kotimaisten ja vähintään yhden vieraan kielen taidon vaatimusta, joka opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa.
Tutkintoasetuksen 6 §:ssä mainittu alakohtaisuuden vaatimus osaamistavoitteena tarkoittaa kaikilla Aallon koulutusaloilla (kauppatieteet, taiteet ja tekniikka) ensisijaisesti yleistä valmiutta toimia ja viestiä asiantuntijana alallaan. Hyväksiluettavien kieliopintojen ei tarvitse olla samalla koulutusalalla suoritettuja.
4.4 Aallossa toisessa koulutusohjelmassa suoritettujen opintojen hyväksiluku
Toisessa Aalto-yliopiston koulutusohjelmassa suoritettuja opintoja voidaan pääsääntöisesti ottaa osaksi suoritettavaa tutkintoa ilman hyväksilukumenettelyä.
Opinnot hyväksytään osaksi suoritettavaa tutkintoa ilman hyväksilukumenettelyä henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti tilanteissa, joissa opiskelija:
- suorittaa yksittäisiä kursseja tai sivuaineen Aalto-yliopiston toisessa korkeakoulussa tai yksikössä (esimerkiksi sisäisen liikkuvuuden opinto-oikeudella, Aalto-yliopiston avoimen yliopiston kurssit);
- vaihtaa hakukohdetta/koulutusohjelmaa tekniikan alan sisällä kesken kandidaattiopintojen
- vaihtaa kesken kandidaattiopintojen hakukohdetta tekniikan alan sisällä pääsykokeiden kautta
Opinnot hyväksytään osaksi suoritettavaa tutkintoa hyväksilukumenettelyä käyttäen tilanteissa, joissa opiskelija:
- on valittu siirto-opiskelijaksi Aalto-yliopiston sisältä eri koulutusalalle (kyseessä on hyväksilukuasia, koska tavoitetutkinto vaihtuu)
- on suorittanut jo yhden tutkinnon Aalto-yliopistossa ja suorittaa toista tutkintoa Aalto-yliopistossa (esimerkiksi kauppatieteen kandidaatin tutkinto -> tekniikan kandidaatin tutkinto; tekniikan kandidaatin tutkinto -> tekniikan kandidaatin tutkinto).
- suorittaa samanaikaisesti kahta tutkintoa Aalto-yliopistossa (esimerkiksi DI ja KTM).
4.5 Hyväksiluetut opinnot kaksois- ja yhteistutkinnoissa
Kaksois- ja yhteistutkinnoissa toisessa yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettaviin koulutusohjelman opetussuunnitelman mukaisiin opintoihin sovelletaan rajoitetusti hyväksilukua koskevia ohjeita. Kaksois- ja yhteistutkinnoissa toisessa yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettavat koulutusohjelman opetussuunnitelman mukaiset opinnot voivat siten olla enemmän kuin puolet tutkinnosta.
Jos opiskelija haluaa osaksi tutkintoaan opetussuunnitelmaan kuulumattomia opintoja, asia käsitellään soveltuvin osin hyväksilukumenettelyä käyttäen.
5 Muulla tavoin hankitun osaamisen hyväksilukeminen
Aalto-yliopiston tutkinto-opiskelija voi hyväksilukea osaksi tutkintoaan myös muutoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankittua osaamista, joka täyttää suoritettavan tutkinnon ja koulutusohjelman osaamistavoitteet. Muita kieliopintoja kuin edellä 4.3 mainittuja pakollisia kieliopintoja voidaan kuitenkin hyväksilukea vain korkeakoulutasoisessa muodollisessa koulutuksessa hankitulla osaamisella.
Opinnollistettavaa osaamista voi syntyä muodollisen koulutuksen ulkopuolella esimerkiksi omaehtoisen opiskelun kautta, luottamustoimissa, harrastuksissa tai työelämässä. Keskeisessä roolissa ovat kokemuksen kautta opitut tiedot ja taidot, ei pelkkä kokemus.
Osaamisen todentamisessa voidaan käyttää todistuksia, tenttejä, portfolioita, esseitä, haastatteluja tai muita soveltuvia menettelyjä. Arvioitsija päättää, mikä menettely soveltuu parhaiten osaamisen todentamiseen. Muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen arvioimisen keinoja voidaan käyttää myös muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen hyväksilukemisessa täydentävästi.
Muuten kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen tunnistamisessa noudatetaan Aalto-yliopistossa pääosin kahta vaihtoehtoista toimintamallia:
1. Kun opiskelija tunnistaa saavuttaneensa jonkin Aallon kurssin osaamistavoitteet muualla kuin muodollisessa koulutuksessa, voi opiskelija hakea kurssin hyväksilukua. Silloin opiskelijan hankkimaa osaamista verrataan korvattaviksi esitettyjen kurssien osaamistavoitteisiin ja opiskelijalta voidaan edellyttää kirjallisen dokumentoinnin lisäksi näyttöä osaamisestaan. Lisänäyttönä voi olla esimerkiksi suullinen tai kirjallinen tentti, essee, portfolio tai harjoitustyö.
Kurssit, joista opiskelijalle myönnetään suoritusmerkintä sillä perusteella, että opiskelija on aiemmissa opinnoissaan tai aiemmin muussa kuin muodollisessa koulutuksessa tavoittanut osan kurssin osaamistavoitteista, ja täydentää suoritusta kurssin vastuuopettajalle, eivät summaudu osaksi hyväksiluettavia opintoja (jolloin niitä ei koske sääntö siitä, että vain puolet tutkinnoista voidaan hyväksilukea).
2. Aalto-yliopisto tunnistaa joitakin vakiintuneita tapoja (esimerkiksi Aalto-yhteisön luottamustoimet, harjoittelu) hankkia osaamista muodollisen koulutuksen ulkopuolella. Tällaisella tavalla hankittua osaamista varten on olemassa kursseja, joista opiskelija voi kokemuksensa pohjalta hakea opintopisteitä kurssille määritetyn suorittamistavan mukaisesti. Opinnollistaminen voidaan myös tehdä ns. henkilökohtaisena suorituksena, jolloin osaamista tarkastellaan suhteessa koulutusohjelman tai tutkinnon osaamistavoitteisiin. Tällä menettelyllä mikä tahansa tutkintoon soveltuva muualla hankittu osaaminen voidaan opinnollistaa. Opinnollistamiseen henkilökohtaisena suorituksena voidaan soveltaa hyväksilukumenettelyä.
6 Hyväksilukumenettely
Läsnäoleva tutkinto-opiskelija voi hakea hyväksilukua kirjallisesti kotikorkeakoulustaan kun hyväksiluettavat opinnot on suoritettu tai muulla tavoin osoitettava osaaminen hankittu.
Hakemuksen valmistelussa ja päätöksenteossa noudatetaan ohjetta julkishallinnon esittelymenettelystä Aalto-yliopistossa (28.11.2011). Päätöksen hyväksiluvusta tekee soveltuva akateemisen henkilöstön jäsen tai toimielin. Päätöksenteko voidaan delegoida oppimispalveluiden henkilöstölle tilanteissa, joissa on olemassa käsillä olevan tapauksen kannalta relevantti ennakkopäätös tai linjaus hyväksiluvusta. Kieliopintojen hyväksiluvussa tarvittavat asiantuntijalausunnot ja linjaukset antaa Kielikeskus. Hyväksiluku merkitään opintotietorekisteriin siten, että alkuperä on näkyvissä. Myönteisessä hyväksilukupäätöksessä tulee ilmetä hyväksiluettavien opintojen laajuus opintopisteinä, arvosana ja mitä opintoja on korvattu tai mihin kokonaisuuteen opinnot on sisällytetty. Tutkinnon pakollisia toisen kotimaisen kielen kieliopintoja lukuunottamatta muualla kuin Aalto-yliopistossa suoritetut opinnot tai muu osaaminen hyväksiluetaan arvosanalla hyväksytty. Kansainvälisessä tai kotimaisessa yhteistyössä suoritettavissa kaksois- ja yhteistutkinnoissa opinnot hyväksiluetaan arvosanalla hyväksytty, jos yhteistyön ehdoista tai koulutusohjelman opetussuunnitelmasta ei muuta johdu.
Hyväksilukupäätökseen tyytymätön opiskelija voi hakea hyväksilukemista koskevaan päätökseen oikaisua siten kuin yliopistolaissa säädetään.
7 Voimaantulo ja siirtymäsäännökset
Nämä ohjeet tulevat voimaan 1.8.2021.
Ohjeiden voimaantullessa 1.8.2021 vireillä olevat hyväksilukuhakemukset käsitellään soveltuvin osin näiden ohjeiden mukaisesti.
Ennen ohjeiden voimaantuloa 1.8.2021 tehtyjä, aiempien ohjeiden mukaisesti kirjaamatta jätettyjä hyväksilukupäätöksiä voidaan merkitä opintotietorekisteriin näiden ohjeiden mukaisesti.