Uutiset

Yhä harvempi yliopisto-opiskelija jää kotiseudulleen Suomen suurimmissa kaupungeissa – uusi selvitys näyttää kaupunkikohtaiset erot

Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen tutkimusryhmä AlueAvain on tarkastellut Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistojen avulla yliopisto-opiskelijoiden muuttoliikkeitä Suomen suurimmissa kaupungeissa viimeisten 20 vuoden aikana. Tarkastelussa vertailtiin erikseen pääkaupunkiseudun kuntia sekä Tamperetta, Turkua ja Oulua.
Opiskelijoita kampuksella. Kuva: Henri Vogt
Kuva: Aalto-yliopisto / Henri Vogt

Opiskelijat ovat näkyvä osa yliopistokaupunkien elämää, ja näiden kaupunkien vetovoima opiskelupaikkakuntina kiinnostaa paitsi kuntapäättäjiä myös laajempaa yleisöä. Tulokset kuitenkin osoittavat, että yhä useampi yliopisto-opiskelija lähtee kotikaupungistaan muualle opiskelemaan. Pääkaupunkiseudulta muualle opiskelemaan muuttaneiden yliopisto-opiskelijoiden osuus on kasvanut tasaisesti. Vuonna 2001 vain noin 10 prosenttia uusista opiskelijoista lähti pois pääkaupunkiseudulta, kun vuonna 2021 luku oli jo yli 30 prosenttia. 

Samankaltaista kehitystä on havaittavissa myös Tampereella, Turussa ja Oulussa. Vuonna 2001 uusista opiskelijoista noin 20 prosenttia lähti Turusta ja Tampereelta muualle opiskelemaan, ja vuonna 2021 osuus oli noussut jo 40 prosentin tienoille. Oulusta muualle opiskelemaan muuttavien osuus taas on kasvanut hitaammin kuin vertailun muissa kaupungeissa. 

Erityisesti suuret yliopistot keskittyvät maantieteellisesti Etelä-Suomeen. Tämä näkyy osittain siinä, että Oulusta suurin osa muuttajista muuttaa yli 350 kilometrin päähän. Muualla eniten yleistynyt on 50–200 kilometrin päähän muuttavien osuus. Etenkin pääkaupunkiseudun yliopisto-opiskelijoista useimmat muuttavat melko lähelle: harva lähtee yli 200 kilometrin päähän. Alueelle jääminen onkin siellä todennäköisempää kuin vertailun muissa kaupungeissa.

”Tuloksista voi havaita, että erityisesti Tampereen ja Turun yliopistot vetävät opiskelijoita muualta, mutta näiden alueen omista nuorista yhä harvempi jää kotiseudulleen opiskelemaan. Oulusta taas muutetaan kauaskin, mikä johtunee osittain suurten yliopistojen keskittymisestä Etelä-Suomeen. Tulokset auttavat ymmärtämään, että pk-seudun ulkopuolella joka toinen yliopisto-opiskelija on muuttanut uuteen kaupunkiin – ja määrä kasvaa koko ajan”, kertoo kaupunkitaloustieteen professori Tuukka Saarimaa.

Toisin kuin pääkaupunkiseudulla, muissa kaupungeissa suurin osa opintonsa aloittaneista on kotoisin jo muualta. Erityisen voimakasta kasvu on ollut Turussa, jossa muualta tulleiden osuus on noussut noin 50 prosentista 80 prosenttiin 20 vuodessa. Myös Tampereella on havaittavissa selkeää kasvua vuoden 2014 jälkeen. Oulu eroaa jälleen muista sijaintinsa takia: lähialueilla ei asu yhtä paljon opintonsa aloittavia. 

Kaupunkitaloustieteen tutkimusryhmä AlueAvain

Kunnissa tehdään päivittäin pienempiä ja suurempia asukkaiden elämään vaikuttavia päätöksiä. Mitä paremmin päätöksentekijällä on aiheeseen liittyen tietoa, sitä parempia päätöksiä osataan tehdä. AlueAvain on kaksivuotinen Suomen kuuden suurimman kaupungin pilottihanke, jossa tuodaan yksilötason ajantasaiset rekisteriaineistot mahdollisimman käyttökelpoisesti kuntien päätöksentekijöiden hyödynnettäväksi.

Tutkimusryhmä toimii Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen laitoksella ja sitä tehdään yhteistyössä Kuutoskaupunkien verkoston ja Kuntaliiton kanssa. AlueAvaimen akateemisena johtajana toimii kaupunkitaloustieteen professori Tuukka Saarimaa. 

Analyyseihin voi tutustua tarkemmin osoitteessa: Alueavain.fi.

Lisätietoja ja eri kaupunkien muuttotilastot: https://alueavain.fi/yha-harvempi-yliopisto-opiskelija-jaa-kotiseudulleen/

Lisätietoa:

Taloustieteen laitos

Taloustieteen laitos tarjoaa kattavan näkemyksen talouksien toiminnasta ja yritysten toimintaympäristöstä.

Lue lisää
Outside picture of the School of Business building in Otaniemi. Three Aalto Flags swinging in front of the building.
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Moderni onnellisuuden kehokartta on pitkälti samanlainen muinaisen Mesopotamian onnellisuuden kehokartan kanssa – poikkeuksena tästä on maksa, joka hohtaa muinaisilla mesopotamialaisilla silmiin pistävästi. Kuva: Moderni/PNAS: Lauri Nummenmaa et al. 2014, mesopotamialainen: Juha Lahnakoski 2024.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Miltä tunteiden kehokartat näyttivät muinoin ja nyt? Mesopotamiassa onnellisuus hohti paljon vahvemmin maksan alueella

Monitieteinen tutkijatiimi on pyrkinyt laajan tekstiaineiston avulla selvittämään, miten muinaisen Mesopotamian alueen ihmiset kokivat tunteita kehossaan tuhansia vuosia sitten. Analyysi perustuu noin miljoonaan muinaisen akkadin kielen sanaan, jotka ovat peräisin Uus-Assyrian valtakunnasta (934–612 eaa) säilyneiden savitaulujen nuolenpääkirjoituksesta.
Opinnot Julkaistu:

Hyvä akateeminen käytäntö opinnoissa Aalto-yliopistossa, ohje päivitetty

Hyvä akateeminen käytäntö opinnoissa Aalto-yliopistossa -ohje tulee voimaan 1.1.2025. Ohje hyväksyttiin Akateemisten asiain komiteassa syyskuussa 2024. Tämä ohje korvaa aiemman, vuonna 2011 hyväksytyn ohjeen ” Aalto-yliopiston opiskelua koskevat eettiset säännöt ja niiden rikkomusten käsittely”.
Aalto University students walking at campus on summer
Opinnot Julkaistu:

CoDaS Master's Programme in Communications and Data Science (Erasmus Mundus) - hakuaikaa 10.1. asti

CoDaS on viiden eurooppalaisen yliopiston yhteinen kansainvälinen maisteriohjelma.
Kolme valkoista, taiteltua paperirakennetta eri kokoisina ja muotoisina harmaalla pinnalla.
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Näyttävä origamikartonki uudistaa kasvavia pakkausmarkkinoita

Origamitaitteet mahdollistavat kartongille täysin uusia ominaisuuksia ja tekevät siitä erinomaisen vaihtoehdon muun muassa korvaamaan muovia ja styroksia pakkauksissa. Esteettinen materiaali herättää kiinnostusta myös muotoilijoiden keskuudessa.