Tutkimus: Pelillistetyt palvelunestohyökkäykset pyrkivät psykologiseen sodankäyntiin Nato-maita vastaan
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus paljastaa venäjämielisen hakkeriryhmän toimintatapoja ja toimintamallia. NoName057(16) on toteuttanut tuhansia palvelunestohyökkäyksiä (DDoS) Nato-maiden ja muiden eurooppalaisten kohteiden verkkopalveluihin.
DDoS-hyökkäykset voivat lamauttaa julkisia palveluja ja häiritä kriittistä infrastruktuuria. Teknisten häiriöiden aiheuttaminen ei kuitenkaan välttämättä ole hyökkäysten perimmäinen tavoite, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun apulaisprofessori Hadi Ghanbari.
”NoName057(16) ja muut vastaavat ryhmät pyrkivät aktiivisesti murentamaan kansalaisten luottamusta hallituksiin, instituutioihin ja maihin, joita ne pitävät Venäjän etujen vastaisina. On helppo keskittyä hyökkäysten aiheuttamiin taloudellisiin kustannuksiin, mutta piilevämpi riski on luottamuksen rapautuminen. Jos ihmiset menettävät luottamuksensa vakiintuneisiin organisaatioihin tai julkisiin palveluihin, seuraavaksi voidaan alkaa kysyä, mikä niiden tarkoitus ylipäätään on.”
NoName057(16) on toteuttanut 7. tammikuuta 2025 lähtien 23 DDoS-hyökkäyskierrosta suomalaisia kohteita vastaan. Hyökkäykset ovat vaikuttaneet 129 julkiseen ja yksityiseen organisaatioon. Hyökkäysten määrä Suomessa on kasvanut huomattavasti sen jälkeen, kun Suomesta tuli Naton jäsen vuonna 2023. Kohteisiin ovat kuuluneet muun muassa eduskunta ja muut valtionhallinnon organisaatiot, monet kunnat, pankit ja rahoituslaitokset sekä kriittisen infrastruktuurin palveluntarjoajat.
Kohteet voivat tahattomasti edistää hakkereiden tavoitteita
Tutkimuksen mukaan NoName057(16) edustaa uudenlaista hybridiuhkaa, joka sijoittuu harmaalle alueelle haktivismin, valtiollisen kybersodankäynnin ja kyberrikollisuuden välimaastoon.
Ryhmä rekrytoi vapaaehtoisia Telegramin kautta, mutta tarjoaa toimintaan osallistuville myös rahallisia kannustimia. Pimeästä verkosta löytyvien tietojen perusteella onnistuneista hyökkäyksistä on maksettu kryptovaluuttoina jopa 1 200 Yhdysvaltain dollarin palkkioita.
”He kutsuvat itseään haktivisteiksi, mutta heidän toimintamallissaan on kyberrikollisuudelle tyypillinen kannustinjärjestelmä. He tekevät myös yhteistyötä ja muodostavat liittoumia muiden hakkeriryhmien kanssa, joista ainakin yhdellä on yhteyksiä Venäjän kyberarmeijaan. Käytännössä he ovat pelillistäneet toimintansa”, Ghanbari sanoo. ”Tämä on uutta. Emme ole aiemmin nähneet vastaavaa hybridimallia.”
Ghanbarin mukaan NoName057(16) kaltaisia ryhmiä ei pitäisi tarkastella tavallisina hakkereina tai edes perinteisinä haktivisteina. Pikemminkin kyse on hybridiuhkatoimijoista, jotka toimivat strategisesti osana geopoliittista ja psykologista sodankäyntiä.
Hän varoittaa, että hyökkäysten luonteen tai laajuuden vähättely julkisuudessa voi jopa tahattomasti edistää hyökkääjien tavoitteita.
”Tarkoituksena on kasvattaa toiminnan psykologista hintaa. Kyse on monimutkaisesta pelistä. Yritykset ja hallitukset voivat pelata hakkereiden pussiin, jos ne eivät viesti tilanteesta avoimesti”, hän sanoo.
Tutkimuksen perusteella kyberturvallisuusasiantuntijoiden olisi tärkeää tehdä tiivistä yhteistyötä viestintä- ja PR-asiantuntijoiden kanssa erityisesti silloin, kun hyökkäyksillä pyritään vaikuttamaan organisaation maineeseen tai aiheuttamaan psykologista painetta. Näin voidaan paremmin torjua propagandan ja psykologisen pelottelun vaikutuksia.
Venäjämielinen hakkeriryhmä aktiivinen myös Lähi-idän konfliktissa
Tutkimuksen havainnot ulottuvat Naton ja EU:n ulkopuolelle. Tuore esimerkki ovat NoName057(16) hyökkäykset Israelin infrastruktuuria vastaan.
”Niihin maihin, jotka ovat julkisesti tukeneet Yhdysvaltoja, kohdistuu enemmän DDoS-hyökkäyksiä kuin muihin maihin”, Ghanbari sanoo. ”Hyökkäysten kohteeksi ovat joutuneet kaikki Venäjän vihollisiksi katsotut maat, mukaan lukien maat, jotka edes keskustelevat Natoon liittymisestä.”
Yhteiskunnallisesta näkökulmasta hyökkäykset voivat estää miljoonia kansalaisia käyttämästä välttämättömiä palveluja. Kyberhyökkäysten kansalaisille ja palvelujen käyttäjille aiheuttamat kustannukset jäävät kuitenkin usein vähälle huomiolle.
”Hyökkäykset eivät ainoastaan heikennä kansalaisten mahdollisuuksia käyttää palveluja, vaan ne voivat myös murentaa luottamusta niitä ylläpitävään yhteiskunnalliseen järjestelmään”, Ghanbari sanoo.
Koko tutkimus The blurring lines of hacktivism and crowdsourced cyber warfare: How NoName057(16) weaponises distributed denial of service attacks on luettavissa avoimesti Journal of Information Technology Teaching Cases -lehdessä.
Yhteystiedot:
Apulaisprofessori Hadi Ghanbari
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
hadi.ghanbari@aalto.fi
Lue lisää uutisia
Kvanttiosaajista yrittäjiä: Aalto Inventors auttaa tutkijoita bisnespolulle
Aalto Inventors -ohjelma kasvattaa suunnannäyttäjiä teknologia-alalle.
Voiko huoneenlämmössä toimiva suprajohde löytyä? Tutkijat etsivät materiaalia, jota ei vielä ole olemassa
SuperC-konsortio aikoo löytää huoneenlämmössä toimivan suprajohteen, joka toisi valtavat energiansäästöt. Millaista on etsiä materiaalia, jota ei vielä nykytiedolla ole olemassa?
Kasvua tarvitaan – mutta mitä oikein kasvatamme?
Siitä puhutaan nyt kaikkialla: hallitus tavoittelee sitä, yritykset lupaavat sitä ja yliopistoilta odotetaan ratkaisuja sen saavuttamiseksi. Kasvun uskotaan ratkaisevan velkaantumisen, kilpailukyvyn ja lopulta koko hyvinvointivaltion tulevaisuuden. Mutta mitä kasvulla tarkoitetaan – ja millaista kasvua tavoitellaan?