Yliopiston kampuksen sulkeminen olisi tehokkain energiateko? Totta vai tarua: kahdeksan väitettä energiansäästöstä

1. Kampuksen sulkeminen ja etäopiskeluun ja -työskentelyyn siirtyminen olisi paras energiansäästöteko, koska koteja lämmitetään ja sähköistetään joka tapauksessa.   

Osittain totta, jos asiaa tarkastellaan pelkästään energiankulutuksen kautta, mutta tarua opiskelijoiden ja Aalto-yhteisön hyvinvoinnin, yhteistyön ja oppimisen kannalta. Täyteen etäopiskeluun ja -työskentelyyn siirtymisestä saatiin kokemusta pandemian ajalta ja se osoittautui sekä yksilöiden että yhteisön kannalta huonoksi vaihtoehdoksi.   

Lisäksi mahdollisesta etäopiskelusta ja -työstä huolimatta kampusrakennuksia tarvitsisi sähköistää ja lämmittää jonkin verran joka tapauksessa. Pandemian aikaisen intensiivisen etätyöjakson aikana yliopiston lämpöenergian tarve ei laskenut, ja sähköenergiaa kului vain noin 10 prosenttia vähemmän.

2. Aallon datan säilyttäminen servereillä vie enemmän sähköä kuin kaikki muu sähkönkulutus yhteensä. 

Tarua. Aallon käyttämien servereiden energiankulutus vastaa karkeasti seitsemää prosenttia Aallon kokonaissähkönkulutuksesta. Tämä lukema ei kuitenkaan sisällä kolmansien osapuolten, kuten esimerkiksi Microsoftin, serverien sähkönkulutusta esimerkiksi aaltolaisten Teams-kokouksissa. Aallon serverien hukkalämmön talteenottoon tullaan myös kiinnittämään huomiota tulevaisuudessa: Uusissa Aalto Works -korttelin rakennuksissa tullaan käyttämään lämmitysenergiana Aallon keskusserverien hukkalämpöä.   

3. Valot palavat loppuun nopeammin, jos niitä napsuttelee jatkuvasti päälle ja pois. 

Totta ja tarua. Nopea edestakaisin räpsyttely kuluttaa valoja, mutta etenkin LED-valoissa käyttötunnit merkitsevät eniten. Valot kannattaa sammuttaa työhuoneesta, jos lähtee pariksi tunniksi kokoukseen, mutta ei pariksi minuutiksi, kun lähtee hakemaan kahvia.  

4. Monet valoista ovat energiatehokkaita LED-valoja, joten valojen sammuttamisella ei ole käytännön merkitystä.   

Tarua. Leditkin voivat viedä toimistoympäristössä huomattavan määrän energiaa, erityisesti suuressa mittakaavassa, koska yliopistolla valaistusta on runsaasti. Energiatehokkaankin valaistuksen oikealla käytöllä on merkitystä, kun tarpeeksi moni siihen ryhtyy. Esimerkiksi Metrokorttelissa valaistus kuluttaa noin 20 prosenttia sähköstä, vaikka kyseessä on moderni valaistusjärjestelmä. 

5. Viileämmässä sisäilmassa oleskelu on terveellistä.  

Osittain totta. Nukkuminen viileässä (+18-19 asteen lämpötilassa) on tutkitusti terveydelle hyödyllistä. Lisäksi viileämpi sisäilma pakkaskeleillä vähentää alhaisen ilman kosteuden (kuivan ilman) hengitysteille, silmille ja iholle aiheuttamaansa rasitusta. Pakkaskeleillä ulkoilma pitää vain vähän vettä sisällään. Valmiiksi kuivan ulkoilman suhteellinen kosteus laskee ilman lämmetessä, jolloin viileämmän sisäilman suhteellinen kosteus on suurempaa.  

6. Rakennuksia ei kannata tiivistää entisestään, koska silloin ne eivät hengitä ja voivat homehtua.

Tarua. Rakenteiden tiiviys on suoranainen edellytys energiataloudellisesti hallittuun ilmanvaihtoon (tulo/poisto), sisäilmaolosuhteiden hallintaan sekä lämmön talteenottoon. Nimenomaan hallitsemattomat ilmavirrat rakenteiden läpi ovat riski muun muassa kosteusvaurioille.  

7. Näyttöjen ja valojen sammuttamiseen ei kannata keskittyä, kun isompaa merkitystä saadaan rakenteellisista päätöksistä kuten lämmityksestä ja rakennusten energiatehokkuudesta.  

Totta ja tarua. Rakennusten energiatehokkuus ja sen parantaminen on tärkeä osa kokonaisenergiankäytön pienentämistä. Mitä energiatehokkaammaksi kampuksemme tulee teknisesti, sitä vaikuttavampia pienetkin säästötoimenpiteet ovat. Näihin kuuluvat myös näyttöjen ja valojen säästäväinen käyttö. Vanhan viisauden mukaan pienistä puroista kasvaa suuri joki, joka on tärkeää erityisesti silloin, kun sähköverkkomme on koetuksella.    

8. Aallossa on paljon hyödyntämätöntä hukkalämpöä esimerkiksi tutkimusinfrasta. 

Totta. Tutkimusinfran hukkalämpöjen hyödyntämiseksi on tehty ja tehdään kuitenkin jatkuvasti töitä. Esimerkkinä tästä on uuden Aalto Works -korttelin energiaratkaisu ja Väreen suuri maalämpöjärjestelmä, johon hukkalämpöä varastoidaan.  

Aalto-ylipiston tavoitteena on säästää vuodessa 15 prosenttia yliopiston kokonaisenergiankulutuksesta. Yliopisto ja Aalto-yliopistokiinteistöt Oy ovat myös kumppanina mukana valtionhallinnon yhteisessä energiansäästöön tähtäävässä Astetta alemmas -kampanjassa.