Lahjoita Kemian tekniikan korkeakoululle
Lahjoita Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoululle - rakennetaan yhdessä kestävää tulevaisuutta!
Vaatimattomista oloista vuorineuvokseksi – visionäärin viimeinen lahja elää Aalto-yliopistossa
Venäjällä suomalaiseen työnjohtajaperheeseen syntynyt Aleksander Lampén raivasi tiensä suomalaisen selluloosateollisuuden uudistajaksi, yrittäjäksi, ministeriksi ja vuorineuvokseksi. Yli 90 vuotta Aleksander Lampénin kuoleman jälkeen hänen ja vaimonsa Lucien testamenttilahjoitus avaa edelleen mahdollisuuksia Aalto-yliopiston opiskelijoille.
Lampén nousi yhdeksi 1900-luvun alun Suomen puunjalostusteollisuuden keskeisistä vaikuttajista. Hän johti Ab Tornatoria Imatran Tainionkoskella, toimi Kansallis-Osake-Pankin hallitusammattilaisena, perusti päretehtaan Punkaharjulle ja vaikutti myös puolustusministerinä.
”Aleksander Lampénin elämä osoittaa, mitä lahjakkuus, määrätietoisuus ja sinnikkyys voivat parhaimmillaan saada aikaa. Hän oli monella tapaa edelläkävijä, joka ymmärsi myös kansainvälisyyden merkityksen”, sanoo Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun dekaani Kristiina Kruus.
Lampén testamenttasi vaimonsa Lucien kanssa omaisuutensa silloisen Teknillisen korkeakoulun kemian tekniikan osastolle. Yli 90 vuotta Aleksander Lampénin kuoleman jälkeen hänen vaikutuksensa näkyy yhä Aalto-yliopistossa.
”Niin kauan kuin voimme tukea opiskelijoita heidän opintiellään ja kannustaa heitä kansainvälisiin kokemuksiin Lucie ja Alexander Lampénin rahastosta stipendien avulla, heidän vaikutuksensa säilyy elävänä.”
Kymppitodistuksesta kahteen insinööritutkintoon
Aleksander Lampén syntyi vuonna 1879 Venäjällä, jonne hänen vanhempansa olivat lähteneet Tampereelta nälkävuosia pakoon. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin hän kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisen Realilyseon kymmenen ensimmäisen oppilaan joukossa. Päästötodistus oli täynnä kymppejä.
Polyteknillisessä Opistossa Lampén pakersi ”kahdessa löysissä”. Hän suoritti neljässä vuodessa kaksi diplomia ja valmistui sekä kemian tekniikan että koneenrakennuksen insinööriksi.
Lampénin arvioitiin olevan ”yksi kaikkein parhaimpia ja lahjakkaimpia oppilaita, joka konsanaan on käynyt läpi Polyteknillisen Opiston".
Lampén ymmärsi kansainvälisyyden merkityksen ja lähti hakemaan kemian alan lisäoppeja ensin Yhdysvaltoihin ja sitten Saksaan, joissa hän työskenteli sekä teollisuudessa että yliopistomaailmassa.
Suomeen palattuaan hän oli työssään Ab Tornatorissa väsymätön uudistaja, tutkija ja keksijä, jota ajoi eteenpäin uteliaisuus ja kokeilunhalu. Tehdasprosesseja modernisoidessaan hän ammensi tietoa kansainvälisistä verkostoistaan ja suunnitteli muun muassa Suomen ensimmäiset happotornit.
”Lampénin aloitteesta Suomessa alettiin valmistaa rikkihappoa. Ilman sitä koko maan selluloosateollisuus olisi joutunut vaikeuksiin, koska ensimmäisen maailmansodan vuoksi rikkiä ei enää saatu ulkomailta.”
Keksijä ja oman aikansa startup-yrittäjä
Kemistinä Lampén oli selluloosan laatututkimuksen pioneeri, jonka aloitteesta sahojen sivuvirtoja eli jäterimoja ja pintalautoja ryhdyttiin käyttämään sulfiittiselluloosan valmistuksessa. Tätä varten hän kehitti ”lampensointi-menetelmän” selluloosan puhdistamiseen ja rakensi siihen sopivan ”lampensaattori”-laitteen.
Lampénissa oli myös yrittäjän rohkeutta. Hän perusti yhdessä insinööriystävänsä Viktor Sandbergin kanssa kattopäretehtaan Punkaharjulle ja vastasi sen tuotekehityksestä. Mäntypuusta höylättyjä ja kemiallisesti käsiteltyjä palamattomia Varmuuspäreitä ja Erikois-Kattopäreitä vietiin ulkomaille aina Etelä-Afrikkaan asti. Lampénin lukuisista patenteista kolme liittyi Punkasalmen tehtaiden tuotteisiin.
Vuonna 1914 Lampén oli mukana perustamassa Suomen Paperi-insinöörien Yhdistystä, joka tunnetaan nykyisin Puunjalostusinsinöörit ry:nä.
Perintö, joka rahoittaa tulevaisuuden osaajia
Viimeiset vuotensa Aleksander Lampén vietti Punkasalmen Koivikon tilalla saksalaissyntyisen vaimonsa Lucien kanssa. Pariskunnan silmäterä oli huvilaa ympäröivä puutarha, jossa kasvoi jopa viiniköynnöksiä.
Aleksander Lampén kuoli luusyöpään 56-vuotiaana ilman perillisiä. Hänen ja Lucien testamentin perusteella perustettu rahasto jakaa vuosittain stipendejä Aalto-yliopiston biotuotetekniikan opiskelijoille. Vuonna 2025 rahastosta jaettiin 34 kannustusapurahaa, joilla on suuri merkitys opiskelijoille. Valintakriteerinä on hyvä opintomenestys, suomenkielisyys ja opintoihin liittyvä kansainvälistyminen.
Aleksander ja Lucie Lampén uskoivat koulutuksen avaavan ovia maailmaan. Heidän testamenttilahjoituksensa tekee niin edelleen.
”Lampénin pariskunta on edelleen läsnä täällä meillä Otaniemessä. He tarkkailevat meitä arvokkaasti muotokuvista neuvotteluhuoneen seinällä, ja monet Koivikon kodin esineet elävöittävät tilaa. Arvostamme ja vaalimme heidän lahjoitustaan.”
Kristiina Kruus, dekaani
Heikki Kähkösen ja Jyrki Paaskosken kirjoittama kirja Lahjakas Aleks. Lampén – Monipuolisen insinöörin elämä (Otava, 2025) valottaa lisää Punkaharjun suurmiehen tapahtumarikasta elämäntarinaa.
Lahjoitus Aalto-yliopistolle on sijoitus tulevaisuuteen. Alati muuttuva maailma tarvitsee aidosti innovatiivisia ratkaisuja vastauksiksi uudenlaisiin haasteisiin. Lahjoitukset ilmentävät lahjoittajansa tahtoa ja niillä on yliopistolle suuri merkitys. Lahjoituksilla tuetaan korkealaatuista tutkimusta, tulevaisuuden muutoksentekijöiden koulutusta sekä koko yhteiskunnan uudistamista.
Teksti: Marjukka Puolakka
Testamenttilahjoitus yliopistolle
Testamentti yliopistolle on teko paremman tulevaisuuden puolesta.
Lahjoita tulevaisuus
Tule mukaan rakentamaan kestävää tulevaisuutta! Yhdessä voimme ratkaista yhteiskunnan vaikeimpia haasteita.
Lue lisää uutisia
Aalto ARTS esittelee tekoälystä inspiraationsa saaneita konsepteja Dutch Design Weekillä
Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu esittelee tämän vuoden Dutch Design Week -tapahtumassa useita tekoälystä inspiraationsa saaneita suunnittelutöitä otsikolla ”art-ai-fact”.
Terveys x teknologia: Proteesin pitää tuntua luonnolliselta – koko elämän ajan
Perinteiset ihmiskehoon liitettävät proteesit tuntuvat usein kömpelöiltä. Tulevaisuuden käsiproteesia voi kuitenkin liikuttaa intuitiivisesti ilman, että käyttäjän tarvitsee erikseen ajatella jokaista liikettä.
Aalto-yliopiston WiT-ohjelma ja Fida International toteuttavat Keniaan esteettömän leikkipaikan vammaisille lapsille
Inclusive Play -hankkeessa suunnitellaan esteetön leikkipaikka, joka soveltuu myös vammaisille lapsille. Suunnitelma yhdistää oppimisen, leikin sekä osallisuuden.