Miten uudistua epävarmuudessa? Viisi asiaa, jotka jokaisen pitäisi ymmärtää avoimuudesta uudelle

Avoimuutta uudelle voi tarkastella luovan persoonallisuuden piirteenä tai toiveikkaana asenteena. Murrosaikana on kuitenkin kiinnostavampaa lähestyä avoimuutta taitoina, joita voi tietoisesti harjoitella, kehittää ja vahvistaa. 

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun työelämäprofessori Nando Malmelin on tutkinut, konsultoinut ja valmentanut monia organisaatioita, joita yhdistää pyrkimys uudistua radikaalisti. Hänen mukaansa avoimuustaidot ovat asiantuntijoille ja johtajille erityisen tärkeitä epävarmoina aikoina, jolloin maailma ympärillämme muuttuu nopeasti ja tulevaisuutta on vaikea ennakoida. Uudistuminen edellyttää silloin kykyä hyväksyä keskeneräisyyttä ja toimia tilanteissa, joissa valmiita vastauksia ei vielä ole. Tällöin on ajateltava avoimesti ja toimittava luovasti.

Avoimuus on myös luovuuden metataito. Se on taitoa avautua uusille asioille, ideoille ja tulkinnoille. Samalla se luo edellytykset monille muille luovassa työssä tarvittaville kyvyille, kuten uteliaisuudelle, kriittiselle ajattelulle, toisinajattelulle ja oppimiselle. 

Miten jokainen voi kehittää avoimuutta uudelle ja vahvistaa samalla luovuuttaan? Keskittymällä viiteen tehtävään, Malmelin sanoo:

1. Kiteytä tarkoitus

   Luovuuden tärkeydestä puhutaan paljon – usein turhan yksioikoisesti ja pinnallisesti. Luovuus sellaisenaan on turhanpäiväinen tavoite. Ratkaisevaa on kysyä, mitä luovuudella halutaan saada aikaan. Luovuudelle on määriteltävä tarkoitus, minkä lisäksi on arvioitava, millaisissa tilanteissa tarvitsemme avoimuutta.

   Jos haluamme kehittyä avoimemmiksi, on ensin ymmärrettävä, miksi avoimuus on tulevaisuudessa tärkeää. On tunnistettava, minkä unelmien ja tavoitteiden saavuttamiseen sitä tarvitsemme. Samalla on tehtävä valintoja siitä, mihin erityisesti keskitymme ja mitä jätämme tekemättä. 

2. Investoi uudistumiseen

   Strategiset periaatteet eivät kuitenkaan sellaisenaan tuota tuloksia. Ratkaisevaa on, miten ne näkyvät käytännön tekoina. Siksi yksi tärkeimmistä käytännön toimista on päätös investoida aikaa ja energiaa uuden luomiseen. 

   Varaa kalenteristasi esimerkiksi perjantaiaamupäivät luovalle ajattelulle ja uusien oppien reflektoimiselle. Otsikoi merkintä ”Strateginen projekti – ei yhteydenottoja”.

   Miksi sitten panostaa uudistumiseen, kun on kiire jo muutenkin? Juuri siksi. Työpäivät täyttyvät kiireellisistä tehtävistä, kokouksista ja määräajoista, jolloin pysähtymiselle, yllätyksille ja uusille havainnoille ei juuri jää tilaa. Jos emme tietoisesti varaa itsellemme aikaa avoimelle ajattelulle, elämme ja työskentelemme kuin automaattiohjauksella. Silloin vaarana on, että uudistumisen ja kasvun mahdollisuudet jäävät huomaamatta.

3. Tunnista ajattelumallit

   Avoimuuden kehittäminen alkaa omien ajattelumallien tunnistamisesta. Tulkitsemme maailmaa erilaisten oletusten, teorioiden ja mallien avulla. Historiamme on muovannut meistä sellaisia kuin olemme – kasvatuksemme, koulutuksemme, ammattimme, kulttuurimme ja kokemuksemme. 

   Samalla menneisyytemme on rajannut ajatteluamme ja toimintaamme, kaventanut näköalaamme ja sumentanut horisonttia. Siksi uuden luominen alkaa vanhan tunnistamisesta. Ennen kuin voimme ajatella uudella tavalla, meidän on ymmärrettävä, millaiset mallit ohjaavat nykyistä ajatteluamme.

4. Kyseenalaista oletukset

   Avoimuuden edellytyksenä on, että kykenemme murtamaan ajattelumallejamme. Siksi tarvitsemme kyseenalaistamista ja toisinajattelua – tietoista pyrkimystä tarkastella tuttuja asioita uusista näkökulmista. Avoimuus vaatii kykyä irtautua tutuista oletuksista, rutiineista ja totuuksista. On annettava tilaa myös sellaisille ideoille ja näkökulmille, joita emme vielä ymmärrä. 

   Siksi kannattaa luoda nykyisen to-do-listan oheen to-question- tai to-disrupt-lista. To-do-listalle kirjataan tehtävät, jotka tulee tehdä, ja toiselle listalle kirjataan niitä ajatuksia ja rutiineja, joita kannattaa kyseenalaistaa ja pohtia uusiksi.

   Omien ajatusten kyseenalaistaminen on vaikeampaa kuin muiden. Suhtaudumme niihin usein tunteellisen omistautuneesti. Eikä ihme. Ne perustuvat siihen, keitä olemme ja mitä osaamme – sekä millaisena koemme itsemme ja näemme maailman. Siksi niistä luopuminen voi tuntua vaikealta.

5. Ole avoin yllätyksille

   Avoimet ihmiset ovat vastaanottavaisia onnekkaille sattumuksille ja yllätyksille. Heillä on taitoa tarkastella maailmaa ennakkoluulottomasti. He tunnistavat aivan sattumalta arvokkaita tapahtumia, jotka johtavat uusiin löydöksiin ja niiden hyödyntämiseen. Onnen on sanottu suosivan valmistautunutta mieltä.   

   Avoimuustaitoihin kuuluu kyky kohdata yllättäviä ihmisiä, näkemyksiä ja kokemuksia avarakatseisesti. Vuorovaikutuksessa oma ajattelu joutuu koetukselle, koska kohtaamme ristiriitaisia näkemyksiä ja yllätyksellisiä ajatuksia. Avoimuuteen kuuluu kyky olla utelias myös sellaista ajattelua kohtaan, joka poikkeaa omastamme – tai tuntuu jopa sen vastakohdalta. 

   Kysyminen on viisauden alku. Se on avoimen vuorovaikutuksen työväline, joka auttaa ymmärtämään asioita, joista emme vielä tiedä, mitä emme niistä tiedä.
    

Valtiotieteiden tohtori Nando Malmelin tunnetaan uudistumisen, luovuuden, viestinnän ja johtamisen asiantuntijana. Hän on kirjoittanut esimerkiksi kirjat Avoimuus uudelle – tulevaisuuden avaintaito sekä Radikaali uudistuminen – miten johtaa murroksessa.