Tutkimus: Pelillistetyt palvelunestohyökkäykset pyrkivät psykologiseen sodankäyntiin Nato-maita vastaan
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus selvitti venäjämielisen hakkeriryhmän toimintatapoja. NoName057(16) on toteuttanut tuhansia palvelunestohyökkäyksiä (DDoS) Nato-maiden ja muiden eurooppalaisten kohteiden verkkopalveluihin.
DDoS-hyökkäykset voivat lamauttaa julkisia palveluja ja häiritä kriittistä infrastruktuuria. Teknisten häiriöiden aiheuttaminen ei kuitenkaan välttämättä ole hyökkäysten perimmäinen tavoite, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun apulaisprofessori Hadi Ghanbari.
”NoName057(16) ja muut vastaavat ryhmät pyrkivät aktiivisesti murentamaan kansalaisten luottamusta hallituksiin, instituutioihin ja maihin, joita ne pitävät Venäjän etujen vastaisina. On helppo keskittyä hyökkäysten aiheuttamiin taloudellisiin kustannuksiin, mutta piilevämpi riski on luottamuksen rapautuminen. Jos ihmiset menettävät luottamuksensa vakiintuneisiin organisaatioihin tai julkisiin palveluihin, seuraavaksi voidaan alkaa kysyä, mikä niiden tarkoitus ylipäätään on.”
NoName057(16) on toteuttanut 7. tammikuuta 2025 lähtien Suomessa 23 DDoS-hyökkäyskierrosta, jotka ovat vaikuttaneet 129 julkiseen ja yksityiseen organisaatioon. Hyökkäysten määrä Suomessa on kasvanut huomattavasti vuoden 2023 Nato-jäsenyyden jälkeen. Kohteeksi ovat joutuneet muun muassa eduskunta ja muut valtionhallinnon organisaatiot, monet kunnat, pankit ja rahoituslaitokset sekä kriittisen infrastruktuurin palveluntarjoajat.
Kohteet voivat tahattomasti edistää hakkereiden tavoitteita
Tutkimuksen mukaan NoName057(16) edustaa uudenlaista hybridiuhkaa, joka sijoittuu harmaalle alueelle haktivismin, valtiollisen kybersodankäynnin ja kyberrikollisuuden välimaastoon.
Ryhmä rekrytoi vapaaehtoisia Telegramin kautta, mutta tarjoaa toimintaan osallistuville myös rahallisia kannustimia. Pimeästä verkosta löytyvien tietojen perusteella onnistuneista hyökkäyksistä on maksettu kryptovaluuttoina jopa 1 200 Yhdysvaltain dollarin palkkioita.
”He kutsuvat itseään haktivisteiksi, mutta heidän toimintamallissaan on kyberrikollisuudelle tyypillinen kannustinjärjestelmä. He tekevät myös yhteistyötä ja muodostavat liittoumia muiden hakkeriryhmien kanssa, joista ainakin yhdellä on yhteyksiä Venäjän kyberarmeijaan. Käytännössä he ovat pelillistäneet toimintansa”, Ghanbari sanoo. ”Tämä on uutta. Emme ole aiemmin nähneet vastaavaa hybridimallia.”
Ghanbarin mukaan NoName057(16) kaltaisia ryhmiä ei pitäisi tarkastella tavallisina hakkereina tai edes perinteisinä haktivisteina. Pikemminkin kyse on hybridiuhkatoimijoista, jotka toimivat strategisesti osana geopoliittista ja psykologista sodankäyntiä.
Hän varoittaa, että hyökkäysten luonteen tai laajuuden vähättely julkisuudessa voi jopa tahattomasti edistää hyökkääjien tavoitteita.
”Tarkoituksena on kasvattaa toiminnan psykologista hintaa. Kyse on monimutkaisesta pelistä. Yritykset ja hallitukset voivat pelata hakkereiden pussiin, jos ne eivät viesti tilanteesta avoimesti”, hän sanoo.
Tutkimuksen perusteella kyberturvallisuusasiantuntijoiden olisi tärkeää tehdä tiivistä yhteistyötä viestintäasiantuntijoiden kanssa erityisesti silloin, kun hyökkäyksillä pyritään vaikuttamaan organisaation maineeseen tai aiheuttamaan psykologista painetta. Näin voidaan paremmin torjua propagandan ja psykologisen pelottelun vaikutuksia.
Venäjämielinen hakkeriryhmä aktiivinen myös Lähi-idän konfliktissa
Tutkimuksen havainnot ulottuvat Naton ja EU:n ulkopuolelle. Tuore esimerkki ovat NoName057(16) hyökkäykset Israelin infrastruktuuria vastaan.
”Niihin maihin, jotka ovat julkisesti tukeneet Yhdysvaltoja, kohdistuu enemmän DDoS-hyökkäyksiä kuin muihin maihin”, Ghanbari sanoo. ”Hyökkäysten kohteeksi ovat joutuneet kaikki Venäjän vihollisiksi katsotut maat, mukaan lukien maat, jotka edes keskustelevat Natoon liittymisestä.”
Kyberhyökkäysten kansalaisille aiheuttama haitta jää usein vähälle huomiolle, vaikka ne voivat estää miljoonia käyttämästä tärkeitä palveluja.
”Hyökkäykset voivat myös murentaa luottamusta palveluja ylläpitävään yhteiskunnalliseen järjestelmään”, Ghanbari sanoo.
Koko tutkimus The blurring lines of hacktivism and crowdsourced cyber warfare: How NoName057(16) weaponises distributed denial of service attacks on luettavissa avoimesti Journal of Information Technology Teaching Cases -lehdessä.
Yhteystiedot:
Apulaisprofessori Hadi Ghanbari
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
hadi.ghanbari@aalto.fi
Lue lisää uutisia
Ilmoittaudu tutkimuspalveluiden koulutuksiin – aiheina tekoäly, datanhallinta, avoin tiede ja paljon muuta
Koulutustarjonnassa on jälleen paljon uusia aiheita. Rekisteröityminen syksylle 2026 on avattu.
Apurahoja ja tunnustusta Wihurin rahastolta
Aalto-yliopistosta apurahan sai 40 henkilöä tai työryhmää vuonna 2026. Suurimman yksittäisen rahoituksen sai omistajuuden tutkimuksen Ownership Lab. Lisäksi Tapani Vuorinen palkittiin kansainvälisellä palkinnolla.
Ennakkoluulot ovat monimutkaisempia kuin stereotypiat antavat ymmärtää
Sosiaalipsykologien teorian mukaan omaan ryhmään kuuluvat henkilöt sekä korkeasti arvostettuihin ja helposti lähestyttäviin ryhmiin liitetyt ihmiset herättävät katsojassa useammin ihailua tai kunnioitusta kuin vähemmän arvostettuihin tai etäisiksi arvioituihin ryhmiin kuuluvat ihmiset. Neurotieteen tutkijat selvittivät nyt yhdessä sosiaalipsykologien kanssa, että sosiaalisen ryhmän lisäksi myös ihmisen tunnetila ja etäisyys vaikuttavat katsojan tunnereaktioihin.