Uutiset

Tutkijatohtori Thomas Deppisch sai EAA:n nuorten tutkijoiden parhaan artikkelin ja esityksen palkinnon

Palkittu tutkimus osoittaa, kuinka puhetta voidaan tehdä selkeämmäksi meluisissa ympäristöissä säilyttäen samalla tilan tuntu, jolloin kuuntelijat pystyvät edelleen havaitsemaan, mistä ääni tulee.
Voittajat lavalla vastaanottamassa EAA:n parhaan opiskelija-artikkelin palkinnon
Thomas Deppisch (keskellä) ja muut Forum Acusticum 2026 -tapahtumassa palkitut

Tutkijatohtori Thomas Deppisch aloitti hiljattain Aallon akustiikan laboratoriossa professori Johannes M. Arendin ohjauksessa. Syyskuussa hän osallistui Itävallan Grazissa järjestettyyn Forum Acusticum 2026 -konferenssiin, joka on 1 000 osallistujan määrällään yksi Euroopan suurimmista akustiikka-alan konferensseista. Tilaisuudessa hänelle myönnettiin Euroopan akustiikkayhdistyksen (European Acoustics Association) nuorten tutkijoiden parhaan artikkelin ja esityksen palkinto.

Tunnustuksen saanut tutkimusartikkeli "Direction-Preserving MIMO Speech Enhancement Using a Neural Covariance Estimator" valmistui Chalmersin teknillisessä yliopistossa Göteborgissa, Ruotsissa, osana Deppischin väitöstutkimusta professori Jens Ahrensin ohjauksessa, hieman ennen kuin hän siirtyi Aalto-yliopistoon.

Tässä tutkimuksessa yhdistetään signaalinkäsittely ja kevyt neuroverkko useilla mikrofoneilla tallennetun puheen parantamiseksi siten, että äänikentän tilalliset ominaisuudet säilyvät. Käytännössä tämä voisi auttaa tulevaisuuden kuulo- ja viestintälaitteita tekemään puheesta helpommin ymmärrettävää ilman, että akustisen tilan tuntu katoaa. ”Tämä tarkoittaa, että kuulovammaiset voisivat käyttää laitetta, johon on integroitu mikrofonit – esimerkiksi älylaseja tai kuulokojeita – ja hyödyntää algoritmia ymmärtääkseen toisiaan paremmin meluisassa ympäristössä”, Deppisch selittää.

Palkintoon sisältyy HEAD-Genuit-säätiön lahjoittama 1 000 euron rahapalkinto.

Valkoinen EAA-palkintotodistus puisella pöydällä, teksti nuoren tutkijan palkinnosta ja Forum Acusticum 2026.
Thomas Deppischin kunniakirja Forum Acusticum 2026 -konferenssissa

Lue artikkeli arxiv-palvelussa:
arxiv.org/pdf/2604.11179 

Audio-otteet saatavilla GitHub-palvelussa:
thomasdeppisch.github.io/MIMO-speech-enhancement 

Aalto University Acoustic Lab

Akustiikan laboratorio

Akustiikan laboratorio on Aalto-yliopiston monitieteinen tutkimuskeskus, joka keskittyy äänenkäsittelyyn ja tilaääneen.

Vasemmalta: professori Stefan Weinzierl (Berliinin teknillinen yliopisto), professori Johannes M. Arend (Aalto-yliopisto) ja professori Christoph Pörschmann (Kölnin ammattikorkeakoulu) Lothar-Cremer-palkinnonjakotilaisuuden jälkeen DAGA 2026 -tapahtumassa Dresdenissä Saksassa.

Professori Johannes M. Arend Aallon akustiikan laboratoriosta sai Lothar-Cremer-palkinnon

Professori Johannes M. Arend palkittiin innovatiivisesta ja uraauurtavasta työstään binauraalisen teknologian ja virtuaaliakustiikan aloilla.

Uutiset
Kaksi ihmistä kaiuttomassa huoneessa, jossa on siniset akustiset vaahtopaneelit. Toinen elehtii, toinen pitää laitetta.

Tutustu tohtoriopintoihin Sähkötekniikan korkeakoulussa

Tohtorikoulutus valmistaa sinut alasi vaativimpiin asiantuntijatehtäviin niin akateemisen tutkimuksen kuin yritysten ja julkishallinnon palvelukseen. Aloita tältä sivulta, jos olet kiinnostunut tohtoriopinnoista!

Sähkötekniikan korkeakoulu
  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Hymyilevä suorahiuksinen nainen vihreässä paidassa, sisällä kasvien edessä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttihypen anatomia

Väitöskirjatutkija Christa Schauman kertoo, miten Suomi ja Eurooppa pärjäävät kisassa, johon kaikki haluavat mukaan – palkinnon epävarmuudesta huolimatta.
TH15-artikkeli-v1.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Määrälaskennan automatisointi tekoälyllä vaatii muutoksia nykykäytäntöihin

Määrälaskentaa tehdään rakennushankkeissa useita kertoja vaihtelevin tuloksin. Talotekniikka 2030 -hankkeen TH15-tutkimus selvitti, miten määrälaskennan laatua voitaisiin parantaa ja miten laskelmien tuottaminen voitaisiin automatisoida tekoälyn avulla. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopisto.
Talotekniikan-kiertotalous-v1.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Talotekniikan kiertotalous: halukkuutta riittää, käytännöt puuttuvat

Taloteknisiin järjestelmiin sitoutuu merkittävä osa rakennusten materiaalipäästöistä. Silti alan kiertotalous rajoittuu yhä pääosin materiaalien kierrätykseen, vaikka monet tuotteet soveltuisivat uudelleenkäyttöön. Tampereen yliopiston tutkimus Talotekniikka 2030 -konsortiolle selvitti, miten kiertotalous saataisiin laajennettua alan käytäntöihin.
Kolme tutkijaa tarkastelee johdotettua aivomallia laboratoriossa, taustalla aivokuva näytöllä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Terveys x teknologia: Magneettistimulaatio aktivoi hermosoluja ja puree masennukseen

Aivojen magneettistimulaatio on auttanut masennuspotilaita jo vuosia, mutta hoitoa saa edelleen vain harva. Tutkijat kehittävät siitä helpompaa, nopeampaa ja yksilöllisempää. Tavoitteena on automatisoida hoitoa ja parantaa sen tehoa.