Niitty ei synny sattumalta – kampusluontoa rakennetaan harkiten
Kampukselle ei perusteta niittyjä vain siksi, että ne ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita. Jokainen niitty on myös paikkakohtainen ratkaisu, jossa huomioidaan maaperä, kasvupaikka, maiseman historia, alueen käyttö - ja Marsion niityn kohdalla erityisesti läheinen taideteos. Tälle kampuksen keskeiselle sijainnille oli luontevaa perustaa Suomen luonnonkasvien siemenistä sekä taimista perustettu uuselinympäristöniitty.
Harvinaistuvien tai joissain tapauksessa jopa uhanalaisten lajien käyttö osana rakennettua ympäristöä ei ole kuitenkaan yleinen tapa. Esimerkiksi Marsion niityn kohdalla tehdään myös seurantaa kasvualustan mikrobiologisen toiminnan kehittymisestä maaperässä sekä kasvillisuuden kasvipeitteisyyden kehittymisestä. Näin voidaan myöhemmin paremmin ymmärtää, mitkä ratkaisut tuovat parhaan lopputuloksen uuselinympäristöniittyjä perustaessa, kun pyrkimyksenä on luoda uuselinympäristöluontotyyppejä jotka kehittyvät nopeasti kohti hyvää ekologista luonnontilaa.
Paikalliset olosuhteet ohjaavat niittyjen suunnittelua
Niittyjä on syntynyt ja perustettu eri tavoin eri vuosikymmeninä ja -tuhansina. Kalliot, merenrannat ja suot ovat luonnostaan avoimia, pysyviä elinympäristöjä, mutta valtaosa luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävistä niityistä on syntynyt perinteisen karjatalouden vaikutuksesta: laidunnuksen luomat elinympäristöt ovat perinteisiä maaseudun perinnebiotooppeja. Kampuksella "laiduntaja" puolestaan on ruohonleikkuri sekä muut ihmisen tekemät toimet.
Viime vuosina on havaittu, että kaikki aiemmat kampusluontoratkaisut eivät ole kaikilta osin tukeneet alueiden maisemallisia tavoitteita. Näitä alueita on pyritty muokkaamaan ja kehittämään kohti kestävämpiä lopputuloksia muun muassa niityttämällä pieniä alueita alueille luonnollisesti sopivilla kasveilla. Kasvien siemeniä on kerätty lähialueilta ja huomioitu tarkasti alueiden vaatimukset, kuten paahde- tai kuivan karun maan elinympäristö. Kampusluontoalueiden osalta usein tasapainoillaakin luonnon monimuotoisuuden, alueen käytön, maisemallisten tavoitteiden ja käytettävissä olevien arjen hoitoresurssien välillä.
Uuselinympäristöt vahvistavat luonnon monimuotoisuutta
Uuselinympäristöniityillä voidaan turvata myös muuten mahdollisesti heikentyvää kotimaisten niittykasvilajien jatkuvuutta. Siementen kerääminen jäljellä olevista harvinaisten kotoperäisten kasvien esiintymistä ja niiden kylväminen uusille niityille on keino varmistaa, että taantuvat kasvilajit säilyvät kaupungissa. Niityt auttavat vahvistamaan ja laajentamaan harvinaisten lajien kantoja uusille paikoille, ja nämä uudet elinympäristöt tukevat olemassa olevaa niittyverkostoa lisäten potentiaalisesti sen kytkeytyneisyyttä, jotta hyönteiset voivat liikkua elinympäristöstä toiseen. Uusien niittyjen kehittymistä on kiinnostavaa seurata myös hyönteisten näkökulmasta: miten niiden lajisto ja runsaus vakiintuvat ja millaisia yhteisöjä avoimille, paahteisille uuselinympäristöniityille ajan myötä muodostuu.
Espoossa ja pääkaupunkiseudulla on yhä melko runsaasti kallioalueita, joilla kasvaa kotoperäisiä kasvilajeja. Marsio-rakennuksen edustan niitylle siemeniä kerättiin läheisiltä kallioalueilta sekä merenrannoilta kuitenkin huomioiden luonnonvaraisten esiintymien myöhempikin menestyminen. Kampuksen kasvillisuussuunnittelussa lajiston luonnolliset kasvupaikkavaatimukset, paikalliset luontotyypit ja maisemallinen historia valitaan suunnittelulliseksi lähtökohdaksi. Tällöin voidaan tehdä juuri siihen paikkaan soveltuvia ratkaisuja.
Marsion niityn kohdalla on ollut tärkeää huomioida kampuksen keskeinen sijainti sekä niityllä olevan taideteoksen vuoropuhelu ympäristönsä kanssa. Niitytystä on tehty matalilla kasveilla, jotta ne eivät vie tilaa taideteokselta. Ison tammen alle on istutettu lehtometsien lajeja, kutenkevättähti, metsäkaura, puna-ailakki, kultapiisku ja metsäimarre.
Lue lisää uutisia
Unite! Networking Hub käynnistyy – vaihda parhaita käytäntöjä ja opi kollegoilta eri puolilta Eurooppaa
Unite! Networking Hub järjestetään verkossa joka kuukauden kolmantena tiistaina, ja se on suunnattu Unite!-yliopistojen akateemiselle ja hallintohenkilöstölle.
Opiskelijat kehittivät skaalautuvan ESG-dokumentointirakenteen EY:n vastuullisuustyön tiimille Pohjoismaissa
Kauppakorkeakoulun opiskelijoiden luoma viitekehys auttaa EY:n omien operaatioiden vastuullisuustiimiä tehostamaan ESG-raportointiprosessejaan sitä mukaa, kun vastuullisuusvaatimukset kehittyvät.
Viisas ennakointi vahvistaa kampuksen tulevaisuutta
Aalto-yliopiston kampukselle laadittu ilmastoriskiselvitys tunnistaa keskeiset ilmastonmuutokseen liittyvät uhat ja mahdollisuudet sekä arvioi niiden vaikutuksia eri tulevaisuusskenaarioissa.