Valokuvaaja törmäsi kaukokartoittajiin – syntyi kirja metsästä, näkemisestä ja tieteen tarkoituksesta
Pari vuotta sitten valokuvauksen maisteriopiskelija Sheung Yiu törmäsi Aalto-yliopiston kampuksella ryhmään, joka kuvasi puita kiehtovan näköisillä laitteilla.
Yiu ryhtyi juttusille tohtorikoulutettava Daniel Schraikin kanssa ja sai tietää, että kyse oli maalaserkeilauksesta. Se on maanpinnalta tapahtuvaa lasermittausta, joka kokoaa pistemäisistä havainnoista kolmiulotteisen pistepilven visualisointeja ja mittauksia varten.
Laserkeilaus on osa maastototuusmittauksia, joita Schraik tekee kaukokartoituksen professori Miina Rautiaisen tutkimusryhmässä. Kaukokartoitus taas tarkoittaa kaukana olevien ilmiöiden mittausta satelliittien, lentokoneiden tai vaikka dronien kantamien mittalaitteiden ottamien kuvien avulla.
Rautiaisen ryhmä kehittää kaukokartoitusmenetelmiä metsien, erityisesti niiden latvuston, tutkimiseen, ja maastototuuskuvausten tarkoitus on selvittää, miten hyvin satelliittikuvista saatava tieto pitää paikkaansa.
Tiedevalokuvauksen parissa jo aiemmin työskennellyt Yiu innostui heti.
”Jatkoimme keskustelua ja siitä syntyi ensin idea näyttelystä ja sen menestyksen jälkeen kokonaisesta kirjasta”, nyt väitöskirjaa tekevä Yiu kertoo.
Hohtavia palloja ja hikipisaroita
Syyskuussa ilmestyvä Ground Truth vie nimensä mukaisesti maastototuuden äärelle, Hyytiälän metsäasemalle, jossa Miina Rautiaisen tutkimusryhmä teki mittauksia kesällä 2019.
Yiu sanoo, että kirjan sanoma on näkemisen kerroksellisuus.
”Kirja leikittelee ulottuvuuksilla. Yhtäällä on vanha, rakkaussuhdemainen tapa katsoa ympäröivää maisemaa; toisaalla kaukokartoituksen tapa pureutua siihen. Minä voin nähdä puun kaarnan värit ja muodot, tutkija taas siitä kerättävän datan”, hän pohtii.
Kirja sisältää Yiun kuvien lisäksi arkistojen aarteita muun muassa Metsähallituksen kokoelmista, muistiinpanoja, pistepilvikuvia sekä kaukokartoituskuvia. Yiun omiin suosikkeihin kuuluu hänen ottamansa kuva laserkeilauksessa käytettävästä tähyksestä.
”Kuvassa tähys hohtaa valkoisena pallona vihreyden keskellä, aivan kuin sillä olisi sädekehä ympärillään.”
Mukana on myös kaksi esseetä, joissa Yiu ja Rautiainen ryhmineen pohtivat valokuvaajan ja tutkijan työn merkitystä.
Rautiainen sai vuonna 2017 Euroopan tutkimusneuvoston ERC:n miljoonarahoituksen kaukokartoitusmenetelmien kehittämiseen. Esseessä hän kuvaa ryhmänsä kanssa sitä, miten työn isompi tavoite voi unohtua edistysaskelten metsästämisen keskellä.
”Haluamme tehdä mittauksista tarkempia ja tarkempia, mutta meidän pitäisi myös miettiä sitä, mitä tarkkuudella saavutetaan, mitä käyttöä sillä on. Itse ajattelen, että projektit ja niiden tulokset ovat kuin pieniä palikoita, joista syntyy holistisempi kuva maapallon kasvillisuudesta”, hän sanoo.
Yhteistyö valokuvaajan kanssa oli hauska ja inspiroiva kokemus. Rautiaisen suosikkikuva on selvä.
”Se on kuva hikipisarasta tutkijatohtori Aarne Hovin kasvoilla. Se kiteyttää monella tavalla sen, mistä meidän työssämme on kyse.”
Linkki kustantamon sivuille (eriskayconnection.com)
Lue lisää uutisia
Kemian tekniikan korkeakoulun opiskelijat voittivat ensimmäisen ja toisen palkinnon MWP nuorten tutkijoiden haastekilpailussa
Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun opiskelijat voittivat ensimmäisen ja toisen palkinnon Marcus Wallenberg -säätiön järjestämässä nuorten tutkijoiden haastekilpailussa. Elijah Garcia voitti ensimmäisen palkinnon ligniinipohjaisia funktionaalisia materiaaleja käsittelevällä tutkimuksellaan, ja Emily Hart sai toisen palkinnon puupohjaisiin vettä hylkiviin tekstiilikuituihin keskittyvästä tutkimuksestaan.
Suomalaista designia ja opiskelijatöitä esillä Tokion ARTEK-myymälässä
Contemporary Collected -näyttelyssä esitellään suomalaista muotoilua, opiskelijoiden töitä sekä Suomessa toimivien niin nousevien kuin vakiintuneidenkin suunnittelijoiden, käsityöläisten ja valokuvaajien teoksia.
Miten uudistua epävarmuudessa? Viisi asiaa, jotka jokaisen pitäisi ymmärtää avoimuudesta uudelle
Nopeasti muuttuvassa maailmassa tarvitsemme kykyä ajatella toisin, kyseenalaistaa totuttua ja tunnistaa uusia mahdollisuuksia. Aalto-yliopiston työelämäprofessori Nando Malmelin kertoo, miten kuka tahansa voi kehittää avoimuustaitojaan.